Lue keskustelun säännöt.
Miten tulisi suhtautua, kun teini-ikäisellä tyttärellä on sellainen vaihe että pilkkaa kaikkea tekemisiäni?
02.12.2024 |
Tykkään hänen mielestään oudoista vaatteista, minulla on vääränlaista kosmetiikkaa ja katson huonoja ohjelmia. Jos kysyn jotain mitä en ole heti ymmärtänyt, hän reagoi suurieleisesti.
Pitääkö teinille antaa vapautta ilmaista, että äiti on tyhmä? Onko se joku kapinointivaihe? Ja lisään, että en ole hänelle näistä loukkaantunut, mietin vaan että mikä olisi aikuismaisin tapa suhtautua asiaan?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Tästä voisi tyttären kanssa yrittää keskustella.
On luonnollista ja tervettä ettei uusi sukupolvi kopioi kaikkea edelliseltä, muuten mikään asia ei edistyisi tai kehittyisi. Uudet sukupolvet ovat aina nähneet edellisten sukupolvien puhetavan, pukeutumisen, musiikin, yms. tylsänä ja se on osa kasvamista ja uuteen kurottamista.
On kuitenkin eri asia katsoa luovuudella uuteen ja tuntemattomaan, kuin vähätellä edellisten sukupolvien - saatikka omien vanhempien - saavutuksia ja tekemisiä.
Tyttären olisi hyödyllistä ymmärtää ettei hän sinällään ole väärässä uutta/erilaista ihannoidessaan, mutta että eivät muutkaan ole, perinteisemmissä rakenteissaan. Hän tulee tämän ymmärtämään uusien sukupolvien myötä, mutta mitä aikaisemmin sen parempi hänelle.
Samaa mieltä tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vedä kunnon rajat ja tee selväksi tyttärellesi ettei sinua kohtaan käyttäydytä tuolla tavalla. Aina "kohteliaan aikuinen" ja ystävällinen hillitty reaktio ei ole paras. Jos lapselleen ei ikinä näytä kaapin paikkaa niin jossain vaiheessa tulee vastaan joku väkivaltainen tai nisti ukko joka sen kyllä tuollaiselle epävakaalle uhittelijalle tekee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi annat pilkata toista ihmistä eli sinua? En hyväksyisi sellaista eikä ole mikään murrosiän merkki kiusata toista ihmistä. Mistä hän on saanut mallin tuollaiseen epäempaattisuuteen?
Itsellä kaksi jo nyt aikuista poikaa. Koskaan he eivät tulleet vanhempien silmille, eivät haukkuneet jne. Me vanhemmat emme koskaan riidelleet, eri mieltä saatoimme olla. Mielestäni kodin mallilla on suuri merkitys. Tytöt kuulemma ovat hankalampia. Keskustelu käytöstavoista välittömästi, jos ei auta, rajoittaisin etuja vähä vähältä jos entinen meno jatkuu. Jos kotona elvistelee niin luultavasti myös kodin ulkopuolella. Ettei vaan ole kehittymässä kiusaajaksi ?
Ajattelen samalla tavalla. Teinit puhuu sitä mitä kotona oppii. Jos he pilkkaa vanhempia, opettajia ja toisia oppilaita kyllä se on kotoa opittu malli suhtautua halveksivasti muihin.
Av-mamman pilkkaaminen on mielestäni ihan asiallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ottaisin huumorilla, rauhallisesti. Älä ainakaan ärsyynny. Tosiaan pari vuotta, ja hän muistaa miten sinä teet asioita ja ottaa opit käyttöön.
Eräs ihminen kertoi miten hänen poikansa oli keksinyt hauskoja lempinimiä opettajille. Oli tyyliin suolakurkku-simppa ja lisko-leena. Sanoi miten heillä oli naurattanut ruokapöydässä kun poika oli nimitellyt opettajia hassusti. En sanonut mitään mutta ihmettelin kyllä miten vanhemmat antaa pojan puhua muista tuohon sävyyn ja vielä kannustaa kiusaamiseen nauramalla nimittelylle. Ei kiinnostanut tutustua koko ihmiseen kun tuli niin kiusaajaperhe fiilikset hänen jutustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi annat pilkata toista ihmistä eli sinua? En hyväksyisi sellaista eikä ole mikään murrosiän merkki kiusata toista ihmistä. Mistä hän on saanut mallin tuollaiseen epäempaattisuuteen?
Itsellä kaksi jo nyt aikuista poikaa. Koskaan he eivät tulleet vanhempien silmille, eivät haukkuneet jne. Me vanhemmat emme koskaan riidelleet, eri mieltä saatoimme olla. Mielestäni kodin mallilla on suuri merkitys. Tytöt kuulemma ovat hankalampia. Keskustelu käytöstavoista välittömästi, jos ei auta, rajoittaisin etuja vähä vähältä jos entinen meno jatkuu. Jos kotona elvistelee niin luultavasti myös kodin ulkopuolella. Ettei vaan ole kehittymässä kiusaajaksi ?
Ajattelen samalla tavalla. Teinit puhuu sitä mitä kotona oppii. Jos he pilkkaa vanhempia, opettajia ja toisia oppilaita kyllä se on kotoa opitt
Mä en ymmärrä minkä takia tätä kodin merkitystä korostetaan näin paljon. Eikö ihmisillä ole mitään omaa tahtoa tai mielipiteitä. Itse en ainakaan ikinä kuunnellut vanhempien yms mielipiteitä vaan mietin itse mikä on oikein ja mikä väärin vaikka olisinkin ollut täysin eri mieltä muiden kanssa
"Nolous kuuluu vanhemman toimenkuvaan
Kun vanhempi ei ole enää lapsen idoli, tulee vanhemmasta helposti nolo ja tyhmä. Huttu toteaa, että nolous kuuluu vanhemman toimenkuvaan. Murrosikäisen kaveriksi ei voi lähteä, koska vanhemman on oltava peruskallio, joka pystyy ottamaan vastaan kaikki kuohut.
Vanhemman on oltava sellainen kuin on, vaikka sitten nolo. Itseironia auttaa tässä."
Suosittelen lukemaan seuraavan artikkelin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatikaa nyt edes jotain kunnioitusta vanhepina. Voi olla eri mieltä asioista, mutta asiallisesti.
Kohta myy itseään jossain narkkikämpässä subu-palkalla kun kukaan ei ole laittanut rajoja kotona.
Tää on ihan totta vaikka kuulostaa hirveältä niin tälläsiä rajattomia nuoria naisen alkuja on ja vasta se kunnon piripää narkki laittaa tälläsille rajat, sellaiset mitä itseään hyödyttää eikä tyttöä. Panettaa kaverinsakin jos jäävät velkaa. Tiedän tapauksia.
Alapeukku tuli koska eihän teidän pumpuli perheessä tapahdu sitä että tyttärenne on kaupungin jaetuin pirilutka. Onnea vaan , nolo.
Kerro tyttärelle, että 'vikasi' ovat perinnöllisiä ja että hän huomaa asian viimeistään sitten kun hänellä on teiniikäinen tytär.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kans totean että saa olla sitä mieltä ja osin se kuuluukin niin että tehdään irtiottoa vanhemmista, mutta ilkeä ei tartte olla eikä pilkata. Mutta mulla on jopa helpompaa tää murrosikä, koska Asperger on tehnyt aiemmasta kanssakäymisestä vielä ikävämpää. Jotenkin nyt on selkeä murrosikä syy.. hän onneks myös kehittyy ja oppii näistä.
Vierailija kirjoitti:
Tee samoin hänelle.
Tää kuulostaa ilkeältä mutta tämä oli ainoa mikä meidän teiniin toimi. Tajusi oman käytöksen typeryyden kun aloin huonauttelemaan meikeistä ja hiuksista ja elehdin suurieleisesti myös .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle ei vit. . .lla! Miten te VOITTE antaa teinin kasvaa luuloon, että muita saa ivata ja haukkua? Ottakaa nyt hitto vie se murrosikä sellaisena kuin se on: muutos lapsesta nuoruuden kautta aikuisuuteen. Eiväthän murkut koulussakaan saa elää kuin pellossa, miksi sitten kotona? Taskuraha pois, tietsikka ja puhelin pois, ja opetelkaa - vaikka pahaa tekisikin - kohauttamaan olkapäitänne murkun toiveille ja pyynnöille. Ei enää kuskaamista minnekään, ei kavereita teille kylään. Keinot on monet! Uusavuttomuuden huippu, jos ette vielä noin monen vuoden jälkeen osaa keinoja käyttää.
Analysoikaa yhdessä ilman tunnereaktioita, mikä kiikastaa.
Samanlaista oli meidän molemmilla tytöillä tietyssä iässä ja vain minua kohtaan, ei isäänsä. Poika oli aivan erilainen.
Pitää vaan tyytyä siihen, että lapsi käyttäytyy huonosti, koska lapsella on oikeus tunteisiinsa. Korkeintaan voi hankkia jonkun panssaroidun hihan suojaamaan lapsen puremilta.
Jos annat nyt sen prinsessan hyppiä silmillesi, se tulee tekemään sitä aina.
Se että on teini ja hormonit hyrrää, ei ole mikään oikeutus vähätellä ketään, saati vanhempia.
Ihmiset ovat eläimiä ja valtataistelu alkaa jo lapsena. Kun lauman alempiarvoinen kokeilee laumanjohtajan auktoriteettia, jos johtaja ei reagoi, kokeilee alempi arvoinen lauman jäsen seuraavan kerran vähän kovemmin ja taas kovemmin ja kohta olet entinen johtaja ja siten on vaikea enää palauttaa nuorta maantasalle, eli omalle paikalleen ilman hirveää tappelua ja tahtojen taistoa.
Oletko oikeasti niin lapanen että annat lapsesi pilkata sinua??? Haloo. Näin kasvatetaan narsisteja jotka ei piittaa kestään muusta kuin itsestä.
Sorry, en halua olla ilkeä kellekään, vaan herättelen sinua.
Mun lapsella tuli tuo vaihe vasta kun oli muuttanut pois kotoa. Aina kun tuli käymään, arvosteli ja väheksyi sitä sun tota. Sitä kesti ehkä vuodenverran. Tuntui pahalta mutta meni ohi. Nyt on ihana ja hyvät ja huolehtivat välit. Eli jossainvaiheessa tuo kaiken arvosteleminen ja väheksyminen näköjään vähän kaikille tuler.
Itsellä kaksi jo nyt aikuista poikaa. Koskaan he eivät tulleet vanhempien silmille, eivät haukkuneet jne. Me vanhemmat emme koskaan riidelleet, eri mieltä saatoimme olla. Mielestäni kodin mallilla on suuri merkitys. Tytöt kuulemma ovat hankalampia. Keskustelu käytöstavoista välittömästi, jos ei auta, rajoittaisin etuja vähä vähältä jos entinen meno jatkuu. Jos kotona elvistelee niin luultavasti myös kodin ulkopuolella. Ettei vaan ole kehittymässä kiusaajaksi ?