Miten omat vanhempasi suhtautuivat kun avioerosit?

Olivat itsekin eronneet.

Alkoivat automaattisesti heti haukkua eksääni paskaksi.

mutsi lällätteli että itse pilasin liittoni ja jaksoi joka asiasta syyttää sitä että olen yksin, täten "sekaisin". Mutsi siis on aloittanut uuden suhteen aina ennen kun edellinen on kuopattu eli ei ole päivääkään ns. sinkkuna ollut aikuisiällä. Faija vähän kyseli syitä, mut hyväksyi tilanteen. Eron syynä aggreksi muuttunut ex-mies. En puinut vanhempien kanssa eroa etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Olivat itsekin eronneet.

Alkoivat automaattisesti heti haukkua eksääni paskaksi.

Voi ei:(

Mulle tuli jotenkin yllätyksenä, että omalla kohdalla näkivät eron vain epäonnistumisena (koska ei väkivaltaa, aggressioita, alkoa syynä). Ja vakuuttivat, että kadumme tätä myöhemmin.

Kauhistelivat eron syytä... sekä ihmettelivät sitä miten nerokkaasti sain käräytettyä pettävän siipan.

En voinut heterona kuvitella eläväni hintin kanssa/ bi.

Ensin syvä hiljaisuus. Äitini sai kauhean stressi-ihottuman. Sen jälkeen riensivät konkreettisesti apuun eli tulivat asuntonäytöille ja alkoivat säännöllisimmin hoitamaan lapsia. Iso kiitos heille. 

Ainoa mikä ärsytti on se, että he elättelivät pitkään toivoa, että palaamme yhteen.

Onko ketään yritetty ympäripuhua?

Äitini meni lähes shokkiin, lopulta oli vielä enemmän järkyttynyt kuin itse olin.    Olin kuitenkin itse kerinnyt käsitellä niitä repiviä tunteita muutaman kuukauden ennenkuin kerroin että avioero tulee.

Isä sanoi : hemmetin hyvä .

Äiti oli jo ikävä kyllä silloin jo kuollut , iloinen olisi hänkin puolestani ollut .

Äitini käänsi minulle selkänsä ja valitsi exäni puolen. Ei kiinnostanut, että ex petti ja hakkasi. 

Up

Isä oli jo kuollut tuohon aikaan. Äiti pahoitteli, mutta eipä asiaa sen kummemmin käsitelty. Omatkin vanhemmat ovat aikanaan eronneet ja sisko myös erosi vähän ennen kuin minä.

No eivät reagoineet mitenkään. 

Mies jätti mut todella rumalla tavalla ja mun vanhemmat paheksuivat sitä kovasti. Sai kyllä exä mun vanhempien vihat niskaansa. Jopa mies omat aikuiset lapset paheksuvat sitä mitä isänsä teki. 

Vierailija kirjoitti:

Olivat itsekin eronneet.

Alkoivat automaattisesti heti haukkua eksääni paskaksi.

No hyi millaiset vanhemmat sulla on.

Vierailija kirjoitti:

Ensin syvä hiljaisuus. Äitini sai kauhean stressi-ihottuman. Sen jälkeen riensivät konkreettisesti apuun eli tulivat asuntonäytöille ja alkoivat säännöllisimmin hoitamaan lapsia. Iso kiitos heille. 

Ainoa mikä ärsytti on se, että he elättelivät pitkään toivoa, että palaamme yhteen.

Sairasta meininkiä, jos tulee ihottuma toisen avioerosta. 

Vierailija kirjoitti:

Kauhistelivat eron syytä... sekä ihmettelivät sitä miten nerokkaasti sain käräytettyä pettävän siipan.

En voinut heterona kuvitella eläväni hintin kanssa/ bi.

Mut sähän elit jo.....

He olivat tukena, että jos minä olen onnellinen, niin sitten hekin ovat onnellisia puolestani. 

Eivät kai mitenkään erikoisesti, kun ei jäänyt mieleen. Ei asuttu lähekkäin tms että ei se ero heitä koskettanut millään tavalla. Asumuseroakin oli jo takana siinä vaiheessa kun lopullinen tuli. Tuskin tiesivät edes, milloin olin eronnut.

Vierailija kirjoitti:

Onko ketään yritetty ympäripuhua?

Puhuttiin ja tarjottiin peiliä, että voisi vihdoinkin katsoa niitä omia vikoja. 

Siis sen jälkeen, kun olin vuosia tehnyt kaikkeni saadakseni suhteen henkiin ja miehen tulemaan hieman vastaan suhteen eteen tehtävistä asioista. Kun vähän myöhemmin otin eron, en kertonut etukäteen kenellekään saati pyytänyt tukea.

Eron myötä minusta tuli jälleen onnellinen ja löysin onnellisen suhteen. 

Surkuttelivat, miten ex-mies selviä ilman minua (pettävä lompakolla ja kotitöillä loisija) eivätkä hyväksyneet eroa. Vuosikymmenienkin jälkeen tukevat exää rahallisesti ja kutsuvat joka perhejuhlaan. Ovat mielestään puolueettomia.