Itä-Suomesta kotoisin olevat, oletteko kasvaneet kotipaikkakuntaanne suuremmaksi?
Kaipaan vertaistukea. Olen pienestä Itä-Suomen kaupungista kotoisin. Lapsena olin jotenkin erilainen ja myös koulukiusattu. Olin kunnianhimoinen koulussa ja suuntauduin vahvasti kansainvälisyyteen. Minua pidettiin jotenkin outona vielä lukiossa ja Itä-Suomen yliopistossa suhtautuminen oli pidättyväistä. Sittemmin pääsin Helsingin yliopistoon opiskelemaan ja myöhemmin kansainväliselle uralle. Sosiaalisesti elämäni muuttui Helsingissä ja varsinkin ulkomailla erittäin aktiiviseksi ja sain laajan ystävä- ja ammatillisen verkoston.
Käydessäni kotipaikkakunnalla olen ikätoverieni mielestä edelleen se sama idiootti ja täysi nolla. Tutkintojani ja uraani vähätellään, ja olen aina kuulemma tulossa maitojunalla takaisin. Sivubisneksenä perustaminani yritys on paikkakunnalla kiertävien huhujen mukaan tehnyt konkurssin varmaan joku 10 kertaa.
Olen ymmärtänyt kasvaneeni yli pikkukaupungin. Itä-Suomessa ei ole minulle enää mitään, kun vanhempanikin kuolivat. Toisaalta harmittaa, kun ei ole oikein mitään omaa kotipaikkakuntaa, jonne voisin mitenkään identifioitua. Helsinki tuntuu väljästi kodilta, ulkomaisiin kaupunkeihin en ehtinyt oikein edes kiinnittymään.
Kommentit (26)
Aika lihava ja pitkä pitäis olla että kasvais
Itä-Suomi on köyhä ja taakse jää. Valtion ja EU:n tukien varassa loisivaa aluetta.
Voin samaistua hyvin omien taustojen myötä. Vieläkin ihmiset menneisyydestä yrittävät sabotoida elämää, mutta sanotaanko näin, että olen jo voittanut tämän taistelun. Kaikkea hyvää sinulle elämääsi, muista että tyhjät tynnyrit kolisee eniten.
Samoin Itä-Suomesta. Se ei ollut hyvä paikka asua. Aivan liikaa juntteja. Tampereella olen asunut nyt useamman vuoden ja on ollut ihanaa 🥰
Minulle tuo on ollut vähän aaltoliikettä. Itsekin olen käynyt saman tyyppisen tien koulutuksineen ja viettänyt vuosia tuntien itseni kotikylääni paremmaksi, kun olin töissä hienolla tittelillä kansainvälisessä yrityksessä. Korona-aikana tuli kuitenkin tehtyä paljon etätöitä mökiltä käsin ja aloin yhä enemmän arvostaa luontoa sekä vanhanaikaisempaa ja rauhallisempaa elämää. Sittemmin tuli tilaisuus muuttaa itä-Suomeen, tosin muualle kuin kotipaikkakunnalleni. Täällä on nyt hyvä ja pidän suuressa arvossa niitä etuja mitä täällä kaupunkiin verrattuna näen.
Tavallaan, minusta on hienoa olla kotoisin pikkukunnasta, josta useimmat ei ole tietoisia. Kunta on kuitenkin vielä olemassa. Olen jopa nimennyt yritykseni synnyinkunnan mukaan, tai se käy nimestä ovelasti ilmi.
Mä oon kasvanut itäsuomessa ja omaksunut anteeksipyytelevän ja nöyristelevän identiteetin. Sittemmin muutin pohjanmaalle, jossa taas ihan eri mentaliteetti. En oikein kykene toimimaan täällä tällä seinän viertä kiertelylläni, mutta en pysty ns kasvamaan sitä kotipaikkaani ja sieltä omaksumaani suuremmaksi. Olen arka, väsynyt ja epävarma.
Miksi sinne enää tunget pyörimään jos vanhempia ei ole ja muutkin tutut dissaa? Masokismia.
Olen tosiaan nykyään Pohjois-Karjalaa suurempi.
Elin itäsuomessa. Hirveää paskaa. Täällä pks voi elää.
En nyt ihan ymmärrä, miten erityisesti Itä-Suomi tähän liittyy, kun koko Suomi on täynnä ankeita tuppukyliä. Itsekin olen Itä-Suomesta kotoisin, asunut Helsingissä 30 vuotta, mutta minusta on mukava käydä kotiseudulla. Totta kai huomaan sen nurkkakuntaisuuden pienellä paikkakunnalla, mutta siellä on myös niin paljon hyvää, että voisin muuttaa takaisin sinne päin. En nyt ehkä kotiseudulleni, mutta jonnekin Saimaan rannoille.
Vierailija kirjoitti:
Samoin Itä-Suomesta. Se ei ollut hyvä paikka asua. Aivan liikaa juntteja. Tampereella olen asunut nyt useamman vuoden ja on ollut ihanaa 🥰
Ja heti nenä pystyssä.
Kuulostaa tutulta, vaikka en ole idästä kotoisin vaan hämeestä. Muutin pk-seudulle lukioon, opiskelin, asuin ulkomaillakin hetken ja sen jälkeen havahduin siihen että Helsingissäkin on jonkin verran vähättelevää asennetta - ei toki niin paljon kuin kotikylillä. Suomalainen mielenmaisema on just tällainen. Ei ihme, että ruotsalaiset menestyvät paremmin kun asennevamma ei ole syvällä.
Vierailija kirjoitti:
Samoin Itä-Suomesta. Se ei ollut hyvä paikka asua. Aivan liikaa juntteja. Tampereella olen asunut nyt useamman vuoden ja on ollut ihanaa 🥰
Yksi juntti lisää Tampereella. Nyt se entinen naapurisikin Holopainen on Holpainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin Itä-Suomesta. Se ei ollut hyvä paikka asua. Aivan liikaa juntteja. Tampereella olen asunut nyt useamman vuoden ja on ollut ihanaa 🥰
Yksi juntti lisää Tampereella. Nyt se entinen naapurisikin Holopainen on Holpainen.
Ikään kuin Tampere olisi jokin iso metropoli?
Pääkaupunkiseudulla asuneena sanon että täkälaisilla on Amerikkasyndrooma. Kuvittelevat olevansa jotenkin muita ylempänä/parempia. Nirppanokkaisia pintaliitäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Pääkaupunkiseudulla asuneena sanon että täkälaisilla on Amerikkasyndrooma. Kuvittelevat olevansa jotenkin muita ylempänä/parempia. Nirppanokkaisia pintaliitäjiä.
Mulla ainakin on heti tuntosarvet pystyssä, kun joku puhuu toisesta että tämä kuvittelee olevansa muita parempi. Tää on 99% tapauksista heikkoegoisen ihmisen itkemistä.
Anna kateellisten laulaa lauluaan. Eivät he turhaan vaivaudu. Luultavasti nähneet sinussa aina jotain menestyksen ainesta, mikä heiltä puuttuu.
Ja onneksi kotikonnuille ei tarvitse väkisin mennä lannistumaan. Voihan sieltä vuokrata vaikka mökin ja viettää omaa mukavaa aikaa.
Huomaan, että jotkut tutut ihailevat saavutuksiani ja selvästi tekevät minuun aiempaa enemmän tuttavuutta, mutta itse en enää pidä itseäni muita kummoisempana. Jotenkin vanhetessa tuntuu, että saavutukset ovat pelkkää hämäystä eikä niillä voi ostaa mitään oikeasti merkityksellistä. Oikeastaan etoo, kun näkee, miten pinnallisia ihmiset ovat ja kuinka he yrittävät hyötyä minusta nyt, kun aiemmin olin heille pelkkää ilmaa.
Näin voi käydä. Onnea elämääsi!