Ymmärättekö alkoholisteja
Itse olen kasvanut alkoholistiperheessä, itse en juuri juo ollenkaan, siskoni on alkkis ja veljeni absolutisti. Siltikin ymmärrän, en tuomitse heitä, jokin yhteys vaikken itse juo... Olen miettinyt onko tämä kuinka yleistä, eikö sitä pitäisi vihata kun nuoruudessa nähnyt jo tarpeeksi.
Kommentit (65)
Entisenä alkoholistina en oikein ymmärrä. Lopettaminen on kyllä vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Itse sitä viinaa kurkkuun kaadetaan ja itse sen voi jättää kaatamatta...
Alkoholismihan on sitä, että juomista ei pysty lopettamaan. Minä onneksi pystyn, ja melkein kaikki sukulaisetkin ovat aina pystyneet. Sama juttu tupakassa: voin jäädä siihen vähän koukkuun, mutten niin paljon että muuttuisin ketjupolttajaksi. Geeneistä lienee pitkälti kyse: osa jää helposti ja voimalla koukkuun, osa vain vähän, osa ei millään.
Sivusta seuranneena kun puolet sukua on alkoholistigeeneillä varustettuja niin ymmärrän sen että kyse on sairaudesta. Sitä en ymmärrä miten se alkoholi voi olla niin tärkeää että ei aktiivisesti yritetä lopettaa ja haeta apua, kun näkee että muut ympärillä kärsivät.
Sitäkään en ymmärrä miksi alkoholinkäyttöä pidetään niin suuressa arvossa suomalaisessa yhteiskunnassa. Se että joulua vietetään kaatokännissä on normaalia, se että 13 vuotiaat juo kaikki viikonloput on täällä normaalia, se että vanhempi/vanhemmat lähtevät viikonloppuna baariin sen sijaan että viettäisivät aikaa perheensä kanssa on normaalia...Hävettää olla suomalainen.
Ymmärrän tietysti. Se on eri asia vihaako vai ei, mutta ymmärrän kyllä mistä alkoholismi johtuu ja miten sen mekanismi toimii.
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seuranneena kun puolet sukua on alkoholistigeeneillä varustettuja niin ymmärrän sen että kyse on sairaudesta. Sitä en ymmärrä miten se alkoholi voi olla niin tärkeää että ei aktiivisesti yritetä lopettaa ja haeta apua, kun näkee että muut ympärillä kärsivät.
Sitäkään en ymmärrä miksi alkoholinkäyttöä pidetään niin suuressa arvossa suomalaisessa yhteiskunnassa. Se että joulua vietetään kaatokännissä on normaalia, se että 13 vuotiaat juo kaikki viikonloput on täällä normaalia, se että vanhempi/vanhemmat lähtevät viikonloppuna baariin sen sijaan että viettäisivät aikaa perheensä kanssa on normaalia...Hävettää olla suomalainen.
Kuka Suomessa muka arvostaa noita mainittuja asioita? Jos kerrot viettäneesi joulun kaatokännissä, et sinä siitä kehuja saa. Jos kerrot jonkun 13-vuotiaan juovan alkoholia yleensäkään, saat kuulijan hämmentyneeksi ja huolestuneeksi. Jos olet pienen lapsen vanhempi ja kerrot meneväsi perjantaina baariin, et saa siitä hurraahuutoja vaan mahdollisesti jopa paheksuntaa.
Kyllä, koska itse join nuorena ahdistukseen (taustalla oli pipipäiset vanhemmat ja koulukiusaaminen.) Muuta apua en saanut kuin mielialalääkkeitä ja ne vaan pahensi oloani. En ollut turvassa missään. 17-vuotiaana löysin alkoholin, uskon että olisin tehnyt itsarin ilman sitä. Se tilanne oli mennyt jo niin äärimmäiseksi, vuosien helvetti takana. Vähän vanhempana kävi tuuri ja pähkinänkuoressa pystyin lopettamaan juomisen.
Ilmiön ymmärtäminen on täysin eri asia kuin sen hyväksyminen. Opettelisit suomea.
Voi ymmörtää lihomisen mekanismin vaikkei tykkää lihomisesta. Voi ymmärtää jonkun rikollisen motiivit, vaikka tuomitsee teon.
Ymmärrän miten riippuvuus kehittyy. Mutta en ala riippuvaisen kanssa elämään.
Tottakai ymmärrän. Traumat laittaa ihmiset tekemään paskoja asioita. Henkinen addiktio on myös totta, vaikka siitä fyysisestä pääsisi irti. Se on vaikea homma.
Ei ihmiset ymmärrä asioita jos ne ei oo koskaa kokenu ite sitä asiaa. Ne vaan puhuu paskaa mikä ei pidä paikkaansa ollenkaa
Se oikee tapa hoitaa niitä ongelmia on iskeä sinne juurisyihin ja niihin traumoihin mitkä laittaa ihmisen tekemään asioita.
Alkoholismi on paheneva, kuolemaan johtava riippuvuussairaus.
Se vie läheiset, terveyden, työn, rahat, asunnon, itsekunnioituksen ja hengen. Järjestys vaihtelee.
Aniharva pelastuu ja vain omasta halustaan. Ne muut ei halua kun riippuvuus vie.
Juljus kirjoitti:
Entisenä alkoholistina en oikein ymmärrä. Lopettaminen on kyllä vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Itse sitä viinaa kurkkuun kaadetaan ja itse sen voi jättää kaatamatta...
Mikä sinut sai lopettamaan?
Ymmärrän hiukan. Itselläni on ongelma syömisen kanssa. En tiedä onko kyseessä riippuvuus, sairaus vain hyvän olon tavoittelu. Ruoka on ihanaa. Kai se alkoholikin on ihanaa alkoholistille.
M23 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seuranneena kun puolet sukua on alkoholistigeeneillä varustettuja niin ymmärrän sen että kyse on sairaudesta. Sitä en ymmärrä miten se alkoholi voi olla niin tärkeää että ei aktiivisesti yritetä lopettaa ja haeta apua, kun näkee että muut ympärillä kärsivät.
Sitäkään en ymmärrä miksi alkoholinkäyttöä pidetään niin suuressa arvossa suomalaisessa yhteiskunnassa. Se että joulua vietetään kaatokännissä on normaalia, se että 13 vuotiaat juo kaikki viikonloput on täällä normaalia, se että vanhempi/vanhemmat lähtevät viikonloppuna baariin sen sijaan että viettäisivät aikaa perheensä kanssa on normaalia...Hävettää olla suomalainen.
Kuka Suomessa muka arvostaa noita mainittuja asioita? Jos kerrot viettäneesi joulun kaatokännissä, et sinä siitä kehuja saa. Jos kerrot jonkun 13-vuotiaan juovan alkoholia yleensäkään, saat kuulijan hämmentyneeksi ja huolestuneeksi. Jos olet pienen lapsen vanhempi ja kerrot meneväsi perjantaina baariin, et saa siitä hurraahuutoja vaan mahdollisesti jopa paheksuntaa.
Miksi sitä sitten tapahtuu? Aikuiset jopa ostavat omille lapsilleen alkoholia viikonloppuisin, jotta nämä eivät hankkisi sitä muualta. Tänäkin jouluna satoja ihmisiä joutuu lähtemään karkuun omasta kodistaan, koska siellä on joku joka arvostaa alkoholia enemmän kuin omaa perhettään.
Juljus kirjoitti:
Entisenä alkoholistina en oikein ymmärrä.
😂
😆
Lopettaminen on kyllä vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Itse sitä viinaa kurkkuun kaadetaan ja itse sen voi jättää kaatamatta...
Ikinä ei kukaan oo varmaan kuullu.
Se särkee sydämen kun läheinen juo elämänsä pilalle.
Mutta.
Hän on itse siitä vastuussa, sinä et voi häntä pelastaa. Jätä hänet ja pelasta itsesi.
Se on rakkaudellinen teko, joka voi havahduttaa hänet tai sitten ei, mutta älä jää hukkuvaan laivaan hänen kanssaan kärsimään itse ja mahdollistamaan juominen.
En ymmärrä, tiensä ovat valinneet. Kuormittavat maan terveydenhuollon palveluja.
Haluaisin ymmärtää ja osittain kyllä, mutta enemmän säälin heitä mielessäni. Näen myös läheltä tätä, en voi kun kuunnella olla ihminen ihmiselle, siltikin se ei ole kivaa katsoa vierestä.
En ymmärrä sitä ongelman kieltämistä, enkä sitä että alkoholisti ei näe lähimmilleen aiheuttamaansa pahaa. Kyseessä "kiltti", ei väkivaltainen ja työssäkäyvä alkoholisti. Ihan sokea omalle juomiselleen.
Vierailija kirjoitti:
Juljus kirjoitti:
Entisenä alkoholistina en oikein ymmärrä. Lopettaminen on kyllä vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Itse sitä viinaa kurkkuun kaadetaan ja itse sen voi jättää kaatamatta...
Mikä sinut sai lopettamaan?
Lapset. Muija lähti juomisen takia ja sain tavata lapsia vain kun olin selvinpäin. Se pisti miettimään et mikä tässä on tärkeetä ja mikä ei. Vaikeaahan se oli. Retkahdin monta kertaa, mutta lopulta onnistuin.
Olen myös alkoholistiperheestä. Sitä kun näkee, miten viina vie ihmistä, on helppo ymmärtää, ettei se kenellekään ole mikään oma valinta. Useimmat kokeilevat alkoholia, toiset sairastuvat toiset eivät.