Kummilapsi kehitysmaasta?

Meillä on ollut 6v kummityttö Ugandasta n. kahden vuoden ajan World Visionin kautta. Postia tytöltä tulee kerran-pari vuodessa; tosin saattaisi tulla useamminkin, jos itse jaksaisi aktiivisemin pitää yhteyttä. Vuosittain tulee virallisempi "raportti" tytön kehityksestä kuvan kera ja lisäksi erillinen raportti kohdealueen hankkeen edistyksestä.



Lähipiiristä osa on ollut innoissaan ja osa ei. Esim. anoppi luuli ensin, että olemme adoptoimassa lasta (meillä on jo pieni vauva)!!! Kun kuuli, mistä on kyse, tokaisi ettei ymmärrä miksi annamme vähistä rahoistamme Afrikkaan osan. Rahat on toki vähissä, kun olemme molemman opiskelijoita ja 4kk ikäinen vauva perheessä. . Mutta se kuukausittainen summa on kuitenkin niin paljon enemmän siellä kehitysmaassa. Meillä vastaa n. yhdellä kauppareissulla menevää summaa. Appiukon kanssa oikein väittelin aiheesta Ihme kyllä, yllättävän moni lähipiiristä on suhtautunut nihkeästi!! Kaikille ei olla edes viitsitty sanoa mitään.

mihin on kadonnut auttamisen halu tästä maailmasta. Ihmiset usein ajattelevat tosi suppeasti elinpiiriään. Tyyliin mitä välii mitä toisella puolella maailmaa tapahtuu.



Mun mielestä me länsimaiset ollaan etuoikeutetussa asemassa verrattuna miljooniin muihin. On eettisesti oikein hieman tasottaa eroa.



Tuntuu, että nykyisin se on raha mikä ratkaisee. Me ollaan tosi vähätuloisia ja meillä on kummilapsi Intiassa. Tulee just sellaista kommenttia et mitä te vähistä rahoista annatte muille. Se on vaan rahaa! Ei onni tule siitä!