Mitä tekisit elämälläni?
Olen 34 vuotias ja asunut koko ikäni samalla paikkakunnalla. Ammattikoulutus on mutta alalta joka ei työllistä. Mikään ala ei motivoi opiskelemaan. Tunnen olevani lievästi masentunut ja ehkä tylsistynyt, en saa asioita aikaiseksi. Aamulla kun herään on "nuhjuinen" olo vaikka olen nukkunut 8-10 tuntia. Työkokemusta on n. 4 paikasta, puolen ja vuoden mittaisia. Ikääni nähden siis vähän työkokemusta mutta tässä ollut syynä nuoruuden erilaiset mt-ongelmat.
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko, mitä tekisin elämällä jos olisin sinä?
Vai mitä minä tekisin sinun elämälläsi?
Kysymyksiin on erilaiset vastaukset.
Varmaan mitä teksiit jos oisit tilanteessani huomioiden minun terveystilanteen? Tai jotain vinkkejä saa antaa. Olen vähän jumissa
Perustaisin yrityksen kotipaikkakunnalleni. Käyttäisin sitä osaamista mikä jo on. Näin tekisin noilla eväillä.
Yliopistoon opiskelemaan maisteriksi mielenkiintoiselle alalle.
1. Pidä huolta fyysisestä kunnostasi.
2. Pidä huolta niistä ihmissuhteista, jotka sinulla on.
3. Etsi työ tai koulutus, joka on sinulle mahdollinen. Sen ei tarvitse olla mieleinen, kunhan kykekenet siihen.
4. Harrasta jotakin, mistä pidät.
Parempia neuvoja en osaa antaa.
Vierailija kirjoitti:
1. Pidä huolta fyysisestä kunnostasi.
2. Pidä huolta niistä ihmissuhteista, jotka sinulla on.
3. Etsi työ tai koulutus, joka on sinulle mahdollinen. Sen ei tarvitse olla mieleinen, kunhan kykekenet siihen.
4. Harrasta jotakin, mistä pidät.
Parempia neuvoja en osaa antaa.
Kiitos. Tosiaan en tiedä mistä tämä "nuhjuisuus" johtuu. En osaa sitä muuten kuvailla. Ihan kuin kulkisin sumussa. En tiedä voiko se olla jooku masennuksen oire.
Se nuhjuisuus johtuu todennäköisesti juuri siitä, ettei sinulla ole elämässäsi suuntaa tai tavoitteita.
Älä anna ympyröittesi pienentyä, jos vain voit siihen itse vaikuttaa.
Koira, aamulenkille ja virkistää. Yksi uusi harrastus viikkoon (esim. kansalaisopiston kurssi, kielet, tanssi, käsityö, liikunta). Vapaaehtoistyö.
Hyvin kuvailtu. Kuulostaa tutulta, vaikka olenkin aina käynyt töissä. Töiden ulkopuolella valahdan joskus tuollaiseen saamattomaan ja vetelään tilaan.
Minulla auttaa se, että herään kohtuulliseen aikaan, puen vaatteet päälle, laitan ehkä vähän ripsiväriä ja lähden käymään vaikka kaupassa tai kirjastossa.
Jos jään selaamaan puhelinta pyjama päällä, niin päivän saaminen reippaille raiteille muuttuu mahdottomaksi.
Ei välttämättä ole sama juttu sinulla, mutta itselläni olen huomannut päivän käynnistämisen oikein tärkeäksi.
Tarkoitatko, mitä tekisin elämällä jos olisin sinä?
Vai mitä minä tekisin sinun elämälläsi?
Kysymyksiin on erilaiset vastaukset.