Lue keskustelun säännöt.
Miten tulisi suhtautua, kun teini-ikäisellä tyttärellä on sellainen vaihe että pilkkaa kaikkea tekemisiäni?
02.12.2024 |
Tykkään hänen mielestään oudoista vaatteista, minulla on vääränlaista kosmetiikkaa ja katson huonoja ohjelmia. Jos kysyn jotain mitä en ole heti ymmärtänyt, hän reagoi suurieleisesti.
Pitääkö teinille antaa vapautta ilmaista, että äiti on tyhmä? Onko se joku kapinointivaihe? Ja lisään, että en ole hänelle näistä loukkaantunut, mietin vaan että mikä olisi aikuismaisin tapa suhtautua asiaan?
Kommentit (65)
Ööh, meillä samoja juttuja. En oo asiasta hermostunut. Teineillä tunteet kuohuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatikaa nyt edes jotain kunnioitusta vanhepina. Voi olla eri mieltä asioista, mutta asiallisesti.
Kohta myy itseään jossain narkkikämpässä subu-palkalla kun kukaan ei ole laittanut rajoja kotona.
Haluaa irtiottoa ja olla erilainen. Nuoret ihastuvat omiin mielipiteisiinsä ja ovat nopeita olemaan nokkelia. Keskeneräinen nuori vielä on.
Huonoa käytöstä tai rumaa puhetta ei tarvitse sietää, mutta anna mennä suurin osa kasvukipujen piikkiin. Toimivat puhevälit, yhteinen tekeminen ja halaukset silti paikallaaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaatikaa nyt edes jotain kunnioitusta vanhepina. Voi olla eri mieltä asioista, mutta asiallisesti.
Kohta myy itseään jossain narkkikämpässä subu-palkalla kun kukaan ei ole laittanut rajoja kotona.
vanhempina
Minun mielestäni vanhempi voi kuitenkin vetää rajat teinin käytökselle. Itse sanoisin varmasti tuossa tilanteessa, että hän voi ajatella minusta mitä haluaa, mutta kirjoittaa mieluummin päiväkirjaan kuin kertoo minulle. Kohteliasta käytöstä pitää osoittaa myös perheenjäseniä kohtaan. Ja kyllä vanhempien häpeäminen taitaa olla teini-iän vaihe, että sinänsä normaaleja tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en antaisi lapseni pilkata ketään. Tokikaan en voi hänen suutansa tukkia, mutta keskustelisin hyvin vakavasti siitä, miten kaikkia ihmisiä tulee kohdella. Jos ei tuosta loppuisi, niin teiniltä toki loppuisi viikkorahat, kuskaukset harrastuksiin, herkut, uudet -mä haluaisin - vaatteet ja muut tavarat. Miksikö? No tietenkin siksi, että varautuisin terapiakuluihin, jotka aiheutuisivat pitkittyneestä henkisestä väkivallasta. Koska sitä tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi annat pilkata toista ihmistä eli sinua? En hyväksyisi sellaista eikä ole mikään murrosiän merkki kiusata toista ihmistä. Mistä hän on saanut mallin tuollaiseen epäempaattisuuteen?
Meidän suvussa esiintyy tuollaista vanhempien pilkkaamista vasta myöhemmin, kun ollaan jo tultu aikuisikään. Sitten alkaa suora kritiikki vanhempia kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaatikaa nyt edes jotain kunnioitusta vanhepina. Voi olla eri mieltä asioista, mutta asiallisesti.
Kohta myy itseään jossain narkkikämpässä subu-palkalla kun kukaan ei ole laittanut rajoja kotona.
Tää on ihan totta vaikka kuulostaa hirveältä niin tälläsiä rajattomia nuoria naisen alkuja on ja vasta se kunnon piripää narkki laittaa tälläsille rajat, sellaiset mitä itseään hyödyttää eikä tyttöä. Panettaa kaverinsakin jos jäävät velkaa. Tiedän tapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Murrosikä oireilee, mutta se onneksi menee ohi.
Parin vuoden päästä sinä äiti olet ihan ok ja aikuisena uudestaan olet se paras ja tärkein ihminen omien lasten ja puolison jälkeen.
Ihan normaalia teini-ikää. Irrottautuu sinusta, jotkut tekevät sen voimakkaammin kuin toiset.
En reagoisi pahemmin vaan antaisin olla. Ehkä korkeintaan joskus voisin sanoa, ettei tunnu kivalta, mutta en syyllistäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten suusta kuulee totuuden.
Pikkulasten, ei teinien.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni vanhempi voi kuitenkin vetää rajat teinin käytökselle. Itse sanoisin varmasti tuossa tilanteessa, että hän voi ajatella minusta mitä haluaa, mutta kirjoittaa mieluummin päiväkirjaan kuin kertoo minulle. Kohteliasta käytöstä pitää osoittaa myös perheenjäseniä kohtaan. Ja kyllä vanhempien häpeäminen taitaa olla teini-iän vaihe, että sinänsä normaaleja tunteita.
Jatkanpa vielä tästä... Itse asiassa ajattelen, että teet jopa palveluksen tyttärellesi puuttumalla asiaan. Kun kerrot, että hänen käytöksensä on epäkohteliasta, hän joutuu myös ajattelemaan omaa toimintaansa. Tässäkin siis "rajat on rakkautta" on ihan oiva nyrkkisääntö. Yksi lapsen kehityksen tärkeimpiä osa-alueita on mielen teorian kehittyminen, eli se, että lapsi alkaa miettiä asioita toisten kannalta. Teini-iässä tuo taito normaalilla nuorella on hallussa, mutta toki teinin käytös ja harkinta ovat vielä sitä sun tätä. Ja vanhemmille tietty näytetään niitä huonoimpia puolia. Mutta keskustelemalla käytöksestä perheenjäseniä kohtaan pitäisi taas joku kehityskulku lähteä pyörimään. En tarkoita, että asia on yhdellä keskustelulla ratkaistu, mutta tässä on taas yksi palikka tasapainoiseksi aikuiseksi kehittymiseen.
Tästä voisi tyttären kanssa yrittää keskustella.
On luonnollista ja tervettä ettei uusi sukupolvi kopioi kaikkea edelliseltä, muuten mikään asia ei edistyisi tai kehittyisi. Uudet sukupolvet ovat aina nähneet edellisten sukupolvien puhetavan, pukeutumisen, musiikin, yms. tylsänä ja se on osa kasvamista ja uuteen kurottamista.
On kuitenkin eri asia katsoa luovuudella uuteen ja tuntemattomaan, kuin vähätellä edellisten sukupolvien - saatikka omien vanhempien - saavutuksia ja tekemisiä.
Tyttären olisi hyödyllistä ymmärtää ettei hän sinällään ole väärässä uutta/erilaista ihannoidessaan, mutta että eivät muutkaan ole, perinteisemmissä rakenteissaan. Hän tulee tämän ymmärtämään uusien sukupolvien myötä, mutta mitä aikaisemmin sen parempi hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatikaa nyt edes jotain kunnioitusta vanhepina. Voi olla eri mieltä asioista, mutta asiallisesti.
Kohta myy itseään jossain narkkikämpässä subu-palkalla kun kukaan ei ole laittanut rajoja kotona.
Tää on ihan totta vaikka kuulostaa hirveältä niin tälläsiä rajattomia nuoria naisen alkuja on ja vasta se kunnon piripää narkki laittaa tälläsille rajat, sellaiset mitä itseään hyödyttää eikä tyttöä. Panettaa kaverinsakin jos jäävät velkaa. Tiedän tapauksia.
Kovan elämän nähneet 30-40 v narkit oikeen haistaa tälläset kovis -mua ei rajoita kukaan teinit. Yksikin oli muka suosittu ja pidetty mutta kaikki nauroi selän takana sille kuinka reppana ja hyväksi käytettävä on.
Kourase kerran pepusta, niin johan luulis rauhottuvan
Vierailija kirjoitti:
Murrosikä oireilee, mutta se onneksi menee ohi.
Parin vuoden päästä sinä äiti olet ihan ok ja aikuisena uudestaan olet se paras ja tärkein ihminen omien lasten ja puolison jälkeen.
Kiitos kauniista viestistä. Nyt tuli olo, että käyn halaamassa omaa jurottavaa varhaisteiniä. Kyllä se tästä kirkastuu.
En olo ap, vaan murkun tyhmä äiti minäkin.
Tee samoin hänelle.