Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomalaisten korkeakouluaste on 10 prosenttiyksikköä alempi kuin muissa Pohjoismaissa?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolella koulutustaso on huomattavasti korkeampi. Jos Suomi jaettaisiin tällä tavalla kahtia, Suomi voisi olla muiden Pohjoismaiden kanssa monessa asiassa samalla tasolla. Meillä nyt vain on tällainen helkutin kallis ja vaivainen riippakivi kiusana, eikä se tuota oikeastaan muuta kuin vessapaperia.
Tuo onkin mielenkiintoista miten monella tavalla tuo vanha raja jakaa kansaa edelleen.
Elämäntapa- ja kansanterveyserot ovat huomattavat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa opinnot kestävät tavallisesti pidempään, joskin tätäkin taidetaan nyt olla muuttamassa. Esimerkiksi Ruotsissa maisterivaiheen voi ihan normaalisti suorittaa yhdessä vuodessa.
Suomessa korkeakoulujärjestelmän pitää valmentaa opiskelijaa siihen, että hän voi olla myös alansa akateeminen tutkija sen lisäksi, että voi päästä monenlaisiin töihin tutkintonsa suoritettuaan. Gradu mittaa sitä, että on kyvykäs tekemään akateemista tutkimusta ja hallitsee sen metodit. Gradussa ei varsinaisesti luoda mitään uutta.
Vierailija kirjoitti:
Mikä vtun korkeakouluaste????
Kolmas aste.
Suomalaisia poikia on vaikea motivoida korkeakouluopintojen pariin, kun suomalaiset naiset kiinnostuvat joko komeista duunareista tai impulsiivisista jännäjoonaksista. Oikeasti, miksi nuori mies menisi opiskelemaan jotain hemmetin vaikeaa sähkötekniikkaa, kun naisetkin pilkkaavat "dinceliksi"? Muissa Pohjoismaissa naiset arvostavat miehen korkeakoulutusta. Tuli itse huomattua tämä Reykjavikissa viime kesänä.
En tiedä, mutta ihan hyvä että se on alempi, koska nykyääkin korkeakoulutettuja on valtava määrä työttöminä. Itse toivoisin, että olisin jättänyt aikoinaan tuhlaamatta ne yliopistovuodet opiskeluun, kun opinnot ja tutkinnot eivät tuoneet sen enempää parempaa tulotasoa kuin helpottaneet työllistymistäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä h#lvetin takia kouluttautuisin esim nykyisestä lähihoitajasta/lastenhoitajasta opettajaksi? Pa#ska palkka ja hirveästi paperi/konetöitä. Ei kiinnosta. Ennemmin käytän työaikani oikeasti lasten kanssa olemiseen kuin koneella istumiseen.
En arvota ihmisiä ammatin perusteella. Ja mielummin teen työkseni sitä mistä oikeasti pidän.
Koska opiskelupaikkoja vähennetään jatkuvasti ja tänne tulee myös ulkomaisia opiskelijoita paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulupaikkoja on liian vähän. Eihän niitä jää meillä tyhjinä roikkumaan isoja määriä joten kyse pitää olla siitä että kaikki halukkaat eivät mahdu sisään.
Korkeakoulujen haku-uudistus pitäisi peruuttaa. Nuori aikuinen ei halua käyttää ensikertalaisuuttaan jos opiskelupaikka ei vaikuta hyvältä. Toiseksi opiskelupaikkoja on liian vähän kun 65% vuoden ylioppilaista jää ilman opiskelupaikkaa. Näin siis vuodesta vuoteen. Onko ihme, että valmistuminen on myöhemmin kuin verrokkimaissa ja koulutettuja on vähemmän? Eduskunnassa näistä päätetään. Opetushallitus tosin pohtii näitäkin päivät pääksetysten.
Kouluttautumisesta halutaan tehdä kokoomuspoliitikkojen äpärälapsien yksinoikeus. Lukukausimaksuja odotellessa.
Ei ole mikään ihme valmistua AMKsta kandiksi ja pyrkiä sen jälkeen maisterikoulutukseen yliopistoon. Kaksi vuotta graduntekoa ja sain maisterinpaperit. Pitäisi kehystää kummatkin todistukset ja laittaa työhuoneen seinälle. Edustavat kummatkin omanlaista osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaminen osoittaa työnantajille, että ihminen pystyy suoriutumaan annetusta tehtävästä. Sen kesken jättäminen todistaa, että on jättänyt kesken. Ei suoriudu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muilla ei ole kokoomusta tuhoamassa sivistystä ja koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulupaikkoja on liian vähän. Eihän niitä jää meillä tyhjinä roikkumaan isoja määriä joten kyse pitää olla siitä että kaikki halukkaat eivät mahdu sisään.
No ei todellakaan ole. En tiedä, oletko AMK jankkaaja, mutta varsinkin tekniikan alalla maakunta-ammattikorkeissa sisään pääsee, jos löytää pääoven. Ongelmana ei ole sisäänpääsy vaan ulospääsy. Suomessa on 55 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa, mikä vastaa suunnilleen ikäluokan kokoa. Silti alle 50 % valmistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutetaan ala- ja yläasteet korkeakouluiksi nimeltään. Tavoite saavutettu. Näinhän AMK syntyi. Profit?
Katos AMK jankkaaja listoilla. Nämä tyypit eivät muuten KOSKAAN suostu kertomaan omaa koulutustaan.
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikkien ei ole tarpeellista korkeakouluttautua. Korkeakoulutettuja on meilläkin esim kaupan kassalla töissä. Voisimme toki räätälöidä lisää yliopistotutkintoja esim kassatieteiden maisteri tms (keksikää itse lisää) ja vaatia, että viivakoodinlukijalla on moinen pätevyys. Saisimme varmaan lisää koskeakoulutettuja, mutta olisiko siinä sitten mitään järkeä.
Jos Suomessa olisi yhtä paljon korkeakoulutettuja kuin OECD:ssa keskimäärin, ei silloinkaan kaikki olisi korkeastikoulutettuja. Ei pitäisi olla liian vaikea tajuta.
Aina löytyy joku, jolla ura ei käynnisty. Edelleen korkeampi koulutus kuitenkin johtaa todennäköisemmin työllistymiseen ja korkeampiin tuloihin.
Eikä auttanut vaikka opistosta tehtiin keinotekoisesti ammattikorkeakouluja.
Muutetaan ala- ja yläasteet korkeakouluiksi nimeltään. Tavoite saavutettu. Näinhän AMK syntyi. Profit?