Lue keskustelun säännöt.
Miten onnistutte vastustamaan makeanhimoa?
Kommentit (67)
Jännä kuinka jotkut tykkää makeasta ja jotkut suolaisesta. Mun jos tekee vaikka juustoja mieli niin syön niitä, yleensä pari palasta riittää. Jos ei riitä voin mennä peilistä katsomaan ja puristelemaan mahaläskejä niin ei tee enempää mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tylsä vastaus, mutta mulla auttaa se, että syön tarpeeksi ja riittävän usein. En myöskään kiellä itseltäni herkkuja, jolloin niiden houkutus ei kasva suhteettomiin mittoihin.
Mulla toimii parhaiten se, etten aseta mitään herkkukieltoja tai herkuttelupäiviä. Jo se, että tietää voivansa ottaa sitä makeaa, jos oikein tekee mieli vähentää herkkujen ajattelua.
En millään. Edes ozempic ei pysty siihen. Joka taltuttaa makean himoni ansaitsee lääketieteen nobelin.
Syö ähkyyn arkiruoalla niin ei tee mieli laittaa mitään suuhunsa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makeanhimot on hellittäneet huomattavasti sen jälkeen kun tein ruokavalioon muutoksia. Syön paljon kasviksia ja proteiinia.
No en ainakaan jouluna mitenkään. Tänäänkin olen syönyt 18 suklaakonvehtia, palan mutakakkus kermavaahdolla ja vadelmilla, puolikkaan korvapuustin ja vaniljatäytepullan. Hyvin maistuu. Tammikuussa pitää alkaa vähentelemään makean syömistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ite vedän tomusokeriviivat nekkuun kun tekee mieli makeaa.
Ei ole vaikeaa vastustaa sellaista mitä ei käytännössä koskaan ole, eli makeanhimoa. Ei ole koskaan ollut, kahvipöydässäkin otan mieluummin suolaista kuin mitään makeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäiset muutama päivä on vaikeimmat, sen jälkeen ei tule makeanhimoa mikäli on täysin ilman sokeria ollut. Eli ei edes teehen hunajaa eikä nuudeleita tai salaatinkastikkeita tmv. joissa sokeria. Sen muutaman päivän sinnittelee sen tietämyksen avulla, että kunhan sen kestää niin helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
En millään. Edes ozempic ei pysty siihen. Joka taltuttaa makean himoni ansaitsee lääketieteen nobelin.
Mitä enemmän syöt makeaa, sitä enemmän sitä tekee mieli. Ratkaisu on siellä omassa päässä eli tahdonvoimassa. Minä söin ennen joulua paljon suklaata, mutta tällä viikolla en ole syönyt yhtään vaikka konvehdit on nyt puoleen hintaan joka kaupassa ja kauppa 300 m päässä. Ihan vaan omaa päättäväisyyttä olla syömättä. Ei siihen mikään muu auta. Valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makeanhimo on vain tunne. Tunteita tulee ja menee, jokaiseen ei tarvitse reagoida. Jos pystyn hillitsemään raivonpuuskia kun ärsytetään, ilkeitä sanoja jos joku aukoo päätään jne, pystyn vastustamaan myös makeannälkää.
En osat kaupasta makeisia, niin helppoa se on. Kun niitä ei ole kotona, ei ole kiusasusta syödä niitä. En edes kävele karkkihyllyn ohi kaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiilarit ylläpitää makeannälkää. Olen ollut vhh:lla vuosia enkä osta tai syö karkkeja, leivonnaisia tmv. koskaan.
Itse syön purkkaa. Ei sokeria, vahva maku
Samalla tavoin kuin pystyy vastustamaan mitä tahansa muuta. Näen söpön tytön niin en mene pussailemaan tai työntämään sormea pimppiin vaikka joku satunnainen ajatus vilahtaisi mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sitä voikaan, mutta voi korvata sen makean vähemmän haitallisella. Esimerkiksi joku pieni karkkiaski eli sisut, fishermansfriends tms. Ja kun ei pidä kotona muita kuin tuollaisia, niin kyllä ne sitten viimeistään kelpaa korvikkeeksi.
Ei pidä mitään korvikkeita keksiä, vaan nimenomaan totutella siihen että suy ei käy koko ajan.
Porkkanatikut jossain miljoonan kalorin dippikastikkeessa eivät auta asiaa.
Sitkeästi vaan tahdonvoimaa harjoittaen.
Vierailija kirjoitti:
Syö ähkyyn arkiruoalla niin ei tee mieli laittaa mitään suuhunsa
Entäs bmi ?
No siis se makeanhimo on ihan itse opeteltu pikkuhiljaa, ja siitä voi myös päästä eroon pikkuhiljaa.
Ei kai sitä voikaan, mutta voi korvata sen makean vähemmän haitallisella. Esimerkiksi joku pieni karkkiaski eli sisut, fishermansfriends tms. Ja kun ei pidä kotona muita kuin tuollaisia, niin kyllä ne sitten viimeistään kelpaa korvikkeeksi.