Lue keskustelun säännöt.
Kätilöopisto huonot kokemukset synnytyksestä
19.04.2011 |
Pakko purkaa pikkaisen tunteita viikko sitten tapahtuneesta synnytyksestäni Kättärillä. Jäi muutamasta asiasta todella paha olo. Olisi kiva kuulla onko muilla vastaavia kokemuksia.
seuraavat asiat jäivät harmittamaan erityisesti:
1)Kätilön asenne. Esim. ponnistusvaiheessa pyysin tukemaan välilihaa, johon kätilö totesi ”kaikki kätilöt eivät tee niin”. Olin suunnitellut synnyttäväni Haikaranpesässä, jossa tuo asia on käsitykseni mukaan itsestäänselvyys. Haikaranpesä oli kuitenkin täysi ja päädyin tavalliselle puolelle. Kohdallani kävi niin, että vuoro vaihtui juuri ponnistusvaiheessa. Ennen ponnistusvaihetta kaikki oli mennyt todella hyvin yövuoron kätilön kanssa. (esim. kipulääkkeitä tarvittiin vasta 7cm avautumisen jälkeen ja toiveista keskusteltiin ja ne otettiin hyvin huomioon.)
2)Toivoin etukäteen, ettei välilihaa leikattaisi. Näin kuitenkin tehtiin ilman, että minulle edes kerrottiin asiasta. Kätilö vain totesi harjoittelijalle puuduttavansa seuraavalla supistuksella ja leikkaavansa seuraavalla.. Ei auttanut vaikka huusin että mitä helvettiä te teette. Leikkausta suurempi järkytys oli se, ettei asiaa kerrottu suoraan minulle. Suurin toiveeni oli, että kaikki toimenpiteet selitetään minulle. (Leikkauksen tarpeen siis ymmärrän)
3)Oksitosiinin liiallinen/hallitsematon käyttö ponnistusvaiheessa. Määrää kasvatettiin huimasti (lopussa 200ml/h ?) Vaikka huusin tässäkin kohtaa EI. Kohtuni väsyi, enkä enää tunnistanut supistuksia (siis oliko minulla joku kestosupistus/ ei enää ollenkaan supistuksia) . Tätä kätilö ei kuitenkaan uskonut. Ennen tuota oksitosiinin määrän kasvattamista tiesin täsmälleen missä kohtaa ponnistaa.
4)Lisämaidon panttaus osastolla/välinpitämättömyys vauvan painon laskua kohtaan. Eli tämä kuuluisa ”imetysmyönteisyys”. Imetin sitkeästi alusta saakka ja vauva imi sisukkaasti. (useampi kätilö kävi katsomassa että näin tosiaan on.) Maito nousi kuitenkin vasta viidentenä päivänä. Vauvamme paino tippui sairaalassa olon aikana 11%, jonka seurauksena jouduimme viettämään yhden ylimääräisen vuorokauden osastolla.
Joo, ja kätilön kanssa juttelin seuraavana päivänä, mutta nämä asiat jäivät edelleen harmittamaan.
Lisämaidosta saimme tapella osastolla ennen sen saamista. Ilman omaa aktiivisuutta vauvan paino olisi todennäköisesti tippunut vieläkin enemmän. Vinkkinä vaan muille ensisynnyttäjille, että omat korvikkeet varmuuden vuoksi mukaan ja niitä todellakin kannattaa alkaa antamaan jos sitä maitoa ei tule ja eikä lisämaitoa suostuta antamaan talon puolesta. Ja jos vauva muuttuu hyvin kärttyisäksi/ei nuku, niin vaatikaa punnituksia heti! Älkääkä uskoko sitä ”kyllä sitä maitoa tulee mantraa”, jos itse selkeästi näette, ettei sitä (vielä) nouse.
Meillä vauva huusi nälkäänsä noin vuorokauden ikäisestä lähtien lähes kokoajan, mutta kätilöt vakuuttivat maitoa tulevan. (Minä en nähnyt ainoatakaan merkkiä siinä vaiheessa.) Nyt viikon ikäisenä aletaan pikkuhiljaa päästä kohti täysimetystä, johon siis olen pyrkinyt koko ajan.
Kommentit (108)
Hei,
synnytyksen suhteen olen kyllä samaa mieltä, mutta imetyksen käytiin lähtö vaatii yksilöllisesti sitä että vauva imee rintaa vaikka koko ajan jos on tarvis. Tietysti rytmikin voi olla mutta vauvaa todella imetetään vauva lähtöisesti ei äiti lähtöisesti.
Itse ole kolme tytärtäni imettänyt ja kokemusta on!
Maito nousee aikanaan juuri rentoutumisen ja vauvan imemisen mukaan. Maidon määräkin lisääntyy tarvittavaksi imetyksen myötä. Erityisesti yö syötöt ovat tärkeitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin koko synnytyssuunnitelma lappua ei selvästikkään oltu luettu (joo, en olettanutkaan että oikeasti toiveeni otettaisiin huomioon, mutta ei oikeesi oltu luettu lainkaan, miksi se edes tehtiin?)
Kätilö oli todella nuiva ja KUISKAILI harjoittelijalle koko synnytyksen ajan. Tämä oli todella häiritsevää ja kokoajan sai arvailla mistä ne nyt kuiskii. Miehenikin totesi myöhemmin kätilön olleen hyvin nuiva ja erikoinen. Harjoittelija sen sijaan oli ihana!
Kesken synnytksen kätilö tuli syyttelemään, että en ole kertonut kohonneista maksa-arvoista. Neuvolatätini oli soittanut asiasta etukäteen kättärille ja siellä sanottiin että kaikki OK kun ALAt ja ASAT -arvot ei ole koholla.
Kätilö pakotti minut kokeilemaan syntyvän vauvan päätä, vaikken itse halunnut.
Minulle ei kerrottu, että repesin pahasti.
Synnytyksen jälkeen kätilö yritti tunkea paperia haavaan, joka vuosi verta. Paperi tuntui todella pahalle, enkä antanut hänen sorkkia lainkaan, hän joutui kutsumaan lääkärin, joka fiksusti kumihanskoin katsoi haavaa, eikä yrittänytkään paperilla hingata 3 asteen repeämää.
Lääkäri määräsi minut nukutukseen ja paikattavaksi, papereissa luki 3 asteen repeämät.
Kätilö tuli myöhemmin juttelemaan ja sanoi, että ei hänen mielestään sinulla mitään 3 asteen repeämiä ole???
Onneksi osastolla oli todella ihan kätilö, ilman häntä en olisi kyllä selvinnyt. Ei saatu perhehuonetta kun oli täyttä.
Ei niiltä kätilöiltäkään voi ihan kaikkea pyytää!
Minusta olisi ainakin noloa huutaa siinä supistuksen kourissa: "TUE MUN VÄLILIHAA!!!!!"
Ei ne sellaisia halua tehdä. Mikset pyytänyt miestäsi tukemaan jos kerran on pakko koskea sinne? Ihmisiä ne kätilötkin on eikä ne nyt kaikkeen suostu!
Ei niiltä kätilöiltäkään voi ihan kaikkea pyytää!
Minusta olisi ainakin noloa huutaa siinä supistuksen kourissa: "TUE MUN VÄLILIHAA!!!!!"
Ei ne sellaisia halua tehdä. Mikset pyytänyt miestäsi tukemaan jos kerran on pakko koskea sinne? Ihmisiä ne kätilötkin on eikä ne nyt kaikkeen suostu!
Eikö se kätilön tehtäviin kuulu siinä ponnistusvaiheessa kykkyiä siellä jalkovälissä, ei miehen?
Jos sua nolottaa pyytää semmoista toimenpidettä, joka saattaa vähentää repeämiä, niin ei kai sille sitten voi mitään.
pilata imetys. Ei ehkä kannata antaa täällä mitään yleispäteviä neuvoja, kun sellaisia ei ole.
Kyllä ne hoitajat osaa tilanteen arvioida. Ymmärrän, että sulla on ollut esikoisen (?) kanssa ollut hätä, mutta tommonen raivoaminen ei varmasti edistänyt asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät suostuneet lisämaitoon, mies sitten meni ja haki kotoa steriilin pullon ja korviketta. Johan alkoi vauvan sokerit nousta normaaliin kun siitä jillittivät. Imetin silti 6 kk vaikka lisämaitoa annettiinkin synnärillä.
Synnytys tosin päättyi sektioon, mutta se nyt ei ollut kätilön vika.
Saatiin luovutettua maitoa lisämaidoksi ihan niin paljon kun vauva tarvitsi (alhainen verensokeri).
Meille järkättiin perhehuone eristyshuoneesta, kun varsinaiset perhehuoneet täynnä.
Kaikki meni mun mielestä niin kuin pitääkin.
Tämä viime vuoden lopulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kuullut kenenkään pyytävän, että tue välilihaa.
Kaikkitietävä-näsäviisas-synnyttäjä voisi ensi kerralla hankkia privaattikätilön
Eihän naisella toki saa olla liikaa sanottavaa tapahtumasta, jossa kroppa suurinpiirtein halkeaa kahtia ja johon usein liittyy infernaaliset kivut. Ei, kyllä naisen pitää olla hiljaa ja nöyrä. Tämä kirjoittaja kuuluu varmaan elektiivisen sektion suurimpiin vastustajiin. Kun se naisen osa nyt on vaan kärsiä hiljaa ja tehdä niin kuin käsketään.
Hei
Synnytin ekan lapsen Haikaranpesässä mutta jouduttiin sitten tavalliselle osastolle, koska Haikaranpesän huoneet oli täynnä.
Vauvan paino tippui kanssa just ton noin 10% (mikä on kyllä ihan normaalia ja niin "kuuluu" tapahtuakin). Itse olin täysin rauhallisin mielin tämän asian kanssa, mutta kätilöt halusivat jatkuvasti syöttöpunnita vauvaa, mikä minua vähän ärsytti. Tai ihan ok se oli, mutta itse kyllä "tiesin" että maito kohta nousee. VAuva myös voi hyvin.
Sairaalasta päästiin kotiin sillä lupauksella, että ostetaan kotiin korviketta ja että neuvolasta tullaan asap mittaamaan vauvan paino.
Maito nousi joskus 5ntenä päivänä kunnolla. Sitä ennen litki niitä ensitippoja, mikä niiden nimi nyt on, sitä rasvapitoisempaa mikä rinnoista tulee ennen kuin maito on noussut.
Me siis jouduimme taistelemaan lisämaitoa vastaan Kättärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kuullut kenenkään pyytävän, että tue välilihaa.
Kaikkitietävä-näsäviisas-synnyttäjä voisi ensi kerralla hankkia privaattikätilön
Eihän naisella toki saa olla liikaa sanottavaa tapahtumasta, jossa kroppa suurinpiirtein halkeaa kahtia ja johon usein liittyy infernaaliset kivut. Ei, kyllä naisen pitää olla hiljaa ja nöyrä. Tämä kirjoittaja kuuluu varmaan elektiivisen sektion suurimpiin vastustajiin. Kun se naisen osa nyt on vaan kärsiä hiljaa ja tehdä niin kuin käsketään.
kätilölle ja lääkärille on mahdollisimman vähän vaivaa. Näinhän täällä monet tuntuu ajattelevan.
Väliliha leikataan nimenomaan lapsen terveyden vuoksi.
Väliliha ei ole siinä ponnistusvaiheessa tärkein asia vaan se syntyvä vauva. Kätilö priorisoi, ja välilihan tukeminen tuskin on tärkeyslistan ensimmäisellä sijalla.
mutta jos sitä nyt kuitenkin tehdään ihan menestyksekkäästi ilman että se vaikuttaa negatiivisesti syntyvän lapsen terveyteen, mutta kuitenkin ehkä vaikuttaa positiivisesti synnyttävän äidin terveyteen, niin onko siinä jotain vikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väliliha leikataan nimenomaan lapsen terveyden vuoksi.
Väliliha ei ole siinä ponnistusvaiheessa tärkein asia vaan se syntyvä vauva. Kätilö priorisoi, ja välilihan tukeminen tuskin on tärkeyslistan ensimmäisellä sijalla.
mutta jos sitä nyt kuitenkin tehdään ihan menestyksekkäästi ilman että se vaikuttaa negatiivisesti syntyvän lapsen terveyteen, mutta kuitenkin ehkä vaikuttaa positiivisesti synnyttävän äidin terveyteen, niin onko siinä jotain vikaa?
vaan siitä, miksei sitä välilihaa voi tukea. Ja voihan sitä, monessa paikassa niin tehdäänkin ihan rutiininomaisesti, kun sen avulla voidaan joissain tapauksissa välttää repeämät tai leikkaaminen.
Mutta se kannattaisi näiden elämyssynnyttelijöiden muistaa että kätilöllä on siinä kaksi ihmistä hoidettavanaan, ja joku välilihan kunto ei todellakaan ole tärkeämpi kuin vauvan mahdollinen uhkaava happivaje. Ne tilanteet etenevät nopeasti, ei aina ole aikaa neuvotella että leikattaisko nyt vai ei.
En ole kuullut kenenkään pyytävän, että tue välilihaa.
Kaikkitietävä-näsäviisas-synnyttäjä voisi ensi kerralla hankkia privaattikätilön
Eihän naisella toki saa olla liikaa sanottavaa tapahtumasta, jossa kroppa suurinpiirtein halkeaa kahtia ja johon usein liittyy infernaaliset kivut. Ei, kyllä naisen pitää olla hiljaa ja nöyrä. Tämä kirjoittaja kuuluu varmaan elektiivisen sektion suurimpiin vastustajiin. Kun se naisen osa nyt on vaan kärsiä hiljaa ja tehdä niin kuin käsketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat lapset sektiolla tulleet Naistenklinikalla eikä mitään ongelmia hakea lisämaitoa. Aina sain eikä ne kyselly mitään. Itsellä nousi maito vasta kotona.
Mulla oli aivan järkyttävä eka synnytys Kättärillä.
Epiduraali laitettiin aivan liian myöhään (mitä en itse ekassa synnytyksessä tajunnut) Synnytys pysähtyi siihen paikkaan, koko alavartalo puutui niin etten tuntenut yhtikäs mitään missään.
Vauvalla oli todella tukalat oltavat. Kätilö kirkui ponnistamaan vauvan ulos, en saanut edes jalkoja koukkuun ilman apua kun en mitään tuntenut. Lopulta 3 kätilöä työnsi vauvan ulos painamalla mua palleasta. Vauva tuli ulos kuin tykinammus, voi vaan kuvitella repeämät. Emätin repesi kuulemma sormen syvyydeltä, sen sitten tuli lääkäri ompelemaan, kesti puoltoista tuntia, ja mitään ei voi verrata siihen kipuun, edes seuraava synnytys ilman kivunlievitystä ei ollut mitään verrattuna tähän ompeluun. Kätilö ompeli sitten ulkopuolelta kasaan, ilman mitään puudutuksia vissiin kun sattui ihan käsittämättömän paljon, eikä pätkääkään ollut kiinnostunut vaikka huusin kivusta siinä, tämän jälkeen en istunut 4kk.
Pahinta kuitenkin oli se, että verta multa meni paljon siinä ja pyörryinkin kolme kertaa näiden operaatioiden jälkeen ja osastolla, ja multa ei otettu hemoglobiinia ennen kuin äitini tuli meitä katsomaan ja meni vaatimaan hoitajilta, että se on otettava. Olin kuulemma ihan sekava, enkä totisesti itsekään muista tuosta juuri mitään. Hemoglobiini oli 68, sen jälkeen pääsinkin sitten veritippaan. Ihme etten tiputtanut vauvaa, koska tosiaan olin aivan sekaisin.
Tokan menin kuitenkin synnyttämään Kättärille koska ajattelin että huonommin ei enää voi mennä. Ja kaikki meni tosi mukavasti. En halunnut mitään kivunlievitystä ja nimenomaan pyysin kätilöä leikkaamaan välilihan jos yhtään näyttää että repeää. Viikon rengasistuminen ei tuntunut missään 4kk jälkeen. Nyt tulossa kolmas ja senkin menen Kättärille synnyttämään.
"Eikö synnyttäjä voisi hetkeksi luopua omasta tärkeydestään ja minä-asenteestaan ja antautuisi kätilön hoitoon?"
Tietääkseni se synnyttäjä siinä synnytyksessä on aika keskeinen osa koko tapahtumaa.. eli synnyttäjä on tärkeä.. Kätilö avustaa synnyttäjää synnytyksessä... Jos taas kätilö tahtoo olla synnytyksen tärkein osapuoli, niin synnytäkööt itse..
"Eikö synnyttäjä voisi hetkeksi luopua omasta tärkeydestään ja minä-asenteestaan ja antautuisi kätilön hoitoon?"
Tietääkseni se synnyttäjä siinä synnytyksessä on aika keskeinen osa koko tapahtumaa.. eli synnyttäjä on tärkeä.. Kätilö avustaa synnyttäjää synnytyksessä... Jos taas kätilö tahtoo olla synnytyksen tärkein osapuoli, niin synnytäkööt itse..
Synnytys ei ole lääketieteellinen tapahtuma, vaikka siinä onkin asiantuntijoita avustamassa. Synnyttäjä on se joka aktiivisesti synnyttää, siksi pitäisi aktiivisesti miettiä, miten itse voi auttaa itseään synnytyksessä.
alkutaipaleelle vauvan kanssa ja tosiaan yhteyttä vaikka pelkopolille jos synnytysjutut jatkaa kiusaamista liiaksi.
Rohkaisuna mahdolliseen seuraavaan kertaan ja muille, että oma synnytykseni tammikuussa 2011 kättärillä meni oikein mukavasti.
Haikaranpesään en päässyt kun oli täyttä. Hätäsektioon päädyttiin. Koko synnytyksen ajan osaava ja empaattinen henkilökunta (vuorokin vaihtui monta kertaa).
Minun voinnistani huolehdittiin hyvin ja kantaani kyseltiin kivunlievityksiin jne. todella hyvin. Hoitopäätökset ja niiden vaihtoehdot kerrottiin ja perusteltiin kautta matkan.
Osastolla vauvalle tarjottiin lisämaitoa ennenkuin osasimme edes kysyä.
Perhehuoneen saimme onneksemme.
itselläni vastasyntynyt alkoi hylkiä rintaa heti ensimmäisen kerran lisämaitoa pullosta saatuaan. Imetys päättyi tämän takia kuukauden kuluessa.
Seuraaville lapsille pidin lisämaidon minimissä ja annoin sen hörppyyttmällä, eikä ongelmia ollut.
Ahkera imetys myös tehostaa maidon nousemista. Ternimaitotipat ovat kullanarvoisia, eikä vastasyntyneen mahaan paljoa mahdukaan.
Joten eivät ne ihan turhaan siellä pihataile sen lisämaidon kanssa...
Kätilö on ihmisläheisessä työssä, ja nimenomaan työssä. Ei ammatti-ihminen saa sen antaa vaikuttaa työnsä hoitamiseen, mitä hän pitää potilaastaan tai asiakkaastaan ihmisenä. Vai luuletteko että vaikkapa ensihoitajalla tai lääkärillä tai fysioterapeutilla on oikeus tai jopa velvollisuus "ärsyyntyä" ja osoittaa se tekemällä työnsä puutteelliseesti tai huonosti tai kostonhimoisesti, jos potilas on vaikkapa ylimielinen tai humalassa tai jotenkin muuten epämiellyttävä? Mikä ihme siinä on, että synnyttäjää ei voi kohdella asiallisesti kuin muitakin potilaita vai hakeutuuko kätilöiksi jotenkin epäempaattisia tolvanoita ja muiksi hoitajiksi fiksua ja empaattista porukkaa.