Milloin olet lopettanut ystävyys /kaveruussuhteen?

Tänään. En jaksa sopia tapaamisia yksipuolisesti jos muita ei kiinnosta.

- Kaveri ottaa enemmän kuin antaa

- Kaveri ei ole tukenut/auttanut vaikeana aikana, vaikka olen tukenut häntä

- Kaveri on muuttunut jonkun asian hörhöksi (aate tai uskonta) ja en jaksa kuunnella

- Kaveri ei päästä lähelle vaikka tuntenut hänet jo pitkään

- Kaveri on kiireinen ja en jaksa jonottaa vuoronumeroa

- Kaverilla on negatiivinen asenne elämään

Jos ei ole ollut tarpeeksi hauskaa, että tulisi mieleen "leffa X on kiinnostava, pyydänpä kaverini Helmerin mukaan" vaan pyydän jonkun muun ja Helmerikään ei ole aktiivinen

Siihen se vaan kuolee

Ystävä ei saavu tapaamisiin eikä ilmoita ettei hän tule.

Jos ystävä myöhästelee usein esim. puoli tuntia tai enemmän sovitusta tapaamisesta.

Jos ystävä sanoo että vastaamattomuus tarkoittaa, että hän pääsee paikalle ja sitten ei kuitenkaan vastaa kun ei ole tulossa.

Ystävä viisastelee liikaa tai luulee olevansa viisaampi kuin kanssaolijat asioissa joista ei tiedä.

Kuulet konkreettisesti kun, ystävä kertoo toiselle henkilölle, että et osaa tehdä jotain asiaa ja nauraa päälle ivallisesti. Ystävän ilkkuvaa naurua ja pilkkaa ei tarvitse sietää kertaakaan.

Yksi ystävä perui sovitun tapaamisen toisen kaverinsa vuoksi. Menivät kaupungille yhdessä. Tämä ystävä ei vastannut viestiini koskaan, että milloin nähdään uudestaan. Kehtasi vielä lähettää jonkun kortin ja kysellä kuulumisia, mutta en enää vastannut.

Kun jutut pyörii suurimmaksi osaksi vain menneiden muistelussa ja etenkin jos sävy on negatiivinen. En halua olla sellainen ihminen, vaan elän nyt ja katson eteenpäin. Tuollainen ihmissuhde ei anna minulle mitään. 

Kaveri ei yhtään tajunnut, mitä voi sanoa ja mitä ei. Ihan pokkana kertoi, miten olen hänen mielestään ruma ja samalla pyyteli anteeksi, kun hänen mukaansa minun kouluni oli aika ruma. 

Miespuolinen kaveri  ihastui, ja aluksi siedin, mutta sitten lopetin täysin yhteydenpidon.

Erään ystävän kanssa lopetin, kun teki jatkuvia ohareita eikä vastannut soittoihin ja viesteihin. Jätin sitten hänen viimeiseen viestiin vastaamatta ja se oli siinä. Ei ole kuulunut eikä näkynyt. Ilmeisesti ghostasi minua vuoden, kunnes tajusin mitä hän haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

- Kaveri ottaa enemmän kuin antaa

- Kaveri ei ole tukenut/auttanut vaikeana aikana, vaikka olen tukenut häntä

- Kaveri on muuttunut jonkun asian hörhöksi (aate tai uskonta) ja en jaksa kuunnella

- Kaveri ei päästä lähelle vaikka tuntenut hänet jo pitkään

- Kaveri on kiireinen ja en jaksa jonottaa vuoronumeroa

- Kaverilla on negatiivinen asenne elämään

Mitä tarkoittaa päästää lähelle? Kuulostaa epäilyttävältä.

Liikaa säätämistä. Väsyin ja ghostasin.

- olet ainoa joka tekee aloitteen

- luottamus mennyt

- vastailee viesteihin viikon viiveellä

- arvostelee elämänvalintojasi

- peilaa omia ongelmiaan sinun syyksi

Siinäpä ne isoimmat.

Kaveri alkoi seurustella minun eksäni kanssa, mutta salaa, ja vielä sanoi minulle etteivät ole yhdessä. 

Lisäksi halveksi jotenkin minun köyhempää taustaani, ja kun en käyttänyt niin paljon rahaa.

Puhui pahaa muille kavereillemme, ja kerran järjesti tilanteen, jossa kaikki muut menivät yhden kaverimme luo, mutta minä en kuulemma ollut tervetullut. Hän oli valehdellut minusta tälle.

Myöhemmin aikuisena kaksi näistä on tullut minulle sanomaan mitä tämä puhui ja pyytänyt anteeksi, että uskoivat. Oli lopulta kohdellut näitä samalla lailla.

Onneksi lopetin sen suhteen, vaikka vaikeaa oli. Olimme olleet ystäviä ala-asteelta lukioon. Moni piti meitä ikuisina ystävinä ja tämä kaveri otti sitten uhrin asenteen, kun en enää jaksanut. Jotenkin kuvittelin että sellaisia kaverisuhteet vain ovat, mutta kun aloin jo etukäteen miettimään "puolustus"lauseita itselleni, tajusin, että olen oikeasti ennemmin yksin. Tämän jälkeen olen onneksi löytänyt oikeita kaverisuhteita opiskelemaan lähtiessä.

Lopetan aina, jos suhde ei tarjoa minulle mitään hyödyllistä tai palkitsevaa. Kontribuoin yhteiskuntaan ennemminkin sitten yleisellä tasolla sellaisia asioita, joka palkitsee minua itsessään, kuin palvelen ihmistä, joka kuluttaa tai vahingoittaa minua

Eli jos vuorovaikutus on ottavaa eikä antavaa, on aika hyvä merkki että nyt kannattaa lopettaa

- kaveri myönsi itsekin olevansa minulle kateellinen, en edelleenkään tiedä miksi, ja alkoi kommentoimaan ikävästi asioitani.

- minun asiat ei kiinnosta vaan ajaudun muiden ilmaiseksi terapeutiksi.

- tuo turha säätäminen, joskus nuorempana vielä jaksoi mutten enää 40+ ikäisenä.

Onneksi on jäljellä ystäviä joiden kanssa ollaan tasa-arvoisia. Ei ole montaa mutta laatu kyllä korvaa määrän.

Viimeisimpänä - ja toivon että olisin tajunnut ja tehnyt tämän jo aiemmin - on pelokkaiden ja negatiivisten ihmisten poistaminen. Jos reagoi pelokkaasti tai negatiivisesti kertomiini asioihin tai elämään ylipäätään, on ostanut pääsylipun ulos

Kun ei ole ollut oikein mitään yhteistä.

Tai sitten jos ollaan kasvettu erilleen, eli elämänpiirit niin erilaiset ja arvot myöskin eriytyneet liian kauas toisistaan. Ei sitä vaan jaksa, jos toinen on ns. ituhippiduunari ja toinen kotirouvamersupersu jonka mielestä palkansaajat ovat yhteiskunnan pohjasakkaa, noin kärjistettynä.

Lopetin pitkän ystävyyssuhteen, koska jossain vaiheessa ystävyys meni siihen, että aina tapaaminen tai puhelinkeskustelu aiheutti minulle pahan mielen. Ex-ystäväni ilkeili, arvosteli minua ja perhettäni ja pilkkasi tapaani elää tavallista, vaatimatonta elämää.  Kun uskalsin repäistä itseni irti, niin kyllä helpotti!

Vierailija kirjoitti:

Viimeisimpänä - ja toivon että olisin tajunnut ja tehnyt tämän jo aiemmin - on pelokkaiden ja negatiivisten ihmisten poistaminen. Jos reagoi pelokkaasti tai negatiivisesti kertomiini asioihin tai elämään ylipäätään, on ostanut pääsylipun ulos

Pitäisköhän sinun käydä lenkillä ja rauhoittua?

Toksinen positiivisuus elämänasenteena, mistään asiasta ei voi sanoa negatiivista sanaa tai ilmaista tunteita, kun tämä jo alkoi paasata asian positiivisista puolista ja keksiä hattaralla kuorrutettuja selityksiä jonkun oikeasti huonon asian puolesta. Todella raskas ihminen, ei pystynyt enää siis käymään aitoja ja realistisia keskusteluja. Viina myös maistuu kyseiselle tyypille liikaa, ja ei oikein osaa ajatella mitään oman kuplansa ulkopuolelta. 

Valehtelu.

Lopetin muutama vuosi sitten useiden vuosien ystävyyden. Elämässäni oli vaikea vaihde, en jaksanut töissä ja otin sieltäkin lopputilin. Silti tämä ystävä ei tuntunut tajuavan asiaa ja hänen kanssaan olisi pitänyt aina tostavaan lähteä iltaa istumaan. Viimeisimmässä illanvietossa tämä sitten alkoi minulle möykkäämään asiasta ja käski jäädä kotiin. Noudatin tätä neuvoa. Jälkeenpäin hän pyyteli anteeksi ja yritti pitää yhteyttä, mutta ei voi mitään että osaltani tämä ystävyys aika lailla kuoli. Ei vaan jaksa raskaita ihmisiä.