Millainen ihminen olet?
Olen erakkoluonne, aseksuaali, ahkera ja kiltti. En ole koskaan kaivannut sosiaalisuutta. Tympäisee tervehtimiset, kuulumistenvaihdot jne. Enkä tykkää seksistä enkä muustakaan läheisyydestä. Mies saa olla, kunhan suhde on seksitön, hyvä kaverisuhde. En ole ihmisistä tykännyt, mutta kyllä aina olen tykännyt käydä töissä, opiskella, kuntoilla jne. Ihmisten kanssa olo on yleensä pahantahtoisia ja ilkeää. Sosiaalisenmittarin olen saanut aina täyteen pakollisissa kuvioissa, Vapaa-aikana on ihanaa olla yksin. Parasta. Lukeminen, ulkoilu, netti, siivoaminen ja askartelu ovat lempipuuhiani. Eivätkä maksa juurikaan mitään. Voittaa mennen tullen ihmisseuran. En myöskään tykkää lapsista enkä eläimistä. Olen aina nauttinut ja rakastanut yksinoloa.
Kommentit (33)
Introvertti, entinen kiltiksi lapsesta asti nöyryytetty. Nykyisin en enää ole mikään kauhean mukava, eikä minua kiinnosta uhrautua yhtään kenenkään puolesta. Luultavasti tähän vaikuttaa myös esivaihdevuodet. Ymmärrän täysin, miksi naiset eroavat monesti vaihdevuosioireiden alkaessa.
Jostain testistä sain tulokseksi sen, että olen ihan vähän ekstrovertin puolella. Pitää kyllä paikkansa. Viihdyn omissa oloissani, mutta kaipaan jonkin verran myös sosiaalista kanssakäymistä, en kuitenkaan isoa porukkaa. Enempää en kuitenkaan jaksa/viitsi avautua luonteeni muista piirteistä vieraille ihmisille.
Ei ole koskaan kiinnostanut seksi, tupakka, ylensyönti, kahvinjuonti ja alkoholi. Muuten tykkään elämästä.
Erakkoluonne, yksinäisyyttä rakastava, aseksuaali, asosiaalinen, aromanttinen, hedonisti, misantrooppi, absolutisti. Mutta onnellinen tällaisena. En ole paha enkä ilkeä, mutta en vaan pidä ihmisistä. Yksinolo on paljon parempaa. Kun rakastaa itseään, niin ei tarvi rakkautta muualta. Kirjat, elokuvat, käsityöt, ulkoilu, nettishoppailu, omat puuhastelut kotona voittaa ihmisseuran mennen tullen.
En halua asettautua lokeroon. Olen ihminen. Ihmiset keitä kohtaan, peilaavat sitä mitä olen. Jotkut peilaavat enemmän omaa itseään. Kohtaamiset ovat aina mielenkiintoisia.
Kiltti, introvertti, lapsena saanut tukkapöllyä tekojen tähden. Ylimieliseksi kutsuttu heteroseksuaali.
Oon herkkä, introvertti, tunneälykäs, ihan fiksu muutenkin (:D), oikeudentajuinen, peruspositiivinen, toiveikas, sisukas, ikuinen unelmoija, ikisinkku ja hyväntahtoinen nuori nainen :)
N33
Vierailija kirjoitti:
Erakkoluonne, yksinäisyyttä rakastava, aseksuaali, asosiaalinen, aromanttinen, hedonisti, misantrooppi, absolutisti. Mutta onnellinen tällaisena. En ole paha enkä ilkeä, mutta en vaan pidä ihmisistä. Yksinolo on paljon parempaa. Kun rakastaa itseään, niin ei tarvi rakkautta muualta. Kirjat, elokuvat, käsityöt, ulkoilu, nettishoppailu, omat puuhastelut kotona voittaa ihmisseuran mennen tullen.
Hyvin sanottu tuo, että kun rakastaa itseään, ei tarvitse rakkautta muualta.
Olen äärimmäisen katkera. Pystyn peittämään sen ja hymyilen paljon. Silti ajatukset on aika mustia ja toivon extreme pahaa minua vahingoittaneille henkilöille. Jokaisessa ihmisessä on pimeä puoli, monella ei vaan ole kanttia myöntää sitä. Välillä teen jotain ihan hullua voidakseni tuntea olevani elossa.
En tiedä.
Riippuu päivästä.
Olen eri henkilö netissä ja oikeassa elämässä, ja jokaisella ihmisellä on oma näkemyksensä minusta.
Joinain päivinä asiaa mietin, ja ajattelen, että: "Ahaa, tällainen mä oon!"
Joinain päivinä vaan olen.
Sitä psykoterapiassa pyritään selvittämään. Kuulemma kolmen ensimmäisen käynnin jälkeen kykenevä kirjoittamaan ovelia runoja jopa niin hyvin että terapeuttini suositteli kirjallisuustieteen opiskelua mulle. Olen myös pelkojen maailman kyllästämä ja epävarma :-3
Vierailija kirjoitti:
Olen äärimmäisen katkera. Pystyn peittämään sen ja hymyilen paljon. Silti ajatukset on aika mustia ja toivon extreme pahaa minua vahingoittaneille henkilöille. Jokaisessa ihmisessä on pimeä puoli, monella ei vaan ole kanttia myöntää sitä. Välillä teen jotain ihan hullua voidakseni tuntea olevani elossa.
Ala harrastamaan vaikkapa mustaa magiaa, saat purettua katkeruuden, ja jos kohteille sattuu jotain ikävää, voit ajatella että se oli ansiotasi. Toimii itsesuggestion tapaan, vaikka asiaan ei ihan täysin uskoisi.
Lapsuudenkoti oli levoton ja kamala ollen joka viikonloppu vieraita eikä ikinä saanut nukkua kun väkisin herätettiin ja toivuin pitkään siitä stressistä päästessäni omaan asuntoon. Herään vieläkin painjaisiin 60+ kotioloista ja kun herätetään väkisin kesken unien. Lapsena aamulla revittiin ylös kello viisi ja piti lähteä kahden kilometrin kävely lenkille hoitopaikkaan odottelamaan kun koulu alkoi.
Harvalla on sellaista rääkkäystä ollut lapsuudessa.
Olen aina rakastanut yksinoloa, suoranaista erakkoutta. Kaunista kotiani, puhdasta luontoa, ulkoilua, rahaa, tavaraa, mammona, hiljaisuutta, rauhaa, järjestystä jne. Mutta ihmisistä, lapsista enkä eläimistä ole koskaan tykännyt. En pahaa tee kuitenkaan kenellekään. Mutta ihmisten kanssa oleminen on yleensä ilkeää, pahantahtoisia ja kuluttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen äärimmäisen katkera. Pystyn peittämään sen ja hymyilen paljon. Silti ajatukset on aika mustia ja toivon extreme pahaa minua vahingoittaneille henkilöille. Jokaisessa ihmisessä on pimeä puoli, monella ei vaan ole kanttia myöntää sitä. Välillä teen jotain ihan hullua voidakseni tuntea olevani elossa.
Mistä asiasta/asioista olet äärimmäisen katkera?
Sosiaalinen introvertti.