Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut alkavat keski-ikäisenä muistuttaa vanhempiaan?
15.12.2024 |
Huom. en tarkoita tällä fyysistä ikääntymistä, se on niin monen eri asian summa.
Olen vain huomannut sellaisen hätkähdyttävän ilmiön monista omista vanhoista tuttavista, joita olen ohimennen nähnyt näin nelikymppisenä, että heistä on tullut olemukseltaan, tyyliltään jne. vahvasti vanhempiensa kaltaisia.
Esimerkkitapaus, josta tämä aihe tuli mieleen, oli yksi yläkoulukaveri jonka näin eilen. Tämä nainen näytti ihan äidiltään saman ikäisenä: myös pukeutumiseltaan. Ei siis ollut kyse siitä ilmiöstä, että ihmiset jämähtävät tyyliin, joka heillä itsellään oli parikymppisinä. Vaan hän pukeutui, meikkasi jne. kuten muistan hänen äitinsä pukeutuneen 20 vuotta sitten. Hiustyylikin oli samankaltainen.
Tämä sai minut ajattelemaan, että olen viimeisen parin vuoden aikana nähnyt monia muitakin, jotka nyt keski-ikäisinä ovat ihan kuin vanhempiaan maneereiltaan, pukeutumiseltaan, tavoiltaan, jne.
Tunnistatteko te tätä ilmiötä, vai sattuuko minun tuttavapiiriini vain erikoisen paljon tällaisia?
Nyt mietin, mahdankohan minä tietämättäni olla muuttunut kopioksi äidistäni. (Mikä olisi kyllä ihan plussaa, koska äitini oli minua paljon viehättävämpi aikoinaan.)
Kommentit (12)
Mun ex-aviomies muuttuu isäkseen ja äidikseen ja erottiin sen vuoksi kun oltiin 45 v. Hänen touhu meni aivan maaniseksi.
Ex mm alkoi tekemään meillä vain ja ainoastaan niitä ruokia mitä hänen vanhempansa tekevät ja jos ehdotin muuta niin hän kirjaimellisesti huutokarjui ja haukkui minut. Ei me ennen oltu syöty niitä ruokia mitä hänen vanhemmat syö. Sama toistui muissakin asioissa.
Ex alkoi yhtäkkiä puhumaan vanhempiensa kotikaupungin murretta (Turku) ja me asuttiin pk-seudulla. Hän ei koskaan ollut puhut turkua mutta nyt alkoi puhumaan pahemminkin kuin yksikään turkulainen. Kävi muhun myös käsiksi kun en suostunut ostamaan samaa WC-paperinerkkiä kuin äitinsä. Jne jne
En tiedä puhkesiko exälle joku mt-sairaus mutta ei tuo ihan normaalillekaan tuntunut, mulle riitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se vika siinä on ettei ihminen sielultaan ole sitä, mutta kroppa alkaa näyttää "äidltä" tai "isän siskolta". Ellei ole vanhemman seuraaja. Ehkä kuoleman jälkeen tilanne korjautuu, sitten vanhana. Näyttää itseltään sieluna. Keski-iässä katoaa jotain hormoneja ja jotain säilyy, kuitenkin iho kuivuu.
Vierailija kirjoitti:
Mun ex-aviomies muuttuu isäkseen ja äidikseen ja erottiin sen vuoksi kun oltiin 45 v. Hänen touhu meni aivan maaniseksi.
Ex mm alkoi tekemään meillä vain ja ainoastaan niitä ruokia mitä hänen vanhempansa tekevät ja jos ehdotin muuta niin hän kirjaimellisesti huutokarjui ja haukkui minut. Ei me ennen oltu syöty niitä ruokia mitä hänen vanhemmat syö. Sama toistui muissakin asioissa.
Ex alkoi yhtäkkiä puhumaan vanhempiensa kotikaupungin murretta (Turku) ja me asuttiin pk-seudulla. Hän ei koskaan ollut puhut turkua mutta nyt alkoi puhumaan pahemminkin kuin yksikään turkulainen. Kävi muhun myös käsiksi kun en suostunut ostamaan samaa WC-paperinerkkiä kuin äitinsä. Jne jne
En tiedä puhkesiko exälle joku mt-sairaus mutta ei tuo ihan normaalillekaan tuntunut, mulle riitti.
No onhan se mt-ongelma jos puhuu kuin turkulainen :D :D :D
Ihana muisto vaikkei varmastikaan silloin tapahtuessa ollut hauska kokemus.
t. turkulainen
Keski-iässä tarvitsee myös kaulurin, villaa ja lämmikkeitä, silmälasit, mikä lisää mummomaisuutta ja tätimäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Mun ex-aviomies muuttuu isäkseen ja äidikseen ja erottiin sen vuoksi kun oltiin 45 v. Hänen touhu meni aivan maaniseksi.
Ex mm alkoi tekemään meillä vain ja ainoastaan niitä ruokia mitä hänen vanhempansa tekevät ja jos ehdotin muuta niin hän kirjaimellisesti huutokarjui ja haukkui minut. Ei me ennen oltu syöty niitä ruokia mitä hänen vanhemmat syö. Sama toistui muissakin asioissa.
Ex alkoi yhtäkkiä puhumaan vanhempiensa kotikaupungin murretta (Turku) ja me asuttiin pk-seudulla. Hän ei koskaan ollut puhut turkua mutta nyt alkoi puhumaan pahemminkin kuin yksikään turkulainen. Kävi muhun myös käsiksi kun en suostunut ostamaan samaa WC-paperinerkkiä kuin äitinsä. Jne jne
En tiedä puhkesiko exälle joku mt-sairaus mutta ei tuo ihan normaalillekaan tuntunut, mulle riitti.
Onko tietoa, miten exäsi nykyään voi? Ei tuota nyt normaaliksikaan voi sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ex-aviomies muuttuu isäkseen ja äidikseen ja erottiin sen vuoksi kun oltiin 45 v. Hänen touhu meni aivan maaniseksi.
Ex mm alkoi tekemään meillä vain ja ainoastaan niitä ruokia mitä hänen vanhempansa tekevät ja jos ehdotin muuta niin hän kirjaimellisesti huutokarjui ja haukkui minut. Ei me ennen oltu syöty niitä ruokia mitä hänen vanhemmat syö. Sama toistui muissakin asioissa.
Ex alkoi yhtäkkiä puhumaan vanhempiensa kotikaupungin murretta (Turku) ja me asuttiin pk-seudulla. Hän ei koskaan ollut puhut turkua mutta nyt alkoi puhumaan pahemminkin kuin yksikään turkulainen. Kävi muhun myös käsiksi kun en suostunut ostamaan samaa WC-paperinerkkiä kuin äitinsä. Jne jne
En tiedä puhkesiko exälle joku mt-sairaus mutta ei tuo ihan normaalillekaan tuntunut, mulle riitti.
Kuoliko hänen vanhemmat ja henki siirtyi häneen?
Vierailija kirjoitti:
Keski-iässä tarvitsee myös kaulurin, villaa ja lämmikkeitä, silmälasit, mikä lisää mummomaisuutta ja tätimäisyyttä.
Aloituksella en kuitenkaan tarkoittanut automaattisesti mummomaisuutta ja tätimäisyyttä. Harva nelikymppinen on vielä mikään mummo. Esimerkiksi yksi vanha tuttava näyttää ihan kopiolta äidiltään, joka oli parikymmentä vuotta sitten sellainen "räväkkä ja rock-henkinen", seksikkäästi pukeutuva nelikymppinen. En tiedä missä vaiheessa tästä koulukaveristani muotoutui ihan samanlainen, koska 2010-luvun alussa hänen tyylinsä oli vielä ihan erilainen.
(Kyseinen äiti oli pahasti päihdeongelmainen, joten en tiedä miltä hän näyttää nyt, tai onko elossakaan enää. Mutta tuntui vain tosi oudolta nähdä koulukaverini samannäköisenä - hän näyttää vielä kasvoistaankin ihan kuin äidiltään.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ex-aviomies muuttuu isäkseen ja äidikseen ja erottiin sen vuoksi kun oltiin 45 v. Hänen touhu meni aivan maaniseksi.
Ex mm alkoi tekemään meillä vain ja ainoastaan niitä ruokia mitä hänen vanhempansa tekevät ja jos ehdotin muuta niin hän kirjaimellisesti huutokarjui ja haukkui minut. Ei me ennen oltu syöty niitä ruokia mitä hänen vanhemmat syö. Sama toistui muissakin asioissa.
Ex alkoi yhtäkkiä puhumaan vanhempiensa kotikaupungin murretta (Turku) ja me asuttiin pk-seudulla. Hän ei koskaan ollut puhut turkua mutta nyt alkoi puhumaan pahemminkin kuin yksikään turkulainen. Kävi muhun myös käsiksi kun en suostunut ostamaan samaa WC-paperinerkkiä kuin äitinsä. Jne jne
En tiedä puhkesiko exälle joku mt-sairaus mutta ei tuo ihan normaalillekaan tuntunut, mulle riitti.
Onko tietoa, miten exäsi nykyään voi? Ei tuota nyt normaaliksi
Ei ole tarkemmin tietoa miten ex voi kun en ole sen kanssa tekemisissä. Joskus kuulen jotain lapsilta, jotka hekään ei kuulemma halua olla isänsä kanssa tekemisissä.
Lapsilta olen kuullut että heidän isällään on vauhti päällä. Bilettää, reissaa, useita naisia. Mies nyt 50v.
Kirjoitin tästä aiheesta tänne palstalle aiemmin ja silloin mulle kommentoitiin että exän käytös on ihan normaalia keski-ikäisen touhua. Mun mielestä ei ole.
Mun siskoni on alkanut muistuttaa todella vahvasti äitiämme, joka on sietämätön tyyppi. En pidä enää siskostanikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnistin tämän itsestäni. Huomasin että teen samoja asioita kuin äitini ja olen vanhemmiten viehättynyt samanlaisista vaatteista. Osittain jopa ajatusmaailmanikin on muuttunut samanlaiseksi. Tunnistan myös että muistutan aika paljon myös isääni.
Nuorenta tätä vastaan kapinoi, mutta sitten sitä vain on luovuttanut, geeneilleen ei voi mitään.
Nyt kun sanot sen noin, niin olen kyllä huomannut itsessänikin, että arvostan nykyään monia äitini suosikkijuttuja, vaikka nuorena haroin kuin periaatteesta niitä vastaan.
Samalla on monia asioita, jotka vetävät minua puoleensa nostalgiasyistä. Esimerkiksi hajuvesi, jota äitini käytti 90-luvulla. Jos en olisi tuoksuille allerginen, käyttäisin sitä varmasti.
Ajattelin että tämä on nostalgiaa äitini kuoltua, mutta ehkäpä se on tosiaan tätä samaa prosessia, missä muuttuu samanlaiseksi kuin vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ex-aviomies muuttuu isäkseen ja äidikseen ja erottiin sen vuoksi kun oltiin 45 v. Hänen touhu meni aivan maaniseksi.
Ex mm alkoi tekemään meillä vain ja ainoastaan niitä ruokia mitä hänen vanhempansa tekevät ja jos ehdotin muuta niin hän kirjaimellisesti huutokarjui ja haukkui minut. Ei me ennen oltu syöty niitä ruokia mitä hänen vanhemmat syö. Sama toistui muissakin asioissa.
Ex alkoi yhtäkkiä puhumaan vanhempiensa kotikaupungin murretta (Turku) ja me asuttiin pk-seudulla. Hän ei koskaan ollut puhut turkua mutta nyt alkoi puhumaan pahemminkin kuin yksikään turkulainen. Kävi muhun myös käsiksi kun en suostunut ostamaan samaa WC-paperinerkkiä kuin äitinsä. Jne jne
En tiedä puhkesiko exälle joku mt-sairaus mutta ei tuo ihan normaalillekaan tuntunut, mulle riitti.
Onko tietoa,
Onpa ikävää. Ehkä nuo bilettämiset ja reissaamiset voisi pistää keski-iän kriisin piikkiin, mutta tuo aiemmin kuvailemasi käytös ei kyllä ole mitenkään normaalia.
Alue: Aihe vapaa
Tunnistin tämän itsestäni. Huomasin että teen samoja asioita kuin äitini ja olen vanhemmiten viehättynyt samanlaisista vaatteista. Osittain jopa ajatusmaailmanikin on muuttunut samanlaiseksi. Tunnistan myös että muistutan aika paljon myös isääni.
Nuorenta tätä vastaan kapinoi, mutta sitten sitä vain on luovuttanut, geeneilleen ei voi mitään.