Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
myönnän luokittelevani ihmisiä koulutuksen perusteella - mikseivät muut myönnä?
31.03.2011 |
Minä myönnän luokittelevani ihmisiä koulutuksen perusteella. TOTTAKAI koulutus kertoo siitä, mistä ihminen on ollut kiinnostunut ja mitä hän on halunnut kehittää. Myös ystävissäni on selvästi näkyvissä tiettyjä koulutukseen liittyviä trendejä, ihan siksi, että juuri tuo kiinnostus asioihin osuu yksiin toisten kanssa ja toisten ei.
Ystävissäni on esimerkiksi vietävän monta eri alojen tohtoria, ja maisteritasoisia aineenopettajia, mutta vain yksi ammatissa toimiva lakimies, vaikka tunnen heitäkin monta. Rahoitusalan ihmiset myös on aivan sietämättömiä.
Markkinointi- ja media-alan ihmisiä ei ole ystävissäni ollenkaan. Kaikkien lukioajoilta tuttujen sittemmin tradenomeiksi tai sairaanhoitajiksi ryhtyneiden tuttavuus on sittemmin huvenut olemattomiin, en ole kuullut heistä vuosiin enkä haluakaan kuulla. Dippainssejä tunnen ystävissäni monta, mutta ovat kyllä vähän tylsiä. amk-insinöörit on vielä tylsempiä. Ylipäänsä amk-väki on aika mitäänsanomatonta ja "keskimääräistä" väkeä, jolle se keskimääräisyys tuntuu olevan suorastaan tavoite. Ja dippainssit sit korkeakoulul´puolelta kuuluu samoin ajattelevaan ryhmään. Vähän luulen, että luokanopettajat ja lto:t samoin - keskinkertaisuus on hyve - vaikka näitä en edes tunne kuin pari.
Ystävissäni on myös maalareita ja kirvesmiehiä ja muutama ompelija, jotka on mielenkiintoisia ihmisiä. Lähärit taas eivät ole, eivätkä nämä "käsityötaiteilijat" eli kippojen ja kappojen tekijät, jotka yleensä ovat olevinaan jotain hienompaa kuin ovatkaan.
ja niin edelleen. Miksi ette myönnä, että kyllä koulutus kertoo ihmisestä todella paljon ja että ne stereotypiat yleensä perustuvat jollekin, vaikka yksittäisiä poikkeuksia olisikin!
Kommentit (53)
Sen jälkeen puhutaankin ammateista. Kummanko perusteella ap ja muut saman henkiset nyt sitten ihmisiä oikein luokittelettekaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja jokainen heistä on täysin erilainen persoona... joten eiköhän sekin kerro, että koulutus/ammatti ei kerro ihmisestä juuri mitään
Tunnen myös monta insinööriä (yliopisto) ja jokainen heistäkin on erilainen. Toiset ovat perinörttejä, toiset eivät. Eli sekään ei kerro ihmisestä mitään.
Olet juuttunut stereotypioihin.
Läheisimmät ystäväni ovat humanisteja. Lukeneita, sivistyneitä ihmisiä, jotka eivät mittaa kaiken arvoa rahassa ja statuksessa. Tietysti muun koulutuksen hankkineissakin on tällaisia kivoja ihmisiä, ja kaikki humanistit eivät ole ollenkaan hyvää seuraa.
Eniten ystävyyssuhteisiini on vaikuttanut oma elämänkulkuni. En edes tunne kunnolla esim. yhtään sairaanhoitajaa, heissä voi olla vaikka kuinka kivaa porukkaa.
Olen ensimmäiseltä ammatiltani lähihoitaja, toiselta matkailupalvelujen tuottaja ja kolmannelta ammatiltani fysioterapeutti.
Entä mihin luokkaan mieheni kuuluu? Hän on rakennusalan yrittäjä. Ja me asumme Koillismaalla.
osaltani varmaankin lapsuustaustojen, jossa akateemisuus ole hyve.
Onneksi olen elämän varrella saanut tutustua upeisiin ihmisiin, joitten seurassa koulutuksella ei ole mitään merkitystä.
On karsiutunut kuvitelma, että lääkärit olisivat jotenkin fiksumpaa ja mukavampaa väkeä, onneksi heitäkin on, mutta löytyy myös erittäin vaikeita, itsekeskeisiä ihmisiä.
Tunnen ihmisiä laidasta laitaan, ammatti on vain yksi osa heitä. Minulle merkkaa enemmän henkinen yhteys ihmisiin riippumatta siitä, mitä he työkseen tekevät. Melkeimpä olisi mukavinta, ellei uusien tuttavuuksien kanssa ammattia tietäisi lainkaan, vaan muu sivistys ja suhtautuminen lähimmäisiin olisi ratkaisevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en koulutuksien perään kysele, kun minusta se ei ole oleellista ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Kaipa mä arvostan ihmisessä muita asioita kuin mitä on joskus menneisyydessä opiskellut.
Sulla on elämästä ja ihmisistä vielä paljon opittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:D kiitos päivän nauruista!
Mistä näitä nirppanokkia oikein tulee?
:D
Minäkin ajattelin noin joskus parikymppisenä, osaltani varmaankin lapsuustaustojen, jossa akateemisuus ole hyve.
Onneksi olen elämän varrella saanut tutustua upeisiin ihmisiin, joitten seurassa koulutuksella ei ole mitään merkitystä.
On karsiutunut kuvitelma, että lääkärit olisivat jotenkin fiksumpaa ja mukavampaa väkeä, onneksi heitäkin on, mutta löytyy myös erittäin vaikeita, itsekeskeisiä ihmisiä.
Tunnen ihmisiä laidasta laitaan, ammatti on vain yksi osa heitä. Minulle merkkaa enemmän henkinen yhteys ihmisiin riippumatta siitä, mitä he työkseen tekevät. Melkeimpä olisi mukavinta, ellei uusien tuttavuuksien kanssa ammattia tietäisi lainkaan, vaan muu sivistys ja suhtautuminen lähimmäisiin olisi ratkaisevaa.
mutta alkoi sittemin huomata, että kyllä se vaan vaikuttaa ihmisen ajatteluun, mitä hän tekee (vähintään) 8 tuntia päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en koulutuksien perään kysele, kun minusta se ei ole oleellista ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Kaipa mä arvostan ihmisessä muita asioita kuin mitä on joskus menneisyydessä opiskellut.
ja kyllähän sen nyt usein tietää, missä tuttu on töissä.
jotta pitäisi kaikkia ihmisiä yhdenvertaisina. Jos luokittelen ihmisiä, haluan siitä pois kaikin keinoin. Toivon, että minulle huomautetaan siitä, jos niin teen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi muitten pitäisi alkaa sinun laillasi ajatteleviksi?
jos sulle ihmisen koulutus on se tärkein ystävyys-kriteeri, niin siitä vaan!
Mulle se ei todellakaan ole! En edes tiedä kaikkien ystävieni koulutusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että sukupuoli vaikuttaa aika paljon.
Miehistä suurin osa on sellaista virran mukana uivaa perusnörttiä. Kun laajan matikan arvosana on ollut väh. 7-8, niin sen jälkeen tuo ura on ollut lähes ainoa mitä on harkittu.
Naisten kohdalla taas ratkaisu on ollut tietyllä tapaa epäsovinnainen ja yllättävämpi. Niinpä he ovat yleensä muutenkin mielenkiintoisempia tuttavuuksia kuin nuo nörttimiehet, joille tekniikka on usein ainoa harrastus, ja yhteistä puhuttavaa ei vaan löydy.
Minäkin ajattelin noin joskus parikymppisenä, osaltani varmaankin lapsuustaustojen, jossa akateemisuus ole hyve.
Onneksi olen elämän varrella saanut tutustua upeisiin ihmisiin, joitten seurassa koulutuksella ei ole mitään merkitystä.
On karsiutunut kuvitelma, että lääkärit olisivat jotenkin fiksumpaa ja mukavampaa väkeä, onneksi heitäkin on, mutta löytyy myös erittäin vaikeita, itsekeskeisiä ihmisiä.
Tunnen ihmisiä laidasta laitaan, ammatti on vain yksi osa heitä. Minulle merkkaa enemmän henkinen yhteys ihmisiin riippumatta siitä, mitä he työkseen tekevät. Melkeimpä olisi mukavinta, ellei uusien tuttavuuksien kanssa ammattia tietäisi lainkaan, vaan muu sivistys ja suhtautuminen lähimmäisiin olisi ratkaisevaa.mutta alkoi sittemin huomata, että kyllä se vaan vaikuttaa ihmisen ajatteluun, mitä hän tekee (vähintään) 8 tuntia päivässä.
Minäkin ajattelin noin joskus parikymppisenä, osaltani varmaankin lapsuustaustojen, jossa akateemisuus ole hyve.
Onneksi olen elämän varrella saanut tutustua upeisiin ihmisiin, joitten seurassa koulutuksella ei ole mitään merkitystä.
On karsiutunut kuvitelma, että lääkärit olisivat jotenkin fiksumpaa ja mukavampaa väkeä, onneksi heitäkin on, mutta löytyy myös erittäin vaikeita, itsekeskeisiä ihmisiä.
Tunnen ihmisiä laidasta laitaan, ammatti on vain yksi osa heitä. Minulle merkkaa enemmän henkinen yhteys ihmisiin riippumatta siitä, mitä he työkseen tekevät. Melkeimpä olisi mukavinta, ellei uusien tuttavuuksien kanssa ammattia tietäisi lainkaan, vaan muu sivistys ja suhtautuminen lähimmäisiin olisi ratkaisevaa.mutta alkoi sittemin huomata, että kyllä se vaan vaikuttaa ihmisen ajatteluun, mitä hän tekee (vähintään) 8 tuntia päivässä.
Hyvä niin..
osaltani varmaankin lapsuustaustojen, jossa akateemisuus ole hyve.
Onneksi olen elämän varrella saanut tutustua upeisiin ihmisiin, joitten seurassa koulutuksella ei ole mitään merkitystä.
On karsiutunut kuvitelma, että lääkärit olisivat jotenkin fiksumpaa ja mukavampaa väkeä, onneksi heitäkin on, mutta löytyy myös erittäin vaikeita, itsekeskeisiä ihmisiä.
Tunnen ihmisiä laidasta laitaan, ammatti on vain yksi osa heitä. Minulle merkkaa enemmän henkinen yhteys ihmisiin riippumatta siitä, mitä he työkseen tekevät. Melkeimpä olisi mukavinta, ellei uusien tuttavuuksien kanssa ammattia tietäisi lainkaan, vaan muu sivistys ja suhtautuminen lähimmäisiin olisi ratkaisevaa.
Vaikka tunnen vaikka millaisella koulutustaustalla ja erilaisissa ammateissa olevia ihmisiä, niin "luokittelen" (kauhea käsite!) heitä sivistyksen ja luonteen mukaan, en koulutuksen.
kovin mustavalkoinen ja tietynväristen silmälasien takaa maailmaa katsova konservatiivinen ihminen näkeekin noin. Sellainen, joka kaipaa kaikkeen muuhunkin tiukkaa normitusta ja säännöstöä eikä osaa ajatella mitään itse.
Alue: Aihe vapaa
Koulutuksesta viis, mutta minä luokittelen sen perusteella onko perheellinen vai ei, sekä montako liittoa on takana. Silläkin on merkitystä onko lapsia yksi vai kuusi.
Ihmisiä on kiva luokitella myös sen mukaan onko ihmisellä lemmikkieläimiä ja minkälaisia.
Sillä voi myös luokitella missä ihminen asuu ja minkälaisia harrastuksia ihmisellä on.
Sekä tottakai luokitella voi myös puolison perusteella.
Mikäköhän unohtui listasta?
t: Sähkövoimatekniikan insinööri, naimisissa ja ollut pitkään yhdessä saman miehen kanssa, jonka kanssa 3lasta. Asumme keskisuuressa kaupungissa omakotitalossa ja meillä on pienehkö vinttikoira. Harrastuksiin kuuluu kavereitten ja koiran kanssa käynti kävelylenkeillä, sekä lumilautailu perheen kanssa ja muu aika menee lasten harrastuksissa, joskus harvoin pääsee ratsastamaan.