Lue keskustelun säännöt.
Kätilöopisto huonot kokemukset synnytyksestä
19.04.2011 |
Pakko purkaa pikkaisen tunteita viikko sitten tapahtuneesta synnytyksestäni Kättärillä. Jäi muutamasta asiasta todella paha olo. Olisi kiva kuulla onko muilla vastaavia kokemuksia.
seuraavat asiat jäivät harmittamaan erityisesti:
1)Kätilön asenne. Esim. ponnistusvaiheessa pyysin tukemaan välilihaa, johon kätilö totesi ”kaikki kätilöt eivät tee niin”. Olin suunnitellut synnyttäväni Haikaranpesässä, jossa tuo asia on käsitykseni mukaan itsestäänselvyys. Haikaranpesä oli kuitenkin täysi ja päädyin tavalliselle puolelle. Kohdallani kävi niin, että vuoro vaihtui juuri ponnistusvaiheessa. Ennen ponnistusvaihetta kaikki oli mennyt todella hyvin yövuoron kätilön kanssa. (esim. kipulääkkeitä tarvittiin vasta 7cm avautumisen jälkeen ja toiveista keskusteltiin ja ne otettiin hyvin huomioon.)
2)Toivoin etukäteen, ettei välilihaa leikattaisi. Näin kuitenkin tehtiin ilman, että minulle edes kerrottiin asiasta. Kätilö vain totesi harjoittelijalle puuduttavansa seuraavalla supistuksella ja leikkaavansa seuraavalla.. Ei auttanut vaikka huusin että mitä helvettiä te teette. Leikkausta suurempi järkytys oli se, ettei asiaa kerrottu suoraan minulle. Suurin toiveeni oli, että kaikki toimenpiteet selitetään minulle. (Leikkauksen tarpeen siis ymmärrän)
3)Oksitosiinin liiallinen/hallitsematon käyttö ponnistusvaiheessa. Määrää kasvatettiin huimasti (lopussa 200ml/h ?) Vaikka huusin tässäkin kohtaa EI. Kohtuni väsyi, enkä enää tunnistanut supistuksia (siis oliko minulla joku kestosupistus/ ei enää ollenkaan supistuksia) . Tätä kätilö ei kuitenkaan uskonut. Ennen tuota oksitosiinin määrän kasvattamista tiesin täsmälleen missä kohtaa ponnistaa.
4)Lisämaidon panttaus osastolla/välinpitämättömyys vauvan painon laskua kohtaan. Eli tämä kuuluisa ”imetysmyönteisyys”. Imetin sitkeästi alusta saakka ja vauva imi sisukkaasti. (useampi kätilö kävi katsomassa että näin tosiaan on.) Maito nousi kuitenkin vasta viidentenä päivänä. Vauvamme paino tippui sairaalassa olon aikana 11%, jonka seurauksena jouduimme viettämään yhden ylimääräisen vuorokauden osastolla.
Joo, ja kätilön kanssa juttelin seuraavana päivänä, mutta nämä asiat jäivät edelleen harmittamaan.
Lisämaidosta saimme tapella osastolla ennen sen saamista. Ilman omaa aktiivisuutta vauvan paino olisi todennäköisesti tippunut vieläkin enemmän. Vinkkinä vaan muille ensisynnyttäjille, että omat korvikkeet varmuuden vuoksi mukaan ja niitä todellakin kannattaa alkaa antamaan jos sitä maitoa ei tule ja eikä lisämaitoa suostuta antamaan talon puolesta. Ja jos vauva muuttuu hyvin kärttyisäksi/ei nuku, niin vaatikaa punnituksia heti! Älkääkä uskoko sitä ”kyllä sitä maitoa tulee mantraa”, jos itse selkeästi näette, ettei sitä (vielä) nouse.
Meillä vauva huusi nälkäänsä noin vuorokauden ikäisestä lähtien lähes kokoajan, mutta kätilöt vakuuttivat maitoa tulevan. (Minä en nähnyt ainoatakaan merkkiä siinä vaiheessa.) Nyt viikon ikäisenä aletaan pikkuhiljaa päästä kohti täysimetystä, johon siis olen pyrkinyt koko ajan.
Kommentit (108)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kerran olet noin ammattilainen
En ole kuullut kenenkään pyytävän, että tue välilihaa.
Kaikkitietävä-näsäviisas-synnyttäjä voisi ensi kerralla hankkia privaattikätilön
En ole kuullut kenenkään pyytävän, että tue välilihaa.
Esim. Haikaranpesässä tehdään niin. Eikö kätilön tarvitse ollenkaan kuulla synnyttäjän toivomuksia.
Mun mielestä ei ole kohtuutonta, että äiti esittää toiveita synnytyksen kulusta. Se ei ole kuitenkaan mikään lääketieteellinen toimenpide, vaan luonnollinen asia, jota avustaa ammattitaitoinen henkilö.
mitä mulla on kättäriltä x4. Tosi ikävää jos jää tuollainen olo synnytyksestä, itse taas en voi puhua muutakuin hyvää kättäristä. Lisämaitoakin on annettu joka kerralla jopa ilman pyytämättäkin.
kohta kolmatta kertaa sinne (4.lapsi), toivottavasti ei senkään jälkeen pahaa sanottavaa. Lisämaitoa myös tarjottu heti kun vaikutti ettei maito nouse nopeasti, mutta ei sitten lopulta tarvittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuli kiire saattaa synnytykseni loppuun oman työvuoronsa aikana. Hän käski minun aloittaa ponnistamisen, kun olin 10 cm auki, mutta ponnistamisen tarvetta ei ollut. Ponnistin melkein tunnin ja lopussa minutkin puudutettiin ja väliliha leikattiin lupaa kysymättä. Ei auttanut, vaikka olinkin sanonut, että en halua leikkausta, jos ei ole pakko. Vauva voi hyvin koko ajan.
Leikkausarpi parani kyllä ok, mutta siltikään ei siitä tullut samaa kuin ilman leikkausta! Oli tosi kipeetä ja istumaankaan en pystynyt reiluun viikkoon ilman reikätyynyä. Järkytyin vastentahtoisesta leikkaamisesta.
Seuraavissa synnytyksissä ei tarvinnut leikata, enkä revennyt, synnytin omilla supistuksilla ja vieläpä kilon painavempia lapsia. Ponnistusvaiheet vain 5 min ja 7 min.
Synnytin Naistenklinikalla. Ensimmäisen synnytyksen jälkeen hakeuduin pelkopoliklinikalle, koska pelkäsin, että muuten seuraavissakin synnytyksissä olisi kävelty minun ylitseni!
Liian aikaisesta ponnistamisesta kait seurasi seuraava paha eli tuo välilihanleikkaus. Toisekseen en usko, että olisin revennyt ilman leikkaustakaan. Kätilölläni oli vain kiire lopettaa työvuoronsa:(
Suosittelen sinullekin pelkopolia.
mitä tarkoittaa välilihan tukeminen??
olen kaksi lasta synnyttänyt normaalisti alateitse, mutta ilmeisesti ilman välilihan tukemista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuosta nälkähuudatuksesta. Lisämaitoa saatiin sitten kun mies kävi karjaisemassa kansliassa, että lapsi on huutanut nälkäänsä 20 tuntia. Lapsi söi ahnaasti ja nukkui sen jälkeen pitkän pätkän, jolloin sain itsekin levätä. Maito nousi vasta kolmantena päivänä.
Muuten kätilöopiston kanssa kaikki kyllä sujui.
tosi tyytymätön Kättäriin. Olin tehnyt juuri Haikaranpesässä synnytyssuunnitelman, jossa huomioitiin pelot, toiveet ym. Lopulta päädyin normiosastolle keikkasijaisen "käsittelyyn" ja jäi ikävällä tavalla ikimuistoiseksi. Seuraavat syntyivät Naikkarilla pelkopolin asiakkaana...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on kyllä kurjaa, kun toiveitasi ei kuunneltu ja lastasi kohdeltiin huonosti. synnytys on jokaiselle ihan oikeesti vakava ja tärkeä kokemus ja siitä pitäisi jäädä hyvä ja turvallinen mieli.
meitä äitejä on monenlaisia ja toiveita pitäisi kuunnella ja yhdessä kätilön kanssa tehdä päätökset esim. välilihanleikkaus. ja vauvan vointiinhan äidillä on oikeus puuttua ja saada alussa tukea imetykseen sekä mahd. lisämaitoa, jotta vauvan tarpeet tyydyttyvät. voimia ap:lle
synnytyksessäni kätilö ei tukenut välilihaa. Sanoi, että on parempi tarkkailla vain sen venymistä. Seuraavissa synnytyksissä kätilö tuki välilihaa.
Ensimmäinen lapsi itki nälkäänsä. Paino putosi juuri sallituille rajoille ennenkuin sai lisämaitoa. Seuraavilla kerroilla vaadin lisämaitoa ja sitä saatiinkin heti kun nälkä yltyi.
Imetykseni ovat sujuneet muuten hyvin. Imetin 1,5 v, 2 v ja kuopusta 2,5 v.
9.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neljä lasta synnyttänyt ja koskaan kuulutkaan moisesta.
vaikka samojakin asioita tapahtui. Ei multa lähdetty kyselemään haluaisinko että välilihaa leikattaisiin, se ilmoitettiin muodossa "mä vähän leikkaan nyt tuota välilihaa", ja mulle se oli ihan ok. Myös puudutus otettiin ohjelmaan kysymättä multa mitään, siinä vaiheessa ilmoitettiin että "kohta tulee lääkäri ja laittaa puudutteen", mikä oli sekin mulle ihan ok.
Myöskään lisämaitoa ei vauvoille onneksi tarjottu, eivät tosin tarvinneetkaan.
Omalta osaltani voin suositella Kättäriä synnytyspaikkana. Tuntui että olin osaavissa käsissä. Mä en edes halua kontrolloida asioita joista en tiedä paljon mitään, mieluummin haluan että ammattilaiset päättävät mikä on järkevää milloinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pönkitetty ja kolme isoa lasta olen synnyttänyt ilman repeämiä.
Kätilö on ammattilainen työssään ja hän arvioi tarvittavat toimenpiteet. Jotenkin on menty siihen, että osa synnyttäjistä sanelee kätilölle, mitä tehdään ja miten ja milloin.
Eikö synnyttäjä voisi hetkeksi luopua omasta tärkeydestään ja minä-asenteestaan ja antautuisi kätilön hoitoon?
Olen vastuullisessa asemassa ja oikein nautin siitä, kun sain synnyttäessäni heittäytyä osaaviin käsiin ja tehdä niin kuin minulle sanottiin.
Helpolla pääsin noin.
listan vaatimuksista.
Tuo välilihan tukeminenkin on noiden hörhösynnyttäjien juttuja.
Tuo välilihan tukeminenkin on noiden hörhösynnyttäjien juttuja.
2 kaveriani on synnyttänyt Haikaranpesässä, jossa tuota tapaa suositaan, ilman repeämiä tai välilihan leikkausta.
Mulla on myös kokemusta
tuosta nälkähuudatuksesta. Lisämaitoa saatiin sitten kun mies kävi karjaisemassa kansliassa, että lapsi on huutanut nälkäänsä 20 tuntia. Lapsi söi ahnaasti ja nukkui sen jälkeen pitkän pätkän, jolloin sain itsekin levätä. Maito nousi vasta kolmantena päivänä.
Samoja ikäviä kokemuksia. Tästä imetysmyönteisyyspolitiikasta pitäisi ehdottomasti varoittaa ensisynnyttäjiä. Minäkin tiesin vasta toisella kertaa ottaa varmuuden vuoksi omat tuttelit kassiin, jos ei saa lisämaitoa.
Ekalla kertaa pakkoimetytettiin rinnanpäät rikki ennen kuin maito edes nousi (ei itse asiassa noussut kuin vasta kotona) ja lisämaitoa sai käydä rukoilemassa kuin mitäkin kulta-aarretta. Sekin vähän piti hörpyttää vaivalloisesti. Haikaranpesässä olin ekalla kertaa, joten ei se mikään empaattisuuden pesä ole.
Toka kokemus oli positiivisempi, olin paremmin varautunut ongelmatilanteisiin, mutta yllättäen suhtautuminen oli huomattavasti ystävällisempää.
Naurettavaa! imetin 24 / 7 ja vauvan paino vain tippui. toivat välillä lisämaitoa jossain hemmetin kupissa, ja vauva melkein tukehtui. Pakotin lopulta antamaan pullon. Sen toivat sitten pitkin hampain.
vaan se syntyvä vauva. Kätilö priorisoi, ja välilihan tukeminen tuskin on tärkeyslistan ensimmäisellä sijalla.
mitä mulla on kättäriltä x4. Tosi ikävää jos jää tuollainen olo synnytyksestä, itse taas en voi puhua muutakuin hyvää kättäristä. Lisämaitoakin on annettu joka kerralla jopa ilman pyytämättäkin.