Onko täällä paljon lukevia? Mitäs sitten kun kirjat eivät tarjoa enää mitään?

En vaan jaksa.

Harrastan sekä elokuvia että kirjallisuutta, joista jälkimmäinen liippaa läheltä myös opintojani ja ammattiani.



Välillä tulee "kuivia kausia", jolloin tuntuu, ettei ole ikuisuuksiin lukenut / nähnyt mitään sykähdyttävää. Yleensä ne kuitenkin menevät ajan kanssa ohi. Ongelma tosin on se, että mitä enemmän lukee tai katsoo leffoja, sitä kriittisemmäksi tulee, ja yhä harvempi asia vie jalat alta.



Älä kuitenkaan luovuta. Jos lukeminen tuntuu puulta, älä missään nimessä tee sitä väkisin. Kuljeskele kirjastoissa tai kirjakaupoissa ja koeta löytää jotain, mistä spontaanisti innostuisit. Myös paluu vanhoihin klassikoihin ja suositusten kyseleminen voi auttaa.

mutta tosin olen työtön ;)



luin aikaisemmin tosi paljon, nyt tuntuu jo kaikki niin "nähty"

minulla oli vuosia että en lukenut tuota 10 kirjaakaan vuodessa nyt taas viimeisen 10v aikana olen lukenut koko ajan nukkumaan mennessä puolesta tunnista tuntiin.



Sinulla tuntuu olevan työtä tuo lukeminen, kuka sitä jaksaa aina olla töissä, mikset pidä taukoa ja lue vain pakollista tekstiä.

mutta itselläni toimi se, että aloin lukea alkukielillä. No okei, valikoima on kohdallani melko suppea (ruotsi, saksa, englanti), mutta en ole vielä kypsynyt.

Nyt opettelen itsekseni eestiä, olen vasta skandaalilehtitasolla ;)

Mä luen itse tällä hetkellä satakunta kirjaa vuodessa. Siis noin kaksi viikossa. Ja minusta se on vähän verrattuna siihen, mitä luin nuorempana kun aikaa oli enemmän. Mut en oo ehtinyt sun kuvaamaasivaiheeseen, jossa ne eivät antaisi enää mitään. Ei sillä, mä en luekaan niinkään aiheiden takia, vaan tekstin itsensä.



Sen neuvon voisin antaa, että niiden "menestyskirjojen" ohella kannattaa lukea klassikoita. Mielellään alkukielellä ja sitä voi joskus verrata suomennoksiin.

Aina lukeminen ei kiinnosta ja sitten on kausia, jolloin ei muuta tekisikään kuin lukisi.



Ammattisi takia en yhtään ihmettele kyllästymistä. Pidä taukoa! Päätä vaikka, että et kesälomallasi lue ainuttakaan kirjaa. Aioin opiskellessa joka vuosi aloittaa kirjallisuustieteen sivuaineena, mutta onneksi aina muutin mieleni, kun pelkäsin, että kaunokirjallisuudesta menee hohto.

Eli aika vähän sä mun mielestä luet, jos oikein alalla olet. Onkohan sulla hiukan tarve pröystäillä? :O



Mä luen ihan omaksi ilokseni ja aina on löytynyt hyviä kirjoja luettavaksi. Osa on uusia, osa vanhoja. Usein saan hyviä lukuvinkkejä jostain ja usein myös tykkään kirjoista. Toki joskus on kirjoja, joita ei saa luettua alkua pidemmälle.



Myös lapseni lukevat paljon ja aika jostain keksivät uutta mielenkiintoista luettavaa.

miten voi kustnnusalalla selvitä 28 kirjalla vuodessa?

Mutta kokeilen tuota alkukieltä, kiitos hyvästä ideasta! ap

Jaa, mä olen ihan tavislukija ja luen varmasti enemmän kuin 28 kirjaa/vuosi. Eli aika vähän sä mun mielestä luet, jos oikein alalla olet. Onkohan sulla hiukan tarve pröystäillä? :O

eli tammi- ja toukokuun välisenä aikana, en koko vuonna. Tuo määrä ei ollut tämän avaukseni pointti edes, kunhan valotin tilannettani tavallisiin lukijoihin verrattuna. Kyselen tässä ihan oikeasti neuvoja miten päästä yli näistä fiiliksistä kun mikään kirja ei enää sykähdytä, en kirjoittanut avausta pröystäilläkseni... ap

ja minä harrastan periodilukemista. Yhteen aikaan luin paljon aasialaista kirjallisuutta. Ennen tätä aasia - lähi-itä -innostutsta. Välillä taas tutustuin itäeurooppalaiseen tuotantoon ja jne. Näin pääsen jonkun maanosan gendreen ja tapoihin kiinni ja muutaman saman maanosan kirjan luettua, aukeaa moni asia jo luetuistakin uudella tavalla. Ja nimenomaan otan alueen yleensä sen perusteella, että sieltä EI ole tullut viimeaikoina best sellereitä. Vanhat teokset ennenkaikkea ok.

Itse opiskelin yleistä kirjallisuustiedettä. En oli vuosiin lukenut enää yhtään aikuisten romaania. Lasten kautta olen lukenut kirjoja, viimeksi Nummelan ponitallia, joka yllättäen innosti.

Mutta jossain vaiheessa elämäkerrat kiinnostivat kovasti eli siis todellisuuspohjaiset jutut.



Entä tarviiko kirjojen tarjota? Etsi jotain muuta elämääsi? Uusia harrastuksia, käsillä tekemistä, yms.

Olen harmitellut, kun ei ole oikein aikaa lukemiselle, mutta kyllä sentään 40-50 kirjaa olen tänä vuonna lukenut.



Mutta lukeminen ei aina ole niin kiinnostavaa, silloin pidän taukoa. Olen joskus ollut pari kuukauttakin lukematta mitään.

Mä en lue kaunokirjallisuutta oikeastaan ollenkaan enää. Ennen olen ollut himolukija, ja työni liittyy myös kirjallisuuteen (osittain).



Itse luen ja kirjoitan nykyään runoja. Haeskelen myös alkukielisiä käännöksiä. Luen myös jonkun verran eri kulttuurien vanhoja myyttejä ja kertomuksia. Katson myös aika paljon elokuvia - niissäkin on tarinoita. Käyn myös valokuvanäyttelyissä. Sama fiilis kuin hyvästä kirjasta.

Yhteen aikaan luin paljon aasialaista kirjallisuutta. Ennen tätä aasia - lähi-itä -innostutsta. Välillä taas tutustuin itäeurooppalaiseen tuotantoon ja jne. Näin pääsen jonkun maanosan gendreen ja tapoihin kiinni ja muutaman saman maanosan kirjan luettua, aukeaa moni asia jo luetuistakin uudella tavalla. Ja nimenomaan otan alueen yleensä sen perusteella, että sieltä EI ole tullut viimeaikoina best sellereitä. Vanhat teokset ennenkaikkea ok.

nyt kun hehkutetaan esim. kirjoja Puolikas keltaista aurinkoa tai Little Been tarina, en näe niissä mitään hohtoa (luettu siis on molemmat)! Juuri tässä ongelmani piileekin. Lähi-itä on myös nähty (esim. Hosseni) ja Latinalaisesta Amerikasta olen saanut yliannostuksen ;) ap

Mä en lue kaunokirjallisuutta oikeastaan ollenkaan enää. Ennen olen ollut himolukija, ja työni liittyy myös kirjallisuuteen (osittain).

Itse luen ja kirjoitan nykyään runoja. Haeskelen myös alkukielisiä käännöksiä. Luen myös jonkun verran eri kulttuurien vanhoja myyttejä ja kertomuksia. Katson myös aika paljon elokuvia - niissäkin on tarinoita. Käyn myös valokuvanäyttelyissä. Sama fiilis kuin hyvästä kirjasta.

ainakin lukeminen on masennuksen sairastamisen jälkeen ollut aina välillä tauolla - ilmeisesti jotain muuttui päässä silloin. Sitä ennen luin ehkä n. kirja viikossa -tahtia. Nykyään luen lehtiä ja sarjakuvia silloin, kun kauno- ja tietokirjallisuus ei innosta. Sitten taas lukeminen maistuu.

Yhteen aikaan luin paljon aasialaista kirjallisuutta. Ennen tätä aasia - lähi-itä -innostutsta. Välillä taas tutustuin itäeurooppalaiseen tuotantoon ja jne. Näin pääsen jonkun maanosan gendreen ja tapoihin kiinni ja muutaman saman maanosan kirjan luettua, aukeaa moni asia jo luetuistakin uudella tavalla. Ja nimenomaan otan alueen yleensä sen perusteella, että sieltä EI ole tullut viimeaikoina best sellereitä. Vanhat teokset ennenkaikkea ok.

nyt kun hehkutetaan esim. kirjoja Puolikas keltaista aurinkoa tai Little Been tarina, en näe niissä mitään hohtoa (luettu siis on molemmat)! Juuri tässä ongelmani piileekin. Lähi-itä on myös nähty (esim. Hosseni) ja Latinalaisesta Amerikasta olen saanut yliannostuksen ;) ap

Itsekin luen paljon, aina on kirja tai kaksi kesken. Luen teoksia kaikilla osaamillani kielillä ja nautin eri kielten rakenteista ja erilaisista kielikuvista.

vaikka en noin paljoa luekaan. Pidän taukoa kirjoista, katson tv:tä, luen lehtiä, artikkeleitä, pornoa ;-)...