Lue keskustelun säännöt.
Raskaus oli fyysisesti elämänä hirveintä aikaa. Miksi tästä ei puhuta?
10.11.2024 |
Minulla on tähän 36-vuoden ikään mennessä ehtinyt olla sairauksia, työuupumusta, murtuneita luita, ja myös henkisesti rankkoja jaksoja elämässä. Silti raskausaika oli koko elämäni hirveintä aikaa, fyysisesti siis. Raskaus oli todella toivottu ja pitkään yritetty. Mutta heti alussa alkoi raskauspahoinvointi, joka kesti melkein koko raskausajan (ei silti ollut hyperemeesi vaan tavallista pahoinvointia). Joka päivä kaikki etoi ja oksetti. Nestettä kertyi pahasti, niin että oli vaikea olla. Selkäkivut oli viimeiset 4 kk niin pahat, että en voinut nukkua, en kävellä kuin lyhyitä pätkiä, jouduin olemaan sairauslomalla. Molempiin käsiin tuli karpaalitunnelisyndrooma, joka esti sen vähän nukkumisen mitä selkäkivuilta olisi voinut nukkua. Kohtu painoi virtsarakkoa niin, että sattui ja että pissalla piti käydä puolen tunnin välein. Ennenaikaiset supistelut sai lääkärin määräämään monen viikon vuodelevon, joka tietenkin pahensi muita oireita. Sain raskausmyrkytyksen ja se päänsärky oli todella piinaava. Eikä tässä ollut edes kaikki, enempää en jaksa vain listata mitä oli. Onneksi synnytyksen jälkeen olo alkoi aika pian parantua. Miksi siitä puhutaan niin vähän, että raskausaika voi olla ihan hirveä kokemus? Siis silloinkin, kun lapsi on todella toivottu.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Puhutaanhan siitä, mutta ehkä suurimmalle osalle se ei ole millään tavalla elämän hirveintä aikaa.
En tiedä missä siitä sitten puhutaan, kun itse en ollut kuullut, että voi käydä näin. Hyperemeesistä tiesin ennalta, mutta luulin, että jos sitä ei tule, niin raskausaika on jotakuinkin ok aikaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikilla ole ihan noin huono tuuri.
Mutta kyllä monet kieltäytyvät koko hommasta. Raskaana oleva nainen näyttääkin siltä kärsii, enemmän tai vähemmän.
Sit synnytys, jossa meloni pursotetaan ulos mehupillistä. Siinä luut rutisee ja kudokset repeilee.
Minulla oli vointi raskauden aikana parasta ikinä. En edes kehtaa ääneen sanoa missään, kun tiedän, että monilla on pahoinvointia ym. Minulla oli huippuhyvä vointi.
Puhu saman kokeneiden tai psykologin kanssa. Miksi pelottelet naisia, joilla ei vielä ole lapsia.
Todellakin, mistään ongelmista ei varoitettu etukäteen kunnolla, infolehtisissä vain seesteinen pastellisävyinen äiti imettää vilttikääröä, ei oo kiire mihkään eikä oo alapää repaleina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua on myös jäänyt vaivaamaan se, että miksi minulle kävi näin, miksi raskausaika on fyysisesti suorastaan ihan hel vetillinen. Olin kuitenkin ennen raskautta perusterve, normaalipainoinen, harrastin liikuntaa, elintavat terveelliset. Oliko sitten vain todella huono tuuri. Uutta raskautta en ole uskaltanut harkitakaan, täysin mahdoton ajatus. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikilla ole ihan noin huono tuuri.
Mutta kyllä monet kieltäytyvät koko hommasta. Raskaana oleva nainen näyttääkin siltä kärsii, enemmän tai vähemmän.
Sit synnytys, jossa meloni pursotetaan ulos mehupillistä. Siinä luut rutisee ja kudokset repeilee.
Itse asiassa ne nivelet ja kudokset löystyvät sitä synnytystä varten hormonien avulla, ettei olisi ihan niin brutaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuliko sinulle ap iso kakkahätä 9 kuukaudella?
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli vointi raskauden aikana parasta ikinä. En edes kehtaa ääneen sanoa missään, kun tiedän, että monilla on pahoinvointia ym. Minulla oli huippuhyvä vointi.
Samoin, kaksi keskenmenoa, kaksi raskautta, ei milloinkaan oksentamista eikä muuta pahoinvointia. Ainoa outous oli kun herkkukurkkujen tuoksu ällötti, ne piti peittää tiukasti muovipussiin. Synnytykset sitten aivan omat lukunsa, ei lasta maailmaan ihan pieraisemalla saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskausaika oli elämäni parasta aikaa. Voin hyvin ja se onnellisen odotuksen ajatus oli ihana. N51
Tämä ketju on kohta täynnä taas naisten satuja 😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhu saman kokeneiden tai psykologin kanssa. Miksi pelottelet naisia, joilla ei vielä ole lapsia.
Miten minä nyt muka pelottelen sillä, että kirjoitan omasta kokemuksestani? Ihan tosiasia kokemukseni oli. Tosiasia myös on, etten ole ainoa. Ja tosiasia on sekin, että monelle ei käy näin.
Siksikö näistä ei missään puhuta, kun puhujat vaiennetaan? Vaiennetaan sanomalla, että ei saa pelotella niitä jotka harkitsee raskautta, ettei ne vain säikähtäisi (tosiasioista)?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minua on myös jäänyt vaivaamaan se, että miksi minulle kävi näin, miksi raskausaika on fyysisesti suorastaan ihan hel vetillinen. Olin kuitenkin ennen raskautta perusterve, normaalipainoinen, harrastin liikuntaa, elintavat terveelliset. Oliko sitten vain todella huono tuuri. Uutta raskautta en ole uskaltanut harkitakaan, täysin mahdoton ajatus. Ap
Tuo lienee samanlainen mysteeri kuin raskaudenjälkeinen masennus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla myös oli aika semivaikea siihen nähden, että olin paljon nuorempi silloin. Raskaushepatoosi ja hirveä väsymys, paitsi toisella kolmanneksella. Monella on paljon vaikeampaakin, mutta yllätyin kuinka paljon se vaikutti vointiin.
Lapset kannattaa tehdä parikymppisenä, jos miettii vain biologiaa.
Tuohon pahoinvointiin auttaa, kun hörppii laimennettua mehua ja napostelee vähän väliä. Itsellä oli myös, mutta pysyi hyvin kurissa näillä. Joku sanoi, että joi mehun laimentamattomana, mutta itsellä nousi niin paljon veden tarvekin, ja vesi aiheutti pahaa oloa, että tuo oli hyvä
Urheilin läpi raskauden ja olin liikunnallinen muutenkin, niin kroppa ei niiltä osin ottanut osumaa. Lopetin neuvolassa käynnin loppuraskaudesta kun arvasin, että alkavat tuputtamaan ongelmia ja diagnooseja. Kaikki meni hyvin, paitsi synnytys, jonka hysteeriset ja painostavat ihmiset pilasivat. Keho meni lukkoon ja siitä alkoi väkivalta
Raskaus on luonnollinen tila joka hoituu luonnollisin keinoin, kun hyväksyy kehotuntemukset ja toimii niin kuin ne ohjaavat. Esim. Tuohon janoon myytiin heti diabetesdiagnoosia, vaikka nopea googletuskin kertoi, että veren määrä moninkertaistuu ja aineenvaihdunta nopeutuu. Lääketeollisuus tekee julmaa kauppaa hyväksikäyttämällä herkkää tilaa. Voin vaan kuvitella mitä kaikkea tapahtuu, jos joku alkaa lääkitsemään esim. Tuota janoa insuliinilla. Vauva ei saa nestettä ja kroppa ei toimi kuten pitäisi, ja lääkkeet päälle. Olkaa tarkkana, älkääkä nielkö mitään epämääräisyyksiä tai painostusta lääkärissä. KAIKISTA toimenpiteistä on oikeus kieltäytyä, myös raskauden ja synnytyksen aikana! Kotisynnytystä kannattaa harkita vakavasti, jos yhtään siltä tuntuu
Vierailija kirjoitti:
Lapset kannattaa tehdä parikymppisenä, jos miettii vain biologiaa.
Niinpä, sillä naisen keho palautuu nopeammin parikymppisenä, toisin kuin yli 30v
Vierailija kirjoitti:
Tuohon pahoinvointiin auttaa, kun hörppii laimennettua mehua ja napostelee vähän väliä. Itsellä oli myös, mutta pysyi hyvin kurissa näillä. Joku sanoi, että joi mehun laimentamattomana, mutta itsellä nousi niin paljon veden tarvekin, ja vesi aiheutti pahaa oloa, että tuo oli hyvä
Urheilin läpi raskauden ja olin liikunnallinen muutenkin, niin kroppa ei niiltä osin ottanut osumaa. Lopetin neuvolassa käynnin loppuraskaudesta kun arvasin, että alkavat tuputtamaan ongelmia ja diagnooseja. Kaikki meni hyvin, paitsi synnytys, jonka hysteeriset ja painostavat ihmiset pilasivat. Keho meni lukkoon ja siitä alkoi väkivalta
Raskaus on luonnollinen tila joka hoituu luonnollisin keinoin, kun hyväksyy kehotuntemukset ja toimii niin kuin ne ohjaavat. Esim. Tuohon janoon myytiin heti diabetesdiagnoosia, vaikka nopea googletuskin kertoi, että veren määrä moninkertaistuu ja aineenvaihdunta nopeutuu. Lääketeollisuus tekee julmaa kauppaa hyväksikäyttämäl
Esimerkiksi se raskausmyrkytys, jonka sain, vaati kyllä ihan lääketieteellistä hoitoa sairaalassa. Jos olisin siinä vain halaillut puita ja hyväksynyt kehotuntemuksia ja kieltäytynyt tutkimuksista ja mittauksista, niin olisin kuollut siihen. Älä pliis syötä tuollaista huuhaata ihmisille. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset kannattaa tehdä parikymppisenä, jos miettii vain biologiaa.
Niinpä, sillä naisen keho palautuu nopeammin parikymppisenä, toisin kuin yli 30v
Kaikki ei voi kuitenkaan itse valita sitä hetkeä milloin onnistuu tulemaan raskaaksi. Ap
Puhutaanhan siitä, mutta ehkä suurimmalle osalle se ei ole millään tavalla elämän hirveintä aikaa.