Onko kukaan joutunut ilman omaa syytään isoihin vahingonkorvauksiin tms.? Miten kestät?

Myyjän vastuu on viisi vuotta. Jos talo on rakennettu vaikkapa seitsemän vuotta sitten, myyjä asuu kaksi vuotta ja myy sen, itse asut sen viisi vuotta ja myyt sitten talon, tehdään kuntotarkastus jne. (jolla ei todellisuudessa ongelmatilanteessa ole kuin se paperin arvo...). Tästä vuoden kuluttua uusi omistaja vaatii sinulta korvauksia vaikkapa virheellisestä pohjamaasta, josta kapillaarinousua rakenteisiin tai jostain väärin rakennetusta seinärakenteesta (esim. työkaverin talossa oli jätetty kokonaan eristettä suojaavat muovit pois rakenteesta sillä seurauksella, että villat homeessa seinän sisällä ja katosta tuli vesi läpi.) Vaikka syyllinen onkin se alkuperäinen rakentaja, tässä tapauksessa olet itse vastuussa seuraavalle ostajalle sen viisi vuotta ilman omaa syytäsi. Kaikkea kun ei voi tietää eikä tarkastaa eikä esim. kuntotarkastus kerro läheskään kaikkia vikoja tai puutteita.

tai mun äitini tarinan. meidän perheellä oli siis iso omakotitalo, molemmat vanhemmat olivat töissä, mun isä oli yksityisyrittäjä ja hommia riitti. Kunnes pahin lama iski (silloin 90-luvulla) ja isäni joutui lopettamaan yritystoiminnan. Siitä alkoi alamäki kun työtä ei sitten löytynytkään. Tämä kaikki johti isäni itsemurhaan (se onkin asia erikseen ja nyt käsitellään raha-asioita). Tämän seurauksena äitini joutui myymään lapsuudenkotimme liian halvalla suhteessa velkaan ja hän maksaa nyt lopun ikäänsä talolainaa talosta jota meillä ei enää ole. Ja tällöin pankki käsittelee lainan "kulutusluottona" joten edes korkoja ei voi vähentää verotuksessa. Tämä kaikki olisi saattanut olla vältettävissä jos vanhempani olisivat käyneet hankkimassa lainalle vakuutuksen (toisen kuolemantapauksen varalta). Eli talolaina oli aivan liian suuri yhdelle ihmiselle (pienituloiselle) kun laina + remontit oli mitoitettu siten että isäni yritys menestyy yhtä hyvin kuin se menestyi ennen lamaa. Mun mielestä tää ei ole äitini vika? vai onko? Siis lähinnä kommentoin sitä (en muista numeroa) kuka kirjoittaa että nuo vaikeudet on aina omaa syytä.

Äitisi ja isäsi ostivat liian kalliin talon, johon ei ollut varaa. On ihan perustietoa että työt voivat loppua ja asuntojen arvo vaihdella, jos ostaa velaksi korkeahinnan aikaan ja myy matalan hinnan aikaan silloin jää velkaa jäljelle. Äitisi olisi voinut olla ottamatta lainaa isäsi kanssa.

1990-luvun lama hoidettiin Suomessa aivan päin persettä. Omalla perheelläni ei ollut velkaa, ja kaikki meni hyvin, mutta lähipiirissä oli karmivia tapauksia. Ja ei, kaikki ei varmasti ollut omaa syytä, jos valuuttapolitiikka oli huonosti hoidettu.

Avioerossa olin ihan lepsu, mutta mitä väliä. Raha ei tuo onnea! En alkanut riitelemään yhdestä isosta summasta, joka katsottiin olevan exän ennakkoperintöä. Lain mukaan kait mulle olisi kuulunut tuosta puolet, ei vaan yhtään tuolloin kiinnostanut alkaa riitelemään. Mitäs minä anopin ja appiukon antamilla rahoilla, moraalisesti olin tyytyväinen päätöksestäni.



Ja toinen oli asuntokauppariita, maksua 12 000 euroa. Mutta se nyt löytyi ihan tililtä. Ei kait tuo sitten mulle ollut edes sittenkään iso summa. Se riita itsessään vaan oli rasittava, mutta enpä enää murehdi moista.



Hyvin kestän, iloinen ja onnellinen olen ihan nytkin näissä varoissa ja rahoissa. Vaan eipä onnellisuuteni johdu rahasta!

Avioerossa olin ihan lepsu, mutta mitä väliä. Raha ei tuo onnea! En alkanut riitelemään yhdestä isosta summasta, joka katsottiin olevan exän ennakkoperintöä. Lain mukaan kait mulle olisi kuulunut tuosta puolet, ei vaan yhtään tuolloin kiinnostanut alkaa riitelemään. Mitäs minä anopin ja appiukon antamilla rahoilla, moraalisesti olin tyytyväinen päätöksestäni. Ja toinen oli asuntokauppariita, maksua 12 000 euroa. Mutta se nyt löytyi ihan tililtä. Ei kait tuo sitten mulle ollut edes sittenkään iso summa. Se riita itsessään vaan oli rasittava, mutta enpä enää murehdi moista. Hyvin kestän, iloinen ja onnellinen olen ihan nytkin näissä varoissa ja rahoissa. Vaan eipä onnellisuuteni johdu rahasta!

ette vissiin menneet oikeuteen asti, kun maksu jäi "vain" tuohon...?

Meiltä ei löytyisi tililtä nyt edes tuota.

Sanotaan vaikka että läheltä piti, tuttavapariskunta yritti saada lainapapereihin nimeä, en suostunut. Oisin varmaan joutunut maksamaan lainan, niitä kun ei työnteko kiinnosta mutta rahaa halutaan, myyköön akka persettään..

asuntokaupassa ei joudu maksamaan isoja korvauksia aiheettomasti. Ei vaan joudu.Jos aihetta on, sit joutuu maksamaan, mut yleensä silloinkin korvaukset on kohtuullisia.



Takaus on myös ihan oma valinta.



Yrittäjänä pitää laskea, minkälaisen riskin rahkeet kantavat. Mullakin on ollut yritys, joka piti lopettaa ja tappiolla vielä, mutta olin toki laskenut että en ota niin suurta velkaa, jota en konkurssin tullessa pysty -toki ajan kanssa - maksamaan. Velkaa oli toki paljon, mutta ei niin paljon ettei nyt jo olisi maksettu on jo joka penni (juu, ne olivat alunperin markkoja ja pennejä). Ja vaikka siihen meni aika kauan ja elintaso toki kärsi siitä aika laillakin - osin siksikin, että jouduin myös kouluttautumaan uudelleen konkurssin jälkeen, koska olin tullut allergiseksi sillä alalla käytetyille aineille - olemme koko perhe selvinneet siitä ihan henkisesti ja fyysisesti ehjinä, katkeroitumatta ja jopa valmiina yrittämään uudelleen. Isonkin velan VOI maksaa, kunhan ryhtyy toimeen sen kanssa. Nyt pyötä on ollut puhdas jo pari vuotta.

Annoimme hänelle tietoja, joita hän ei sitten kertonutkaan ostajalla. Ostaja vaati meiltä korvauksia niistä hänen saamatta jääneistä tiedoistaan, jotka aiheuttivat remontointia. Kuten laki menee myyjä korvaa myös välittäjän virheet ostajalle, me sitten perittäisiin välittäjältä. Olisimme voinut sanktioida sitten välittäjää, mutta ei me enää millään jaksettu riidellä. Olisi taas alkanut vuosia kestävä riita.



Kahden vuoden sovitteluneuvottelun tulos (molemmilla mukana lakimiehet) tuo 12 000 euroa. Monta yöunta meni silloin. Ehdittiin tuossa tuota summaa sitten säästelemään etukäteen varuiksi.

ja tarkistaneet välittäjän myyntiesitettä?

vastaanotetuksi ja siitä oli suoria "aluemaalauksia" myyntiesitteessä, mutta vain osasta. Oletimme välittäjän antavan dokumentin ostajille! Mutta sitä emme tajunneet, että sen dokumentin luovutus olisi pitänyt olla kirjattuna kauppakirjassa ja sitä kun ei ollut, niin ostajat vahvoilla todistaakseen, etteivät olleet kuulleetkaan ko. paperista.



Iso toimisto kyseessä, kiistivät heti, etteivät he mitään virhettä olleet tehneet. Näin me ei enää jaksettu alkaa heidän lakimiestään pehmittämään, ei todellakaan, meidän voimat oli menneet.



2

asuntokaupassa ei joudu maksamaan isoja korvauksia aiheettomasti. Ei vaan joudu.Jos aihetta on, sit joutuu maksamaan, mut yleensä silloinkin korvaukset on kohtuullisia. Takaus on myös ihan oma valinta. Yrittäjänä pitää laskea, minkälaisen riskin rahkeet kantavat. Mullakin on ollut yritys, joka piti lopettaa ja tappiolla vielä, mutta olin toki laskenut että en ota niin suurta velkaa, jota en konkurssin tullessa pysty -toki ajan kanssa - maksamaan. Velkaa oli toki paljon, mutta ei niin paljon ettei nyt jo olisi maksettu on jo joka penni (juu, ne olivat alunperin markkoja ja pennejä). Ja vaikka siihen meni aika kauan ja elintaso toki kärsi siitä aika laillakin - osin siksikin, että jouduin myös kouluttautumaan uudelleen konkurssin jälkeen, koska olin tullut allergiseksi sillä alalla käytetyille aineille - olemme koko perhe selvinneet siitä ihan henkisesti ja fyysisesti ehjinä, katkeroitumatta ja jopa valmiina yrittämään uudelleen. Isonkin velan VOI maksaa, kunhan ryhtyy toimeen sen kanssa. Nyt pyötä on ollut puhdas jo pari vuotta.

vaikka kuinka olisi pilkun tarkkaan yrittänyt kertoa kaikki asiat asuntokaupasta ja kirjallisena vielä + suullisesti selvittää, voi silti käydä niin, että esim. vanha hankala naapurisi haluaa kostaa jotain, ja alkaa tekemään valheellisia todistuksia jotain asiaa vastaan joka liittyy sinuun/asuntokauppaasi, ja väittämään omituisuuksia (lähestulkoon väittää papereiden väärentämisestä tmv.) - TÄYSIN perusteetta. Mutta sana sanaa vastaan...

Ja asunnon ostanut uskoo ja vääntelee asian myös näin päin ja haastaa myyjää...

en nyt voi tarkemmin selittää. Mutta joka tapauksessa, ei aina riitä että olet kertonut kaikki, jos satut törmäämään vääriin ihmisiin.

Meneekö palkkaa ulosottoon, vaikka olisit ihan ok työssä esim. ylempänä toimihenkilönä?

Että jos joudut ulosottoon niin palkka ei mene ulosottoon kun olet ylempitoiminhenkilö?

Ne nyt maailmasi varmaan murkaantuu, mutta kaikkien ulosottoon joutuneiden palkasta osa menee ulosottoon. Palkasta vähennetään peruskulujen vaatima osa ja loput menee ulosottoon.

Miksi ette ota pankista lainaa ja maksa sillä velkaanne ettette joudu ulosottoon? Lyhennätte sitten sitä pankin velkaa kuukausittain? Tai sitten myytte sen nykyisen asunnon ja muutatte pienempään asuntoon. Ylijääneellä rahalla maksatte velkanne pois, niin ette joudu ulosottoon?

vaikka kuinka olisi pilkun tarkkaan yrittänyt kertoa kaikki asiat asuntokaupasta ja kirjallisena vielä + suullisesti selvittää, voi silti käydä niin, että esim. vanha hankala naapurisi haluaa kostaa jotain, ja alkaa tekemään valheellisia todistuksia jotain asiaa vastaan joka liittyy sinuun/asuntokauppaasi, ja väittämään omituisuuksia (lähestulkoon väittää papereiden väärentämisestä tmv.) - TÄYSIN perusteetta. Mutta sana sanaa vastaan...

Ja asunnon ostanut uskoo ja vääntelee asian myös näin päin ja haastaa myyjää...

en nyt voi tarkemmin selittää. Mutta joka tapauksessa, ei aina riitä että olet kertonut kaikki, jos satut törmäämään vääriin ihmisiin.

jos sulla on ollut kirjallinen selitys ja se on kauppakirjassa liitteenä, niin ei sitä voi ostaja mitenkään kiistää. Sehän on vetänyt nimensä alle ja todistajatkin on. Oikein virallisen kaupanvahvistajan muodossa. Ja jos teillä on joku asiakirja, minkä väärentämisestä teitä syytetään niin JOS se on oikea, siitä on olemassa kopio myös sen todistuksen laatineella taholla, jonka voi pyytää oikeuteen todistamaan ettei kyseessä ole väärennös. Se on sit eri asia, jos jossain todella on jotain vilunkipeliä, jotain "melkeinrehellistä". Silloin se tosiaan on vain sana sanaa vastaan.

Ja kannattaa sitkin hetken miettiä, miksi joku naapuri on niin kostonhimoinen että tuohon ryhtyy. Siis että mitä se kostaa...

Avioerossa olin ihan lepsu, mutta mitä väliä. Raha ei tuo onnea! En alkanut riitelemään yhdestä isosta summasta, joka katsottiin olevan exän ennakkoperintöä. Lain mukaan kait mulle olisi kuulunut tuosta puolet, ei vaan yhtään tuolloin kiinnostanut alkaa riitelemään. Mitäs minä anopin ja appiukon antamilla rahoilla, moraalisesti olin tyytyväinen päätöksestäni.

Ja toinen oli asuntokauppariita, maksua 12 000 euroa. Mutta se nyt löytyi ihan tililtä. Ei kait tuo sitten mulle ollut edes sittenkään iso summa. Se riita itsessään vaan oli rasittava, mutta enpä enää murehdi moista.

Hyvin kestän, iloinen ja onnellinen olen ihan nytkin näissä varoissa ja rahoissa. Vaan eipä onnellisuuteni johdu rahasta!

vaikuta kovin onnelliselta.

Elämässä voi olla monenlaisia eri tilanteita jolloin talous voi luiskahtaa huonompaan suuntaan. Vaikka sairastuminen voi olla sellainen tilanne. En usko, että ihan kaikkeen voi elämässä varautua vaikka monet niin haluavatkin uskoa..

joutua korvausvastuuseen ilman omaa syytään? Nimenomaan voi, esim. jos on itse ostanut toisen rakentaman omakotitalon, jonka myy aikanaan uudelle omistajalle tietämättä alkuperäisen rakentajan tekemistä virheistä. Kyllä se korvausvastuu tulee, vaikka virhettä ei itse ole tehnytkään. Ja virheet voi nimenomaan olla niitä piileviä virheitä, joita ei esim. kuntotarkastuksessa saada esille ilman isompaa rakenteiden rikkomista.

joutua korvausvastuuseen ilman omaa syytään? Nimenomaan voi, esim. jos on itse ostanut toisen rakentaman omakotitalon, jonka myy aikanaan uudelle omistajalle tietämättä alkuperäisen rakentajan tekemistä virheistä. Kyllä se korvausvastuu tulee, vaikka virhettä ei itse ole tehnytkään. Ja virheet voi nimenomaan olla niitä piileviä virheitä, joita ei esim. kuntotarkastuksessa saada esille ilman isompaa rakenteiden rikkomista.

ei tarkoita, etteikö se virhe olisi siellä. Se on, ja juuri siksi sun kuuluu siitä maksaa. Jos sä sit oot ostanut sen virheen edelliseltä myyjältä niin sä voit periä hänen vastuutaan - jos olet aikaansaanut virheen itse, se onkin sun syysi. Vai mitä? En mä nyt vieläkään ymmärrä, miten sä olisit tähän täysin osaton ja syytön ja korvaus aiheeton,m jos siellä kerran vika on, eikä siitä ole kerrottu? Se on sit myös eri asia, että jos esim talossa on putket vuodeta 1960 niin kyllä se riittää kun ostajalle sanotaan että ne on vuodelta 1960 - ostajan pitää ihan itse tajuta, että niillä ehkä ei ole enää kovin pitkää elinikää jäljellä. Tai jos sanotaan, että kattorakenne on vuodelta sejase niin ostajan pitää tietää, onko silloin käytetty aluskatteita vai ei ja että jos ei, niin onhan se joskus tässä välissä vuotanut yläpohjaan. Nämä ei ole mitään piileviä vikoja.

Meneekö palkkaa ulosottoon, vaikka olisit ihan ok työssä esim. ylempänä toimihenkilönä?

Että jos joudut ulosottoon niin palkka ei mene ulosottoon kun olet ylempitoiminhenkilö? Ne nyt maailmasi varmaan murkaantuu, mutta kaikkien ulosottoon joutuneiden palkasta osa menee ulosottoon. Palkasta vähennetään peruskulujen vaatima osa ja loput menee ulosottoon. Miksi ette ota pankista lainaa ja maksa sillä velkaanne ettette joudu ulosottoon? Lyhennätte sitten sitä pankin velkaa kuukausittain? Tai sitten myytte sen nykyisen asunnon ja muutatte pienempään asuntoon. Ylijääneellä rahalla maksatte velkanne pois, niin ette joudu ulosottoon?

Siis totta kai menee kuten kirjoitit. Ulosotto on ulosotto. :).

Kai mä tarkoitin sanoa "mitä jos palkka meneekin ulosottoon, se olisi tosi noloa kun ei tunnu että ylemmillä toimihenkilöillä normaalisti olisi sellaisia ongelmia että olisi ulosotossa". Tms.

No lainaa kai yrittäisi pitää saada, mutta jos ei saa / ei saa tarpeeksi.

ap

vaikka kuinka olisi pilkun tarkkaan yrittänyt kertoa kaikki asiat asuntokaupasta ja kirjallisena vielä + suullisesti selvittää, voi silti käydä niin, että esim. vanha hankala naapurisi haluaa kostaa jotain, ja alkaa tekemään valheellisia todistuksia jotain asiaa vastaan joka liittyy sinuun/asuntokauppaasi, ja väittämään omituisuuksia (lähestulkoon väittää papereiden väärentämisestä tmv.) - TÄYSIN perusteetta. Mutta sana sanaa vastaan... Ja asunnon ostanut uskoo ja vääntelee asian myös näin päin ja haastaa myyjää... en nyt voi tarkemmin selittää. Mutta joka tapauksessa, ei aina riitä että olet kertonut kaikki, jos satut törmäämään vääriin ihmisiin.

jos sulla on ollut kirjallinen selitys ja se on kauppakirjassa liitteenä, niin ei sitä voi ostaja mitenkään kiistää. Sehän on vetänyt nimensä alle ja todistajatkin on. Oikein virallisen kaupanvahvistajan muodossa. Ja jos teillä on joku asiakirja, minkä väärentämisestä teitä syytetään niin JOS se on oikea, siitä on olemassa kopio myös sen todistuksen laatineella taholla, jonka voi pyytää oikeuteen todistamaan ettei kyseessä ole väärennös. Se on sit eri asia, jos jossain todella on jotain vilunkipeliä, jotain "melkeinrehellistä". Silloin se tosiaan on vain sana sanaa vastaan. Ja kannattaa sitkin hetken miettiä, miksi joku naapuri on niin kostonhimoinen että tuohon ryhtyy. Siis että mitä se kostaa...

jos ostajalle on jotain kerrottu ja kirjallisesti esitetty, mutta hän tulkitseekin sen toisin.

Ja joku vielä valehtelee vierestä ja haluaa kostaa sinulle, ja mistäkö? NIin, jotkut ihmiset vaan ovat sellaisia että ovat narsisteja ja jos et ole nuoleskellut heitä joka kohdassa, niin he kostavat. Tai että olet ollut jossain asiassa heitä parempi tai sinulla on ollut enemmän kannatusta tms., niin he kostavat.

tai mun äitini tarinan. meidän perheellä oli siis iso omakotitalo, molemmat vanhemmat olivat töissä, mun isä oli yksityisyrittäjä ja hommia riitti. Kunnes pahin lama iski (silloin 90-luvulla) ja isäni joutui lopettamaan yritystoiminnan. Siitä alkoi alamäki kun työtä ei sitten löytynytkään.



Tämä kaikki johti isäni itsemurhaan (se onkin asia erikseen ja nyt käsitellään raha-asioita). Tämän seurauksena äitini joutui myymään lapsuudenkotimme liian halvalla suhteessa velkaan ja hän maksaa nyt lopun ikäänsä talolainaa talosta jota meillä ei enää ole. Ja tällöin pankki käsittelee lainan "kulutusluottona" joten edes korkoja ei voi vähentää verotuksessa. Tämä kaikki olisi saattanut olla vältettävissä jos vanhempani olisivat käyneet hankkimassa lainalle vakuutuksen (toisen kuolemantapauksen varalta).



Eli talolaina oli aivan liian suuri yhdelle ihmiselle (pienituloiselle) kun laina + remontit oli mitoitettu siten että isäni yritys menestyy yhtä hyvin kuin se menestyi ennen lamaa.



Mun mielestä tää ei ole äitini vika? vai onko? Siis lähinnä kommentoin sitä (en muista numeroa) kuka kirjoittaa että nuo vaikeudet on aina omaa syytä.

kamuhan sitten sössi lainansa (ylläri..) laina oli jtn 7t.

Koskaan mulle ei tullut mitään maksuvaatimuksia tuosta. en siis ikinä joutunut maksamaan lainasta senttiäkään, kaveri maksoi ulosotolla sen. Luottotiedot toki meni multa, jotka pian luojan kiitos palautuvat. Oma moka.

Mutta en voi olla syyttämättä myös hieman pankkiakin, miten voivat hyväksyä takaajaksi 18v opiskelijan??