Hyvä kuunnelma
Avasi hyvin silmät maaseudun julmuudelle.
Sensuroimaton totuus eläintuotannosta. Työskentely suomalaisilla maito- ja lihatiloilla on kaukana siitä mistä eläinrakas maitotilan tytär Hilja lapsena haaveili. Mustan huumorin höystämä Maitotyttö käsittelee ihmisten ja muiden eläinten suhteita ja niihin liittyviä tunteita: hyväksikäyttöä, riippuvuutta ja syyllisyyttä mutta myös hoivaa ja rakkautta. Maaseudun näköalat ovat paikoin karuja, tilallisten elämä raskasta ja karjakon työ raadollista. Oman lisänsä Hiljan koettelemuksiin tuovat keskenkasvuiset alkoholistivanhemmat ja viinaan menevä poikaystävä. Entisen maatalouslomittajan elämäntarinaan perustuva Maitotyttö kertoo eläintuotannosta sen, mistä mainokset vaikenevat.
Kommentit (10)
Olen toiminut 35 vuotta maatalouslomittajana. Ei ole mitään surullisempaa näkyä kuin lehmä, joka on koko elämänsä ( pois lukien lyhyen vasikka-ajan ) seissyt betoniparressa kettingit kaulassa pääsemättä koskaan ulos. Ehkä jopa 7 vuotta. Jokainen osaa ajatella, miltä jaloissa ja koko kropassa tuntuu. Osalla lehmistä jalat ovat haavoilla ja turvoksissa.
Robottipaikkojen lehmät voivat suurimmaksi osaksi hyvin ja ovat tyytyväisen oloisia, koska saavat liikkua vapaasti. Tilakohtaiset erot ovat valtavat.
Vastuutonta demonisoida ruoantuottajia. Häpeäisivät!
Vierailija kirjoitti:
Olen toiminut 35 vuotta maatalouslomittajana. Ei ole mitään surullisempaa näkyä kuin lehmä, joka on koko elämänsä ( pois lukien lyhyen vasikka-ajan ) seissyt betoniparressa kettingit kaulassa pääsemättä koskaan ulos. Ehkä jopa 7 vuotta. Jokainen osaa ajatella, miltä jaloissa ja koko kropassa tuntuu. Osalla lehmistä jalat ovat haavoilla ja turvoksissa.
Robottipaikkojen lehmät voivat suurimmaksi osaksi hyvin ja ovat tyytyväisen oloisia, koska saavat liikkua vapaasti. Tilakohtaiset erot ovat valtavat.
Outoa, että 35 vuotta maatalouslomittajana ollut ei tiedä, että maataloustukea ei saa, jos lehmä ei pääse ulkotarhaan/laitumelle vähintään 120 päivänä vuodessa.
MIkäli lehmällä jalat ovat haavoilla ja turvoksissa, on maatalouslomittajalla lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa asiasta valvontaeläinlääkärille.
Mille tuo avasi silmäsi? Sillekö, että kuunnelman kirjoittajalla ei ole mitään käsitystä esim. lomittajan työstä. Kuunnelmassa lomittaja ei tee velvollisuuttaan ilmoittaa asioista eteenpäin, hän vain ihmettelee, miksi kaikki maaseudulla ovat humalassa ja väkivaltaisia. Vasikat vieroitetaan samantien, vaikka tosielämässä ne elävät emonsa kanssa vierihoidossa jne.
Tuossa kuunnelmassa eletään jotain 1960-lukua, jolloin maatalouslomittajia ei edes ollut. Melkein odotin, että lomittaja aloittaa työnsä lämmittämällä karjakeittiössä vettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen toiminut 35 vuotta maatalouslomittajana. Ei ole mitään surullisempaa näkyä kuin lehmä, joka on koko elämänsä ( pois lukien lyhyen vasikka-ajan ) seissyt betoniparressa kettingit kaulassa pääsemättä koskaan ulos. Ehkä jopa 7 vuotta. Jokainen osaa ajatella, miltä jaloissa ja koko kropassa tuntuu. Osalla lehmistä jalat ovat haavoilla ja turvoksissa.
Robottipaikkojen lehmät voivat suurimmaksi osaksi hyvin ja ovat tyytyväisen oloisia, koska saavat liikkua vapaasti. Tilakohtaiset erot ovat valtavat.
Outoa, että 35 vuotta maatalouslomittajana ollut ei tiedä, että maataloustukea ei saa, jos lehmä ei pääse ulkotarhaan/laitumelle vähintään 120 päivänä vuodessa.
MIkäli lehmällä jalat ovat haavoilla ja turvoksissa, on maatalouslomittajalla lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa asiasta valvontaeläinlääkärille.
Toiset saavat tästä laitumelle laitosta vapautuksen, jos on riittävät perustelut.
Toiseksi eläinlääkäreille on ilmoitettu, mutta asiat eivät muutu.
T. Lomittaja
Vierailija kirjoitti:
Mille tuo avasi silmäsi? Sillekö, että kuunnelman kirjoittajalla ei ole mitään käsitystä esim. lomittajan työstä. Kuunnelmassa lomittaja ei tee velvollisuuttaan ilmoittaa asioista eteenpäin, hän vain ihmettelee, miksi kaikki maaseudulla ovat humalassa ja väkivaltaisia. Vasikat vieroitetaan samantien, vaikka tosielämässä ne elävät emonsa kanssa vierihoidossa jne.
Tuossa kuunnelmassa eletään jotain 1960-lukua, jolloin maatalouslomittajia ei edes ollut. Melkein odotin, että lomittaja aloittaa työnsä lämmittämällä karjakeittiössä vettä.
Kyllähän tuo kuvaa hyvin lomittajan työtä, toki lähinnä niitä "huonompia" tiloja, mutta uskon kaiken tapahtuneen, sen verran on ammattisanastoa ja tapahtumien kuvailua ym. Itse olen kuullut paljon pahempiakin juttuja, olen itse myös lomittanut. Jos yhtään tietäisit, miten eläinsuojelu toimii maaseudulla, niin tietäisit miksei kaikista asioista ilmoiteta. Tai jos ilmoitetaankin, niin mitään ei tapahdu. Et tainnut itse edes kuunnella kuunnelmaa.
En syö enää lihaa.