Pedagoginen toiminta varhaiskasvatuksessa käytännössä?
Eli miten tämä näkyy käytännössä siinä varhaiskasvatusarjessa?
Kommentit (16)
Tutustu oppimisen alueisiin ja laaja-alaisen osaamisen alueisiin, mitä ne tarkoittavat. Ihan jo arkisissa tilanteissa lapsille opetetaan esim. Käsien pesu eri tilanteissa, potalla/vessassa käynti, omatoimista pukeutumista, ruokakasvatus, toisen huomioon ottaminen eri tilanteissa jne. Oikeastaan ihan kaikki mitä lasten kanssa varhaiskasvatuksessa teet on pedagogista toimintaa, jos niin haluaa ajatella.
Sitten tietenkin tulee erikseen vielä pedagogisesti suunnitellut ohjaukset kuten liikunta joissa voi olla tavoitteena motoriikan kehittyminen, kaveri taidot, vuoron odottaminen jne., askartelussa hienomotoriikka ja kulttuuriin tutustuminen kun tehdään vaikka pääsiäisaskarteluita, muskarissa kielen kehittyminen ja itse ilmaisu jne.
Lapsi ampuu imukuppinuolella opettajaa otsalohkoon ja soittaa suullaan mohikaanihuudon uliuliuliuliuliuli.
Pedagogisella toiminnalla siis tarkoitetaan suunniteltua toimintaa jossa on tavoitteet. Jos sinun tavoitteesi on esim. Opettaa lapsi käymään potalla, laittamaan itse sukat jalkaan jne. Niin se on pedagogista toimintaa. Kaiken ei tarvitse tapahtua ohjaustilanteissa vaan ihan arkisissakin asioissa on tavoitteita jolloin ne ovat pedagogista toimintaa.
Ot. Miksei voi puhua vain tavoitteellisesti toiminnasta?
Varhaiskasvatus on pedagogiikkaa. Jos pedagogiikka puuttuu niin kyseessä ei ole varhaiskasvatus vaan päivähoito.
Ryhmän pedagogiikasta vastaa varhaiskasvatuksen opettaja, joka suunnittelee jokaiselle päivälle oman teeman siten, että toimintakauden aikana saadaan valtakunnallisen, kuntakohtaisen, päiväkotikohtaisen, ryhmäkohtaisen ja jokaisen lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet toteutettua. Esimerkiksi meillä on ensi viikolla maanantaina ohjelmassa tunnetaitoja, tiistaina hienomotorisia taitoja, keskiviikkona kaveritaitoja, torstaina matemaattisia taitoja ja perjantaina tunnetaitoja. Olemme tunnetaitopainotteinen päiväkoti, joten sitä puolta painotetaan vahvasti.
Vierailija kirjoitti:
Ot. Miksei voi puhua vain tavoitteellisesti toiminnasta?
Koska puhutaan pedagogiikasta. Mikä ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus on pedagogiikkaa. Jos pedagogiikka puuttuu niin kyseessä ei ole varhaiskasvatus vaan päivähoito.
Ryhmän pedagogiikasta vastaa varhaiskasvatuksen opettaja, joka suunnittelee jokaiselle päivälle oman teeman siten, että toimintakauden aikana saadaan valtakunnallisen, kuntakohtaisen, päiväkotikohtaisen, ryhmäkohtaisen ja jokaisen lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet toteutettua. Esimerkiksi meillä on ensi viikolla maanantaina ohjelmassa tunnetaitoja, tiistaina hienomotorisia taitoja, keskiviikkona kaveritaitoja, torstaina matemaattisia taitoja ja perjantaina tunnetaitoja. Olemme tunnetaitopainotteinen päiväkoti, joten sitä puolta painotetaan vahvasti.
Ja tämä toiminnan suunnittelu perustuu siihen, mitä ryhmän yhteiset ja yksilölliset tavoitteet ovat. Hyvä ope myös jakaa ohjaus- sekä havainnointivastuuta myös muille ryhmän aikuisille. Lisäksi hyvä ope pitää tärkeänä sitä miten "toimintatuokioiden " ulkopuoliset tilanteet järjestetään ja kiinnittää huomiota esim. leikin ohjaukseen sekä erityisesti siirtymiin, mitkä monille lapsille ovat ne hankalimmat.
t. kasvun ja oppimisen ohjaaja ( joka työskentelee siis samaan aikaan sekä koulussa, että varhaiskasvatuksessa)
Pelkkä tavoitteellinen toiminta ei riitä, koska pedagoginen toiminta tarkoittaa suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa joka pohjautuu varhaiskasvatus suunnitelmaan. Se ei ole sama asia kuin pelkkä tavoitteellinen toiminta.
Päiväkoti on lastenhoitopaikka joka teeskentelee olevansa jonkinlainen pienten lasten koulu. Tämän seurauksena lapset jäävät heitteille.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus on pedagogiikkaa. Jos pedagogiikka puuttuu niin kyseessä ei ole varhaiskasvatus vaan päivähoito.
Ryhmän pedagogiikasta vastaa varhaiskasvatuksen opettaja, joka suunnittelee jokaiselle päivälle oman teeman siten, että toimintakauden aikana saadaan valtakunnallisen, kuntakohtaisen, päiväkotikohtaisen, ryhmäkohtaisen ja jokaisen lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet toteutettua. Esimerkiksi meillä on ensi viikolla maanantaina ohjelmassa tunnetaitoja, tiistaina hienomotorisia taitoja, keskiviikkona kaveritaitoja, torstaina matemaattisia taitoja ja perjantaina tunnetaitoja. Olemme tunnetaitopainotteinen päiväkoti, joten sitä puolta painotetaan vahvasti.
Varhaiskasvatuksesta ei ole koskaan puuttunut pedagogiikkaa. Aina on lapsille opetettu taitoja, aivan alusta lähtien. Tuo sinun kirjoittamasi hölynpöly kuulosta ulkoa opetellulta jargonilta, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Varhaiskasvatuslaki tuli vasta 2018. Sitä ennen oli päivähoito joka oli periaatteessa vain lasten säilömistä vanhempien työpäivän ajan.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatuslaki tuli vasta 2018. Sitä ennen oli päivähoito joka oli periaatteessa vain lasten säilömistä vanhempien työpäivän ajan.
Mistä ihmeestä olet tuollaista keksinyt? Omat muistot ovat tarhasta vuosikymmenien takaa, ja todella hyvät muistot ovatkin. Ei se mitään säilömistä ollut. Toisin kuin nykyään, kun päiväkodit ovat niin kaoottisia paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti on lastenhoitopaikka joka teeskentelee olevansa jonkinlainen pienten lasten koulu. Tämän seurauksena lapset jäävät heitteille.
Aamen! Näin päiväkodissa käyvän lapsen äitinä sanon, että koko hieno termi varhaiskasvatus on pelkkää hölynpölyä. Kaikella kunnioituksella vaka-henkilökuntaa kohtaan, pienet lapset tarvitsevat enemmän välittämistä, syliä ja lapsentahtisuutta kuin suunnitelmia ja tavoitteellista suorittamista. En minä vanhempanakaan erikseen suunnittele lapseni kasvatusta johonkin Exceliin, vaan kasvatus tapahtuu normaalin arjen ja rakkauden ohessa. Ja hyvin olemme lapsen kasvattamisessa onnistuneetkin.
Viimeisistä vastauksista huomaa ettei ole minkäännäköistä käsitystä päiväkodin arjesta ja mitä varhaiskasvatuksella tarkoitetaan. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta ei poissulje lapsentahtisuutta ja lapsen kohtaamista yksilönä. Jos yhtään jaksaa perehtyä varhaiskasvatussuunnitelmaan niin edellä olevat asiat on sinne kirjattu.
Aktiivisessa perheessä jossa lapsen kanssa tehdään monipuolisesti erilaisia asioita kuten liikutaan, luetaan, leikitään, lapsi saa tehdä palapelejä, tehtäkirjoja, askarrella jne. Niin tietenkään sellaisessa perheessä sillä varhaiskasvatuksella ole suurta merkitystä lapsen kehityksessä, mutta kuinka moni perhe ihan oikeasti on sellainen. Tänä päivänä on paljon lapsia jotka eivät osaa esim. Kävellä metsässä vaan pelkästään tasaisella alustalla lyhyitä matkoja. Päiväkodissa sitten on tapahtunut kehitystä, kun viikoittain käyty metsäretkellä ja hiljalleen kasvatettu kävely matkaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti on lastenhoitopaikka joka teeskentelee olevansa jonkinlainen pienten lasten koulu. Tämän seurauksena lapset jäävät heitteille.
Mun lasten päiväkodissa askarreltiin, laulettiin ja tehtiin retkiä. Aamulla oli aamupiiri. Vapaa leikki oli vapaata leikkiä, mutta tietenkin aikuiset valvoivat sitä ja opettivat lapsia ratkomaan erimielisuuksiä. Tätä se on se päiväkodin pedagoginen toiminta. Lapset oppivat toimimaan ryhmässä, kuuntelemaan ohjeita ja osallistumaan yhteiseen toimintaan. Se on samalla sitä ihan normaalia hoitoa.
Up