Olen elänyt valheessa 15 vuotta
Aviopuolisollani oli koko liittomme ajan toinen, perheelinen nainen. Hän oli miehelle se ykkösnainen ja rakkain. Kanssani hän oli vain säälistä minua ja lapsiamme kohtaan kaikki nämä vuodet. Näin totesi, kun jäi lopulta kiinni. En ollut tarpeeksi viehkeä, enkä seksikäs ja epäkiitollinenkin.
Nyt tämä petollinen parivaljakko on lastemme kanssa joka toinen viikko. Sydämeni särkyy, tuota ilkeyden, valheellisuuden totuutta joudun kohtaamaan vasten kasvoja. He ovat erittäin ylimielisiä ja halveksivia minua kohtaan.
Neuvokaa te, ketkä ovat joutuneet kohtaamaan tämmöistä, miten voin kestää. Vaikea vain sivuuttaa, ihminen kun olen?!
Kommentit (108)
Korjaan heti sanomaasi, mies.
Ei mies tuommosta touhua, sulla oli poika.
Keskity itseesi, elämä hoitaa tuon toisen puolen.
Paska homma. Mutta onko nuo nyt oikeasti sellaisia ihmisiä, joilla on jotain merkitystä? Nuohan on vain kaksi kasaa paskaa. Olet järkyttynyt, mutta puolisosi petoksen takia, et sen takia, että olisit oikeasti menettänyt jotain hyvää.
Olen pahoillani. Tiedän tunteen. Exäni syytti mua salapanosuhteestaan, ei ottanut mitään vastuuta. Olisi toivonut että minä pyydän anteeksi, mokomakin.
Elä rinta rottingilla. Nainenkin saa niellä samaa myrkkyä, ansaitsevst toisensa. onneksi sun ei tarvitse enää.,
Olen pahoillani. Kokenut myös salasuhteen ja avioeron. Sen päälle syyllistämisen, uhriutumisen, valehtelun ja manipuloinnin. Varmasti tuntuu pahalta tällä hetkellä. Kuitenkin sä tulet selviämään tosta entistä vanhempana. Hetki kerrallaan sä vahvistut. Välillä tulee myös takapakkia ja aikaa toipuminen vaatii. Hae apua, tee töitä itsesi kanssa ja tee asioita joista tulee edes vähän parempi olo.
Todennäköisesti karma hoitaa nämä "sankarit". Keskity sinä omaan toipumiseen. Et todellisuudessa menettänyt mitään. Ei sun ex-miehesi ollut se oikea sulle, eikä kunnioittanut sua.
Molemmilla oli omat perheet tahoillaan. Viettivät salatapaamisia työmatkoillaan, kaveri- ja kalareissuilla yms.ja jos ei muuten onnistunut, järjestyi kova riita tyhjästä, jotta pääsi mielitiettyä tapaamaan koti-iltoinakin. Ihana kiihkeitä salataamisia.
Kaamea tilanne ja tämä toinen nainen ilmeisestikin on koko tuon ajan tiennyt,missä mennään? Puhuisin suuni puhtaaksi tuolle naikoselle ja sitten en tapaisi noita niljakkeita enää ikinä. Menisin terapiaan ja alkaisin hoivata ja helliä itseäni, treenaisin ns. "kostovartalon" ja laittaisin vaatekaapit uusiksi, keskittyisin vain itseeni ja lapsiini. Viha ja alkushokki tapahtuneesta vääryydestä voi toimia oivallisena kannustimena uuteen alkuun, kunhan siihen ei jää kiinni-masentuminen ja sohvan pohjalle jääminen itsesäälissä ei ole ratkaisu,sillä siitä kärsit lopulta vain sinä. Miksi lapset edes saavat olla missään tekemisissä tuon salarakkaan kanssa,en käsitä? Minä olisin kertonut lapsilleni totuuden,jos ovat sen ikäisiä(ilmeisesti ovat,koska liittosi kestänyt 15 vuotta?) Jos ovat vielä pieniä,haet välittömästi yksinhuoltajuutta ja isälle korkeintaan kerran kuussa tapaamisoikeus ilman sitä kieroa ämmää ja lasten tapaamiset hoidettava niin,ettei sinun tarvitse kohdata tuota kahdella jalalla kävelevää ky..ää enää ikinä. Oksettavaa toimintaa.
Siis miehesi oli suhteessa koko avioliittonne ajan toisen naimisissa olevan naisen kanssa vai oliko miehesi naimisissa kahden naisen kanssa? Ulkomailla tuo voi tulla kysymykseen, mutta Suomessa ollaan yleensä naimisissa vain yhden naisen kanssa kerrallaan. Miten hyvänsä, tilanne on nyt hyvä sinun kannaltasi. Ei tarvitse sietää pettäjää ja voit alkaa elää omaa elämääsi. Lapset näkevät isäänsä ja kun vanhenevat tapaamiset harvenevat.
Koska mikään mitä miehesi sanoi sinulle ei ole pitänyt paikkaansa, ei myöskään loukkaavat sanat. Hän sanoi ne että voi oikeuttaa pettämisen itselleen. Sinulla ei ole syyllisyyttä siihen, koska et ole pettänyt,
Hommaa kissa ja lopeta valitus. Ei kiinnosta.
Juuri niin. Todellakin. En kaipaa tuota paska-aikaa, mutta röyhkeintä röyhkein petos raastaa. Ja nykyistä järkyttävää ilvailua etenkin naisen puolelta. Miksi ihmeessä eivät menneet yhteen, vaan halusivat kiduttaa puolisoa ja tuottaa tuskaa lapsillekin. Lapseni sairastui anoreksiaan. Silkkaa itsekästä sukupuolielimillä ajattelua. V ja k päässä.
Hyi, mitkä kaksi paskakasaa. YÖK
Vaikka mies onkin pettänyt niin mitä ihmettä on nämä kommentit:"Hommaa heti yksinhuoltajuus ja miehelle valvotut tapaamiset!"
Millä perusteella?
Tiedän myös erään tällaisen tapauksen. Uusperheessä elävä miekkonen ja vaimo on täysin tietämätön miehen seitsemän vuoden salasuhteesta. Ole ap onnellinen että pääsit eroon moisesta häntäheikistä. Ei tuollaiseen ole koskaan luottaminen. Tuosta on suunta vain ylöspäin.
Otan osaa. Meillä oli hieman vastaava tilanne. Isälläni oli toinen perhe toisella paikkakunnalla. Tämä tuli äidilleni ilmi syntymäni aikoihin. Hänelle hyvin traumaattinen kokemus. Vanhempani erosivat muutaman vuoden päästä tästä. Itse sain tietää sisarpuolestani teini-iässä. Surin äidin puolesta, mutta sisarpuolen saaminen oli minulle myönteinen asia. Tiivitä välejä emme kuitenkaan onnistuneet rakentamaan, emmekä käytännössä ole nykyään hänen kanssaan tekemisissä.
Äitini selvisi ja on nykyään hyvin onnellinen ja tasapainoinen ihminen. Hänellä on myös uusi mies, mutta luottamuksen rakentaminen on ollut suuri työ.
Voimia sinulle.
Onko sillä naisella niin kova häpy, että kehtaa näyttäytyä lapsillesi. Huh huh. Hänellä oli omia lapsia? He eivät varmasti tiedä mutsinsa järkkytouhuista. Miten hänen puoliso, miten heidän ero?
Tuollainen petos sattuu. Mutta paras kosto on, että pääset sen yli ja alat elää hyvää elämää. Eli alat keskittyä oman elämän hyviin puoliin, teet asioita, jotka aiheuttaa sinulle hyvää oloa.
Moraalisestihan miehesi on pa&kaläjä ja se toinen nainen myös. Mutta jos ryvet itsesäälissä nurkassa nyyhkien homssuisena vollotellen, miehesi näkee, että sinuun sattuu. Itse ainakin pitäisin huolen, että pettäjäpaska ja tuo toinen vou näkisivät minut aina hyvännäköisenä ja hyvinvoivana, lapset voisi kertoa vapaasti miten äiti on tehnyt asioita X ja Y ja tuntuu nauttivan elämästä. Eli vaikka se ei mitään muuttaisi, eikä mies missään nimessä edes katuisi mitä teki, en antaisi sitä tyydytystä hänelle, että hän näkisi minut rikkinäisenä. Sitä hän ei ansaitse.
Lapset on joka toinen viikko isänsä luona,noinymmärsin. Ilmeisesti heillä on isän kanssa hyvät välit. Sinua siis on petetty, ei lapsia. Sellaista elämä saattaa olla eikä voi muuta kuin valittaa. Kokoa itsesi ja jatka elämääsi eteenpäin. Kyllä se viha ja suru aikaa myöden laantuu. Onhan sinulla kuitenkin lapset joista voit olla iloinen.
OTA itseäsi niskasta kiinni, kun miehesi se eli "auervaarana", mistä tietää jos
joutuu se mies itse kokemaan tuon saman ? Tai jotain, ei sinussa ole vikaa,
aika parantaa, ja toivotan voimia sulle. <3
Vierailija kirjoitti:
Vaikka mies onkin pettänyt niin mitä ihmettä on nämä kommentit:"Hommaa heti yksinhuoltajuus ja miehelle valvotut tapaamiset!"
Millä perusteella?
Ihmettelen samaa, eikä ole lasten etu. Nyt katse vain eteenpäin, ei mitään naikkoselle suorien sanojen sanomista. Mitäpä puhuttavaa teillä edes olisi? Kaikki asiat paperille ja toteuttamaan eroa. Hae jutteluapua, ammattilaiset osaa auttaa ajatuksien terveempään kehään ja malliin. Ystävät auttaa enemmän kuin uskotkaan. Sukulaisetkin.
Lapsien iästä riippuu mitä kerrot, mutta katkeruutta älä heidän niskaan kaada. Heillä on edessä oma selviytyminen, auttakaa siinä toisianne yrittämällä keksiä pieniä nautintoja arkeen. Jutelkaa tulevasta kesästä, vaikka uimarannalle menosta.
Voimia, voimia. Vielä tulet istumaan olohuoneessasi ja ajattelet, että on se hyvä, että eroon pääsin.
Jos tämä on totta niin tuskin ovat kovin hyviä ihmisiä ylipäätään, parempi kun pääset eroon. Tietysti pahin vaihtoehto että lapsesi joutuvat nyt olla tämän petollisen naisen alaisuudessa, voi olla vaikka mitä pers.häiriötä hänellä. Jos tämä on totta, mitä epäilen enemmän kyllä katkeran toisen naisen kirjoittamaksi tarinaksi (huom. rakkain, viehkein yms.), koska harvoin pettäjä ottaa toista petollista sekä myöskään aidosti on kiinnostunut muutakuin tässä sala roolissa.
Eli siis on ollut avoliitossa ton naisen kanssa vai vaan vieraillut väklil hänen luonaan? Eihän tuollaista tarvitse sietää... Voisitko saada yksinhuoltajuuden ja isälle valvotut tapaamiset... Minkä ikäisiä lapsia? Ite en tuollaista isää haluaisi edes tavata.