Valitettavasti asuinalueella on merkitystä

Kun meno Ullanlinnassa oli liian rajua lapisperheelle.

Toisaalta on se kääntöpuoli, että usein ns. hyvien alueiden lapset ovat liikaa yksin ja vailla aikuisen huomiota, vanhemmat korvaavat poissaoloaan rahalla ja tavaroilla. Ja tämä näkyy lasten käytöksessä negatiivisella tavalla. Usein ns. ongelma-alueen ongelmalapsea on helpompi ohjata oikeaan suuntaan kuin hyvän alueen pikkuprinssiä.



Siksi valitsimme asuinalueeksi kivan, ns. keskituloisten alueen. Ökyalueelle on yllämainitusta syytä koskaan muuta.

Siksi olimme erittäin onnellisia,että saimme vihdoinkin asunnon Vuosaaresta. Elämä rauhallista ja helppoa, kaikki tarvittava lähellä, helppo kulkea, ihmisiä on kaikenlaisia, luonto ihana ajatellen asumme kaupungissa.

mutta tuo, että ns. ökyalueilla lapset joutuisivat olemaan paljon yksin, ei ihan pidä paikkaansa. Me asutaan yhdellä pk-seudun arvostetuimmista ja kalleimmista alueista, ja täällä on todella paljon kotiäitejä/-rouvia, ovat kyllä korkeasti koulutettuja, mutta ovat jääneet kotiin, koska taloudellista pakkoa mennä töihin ei ole. Ennen tätä asuimme ns. nousukasalueella, hyvämaineisella sekin, mutta kuitenkin siellä oli huomattavasti enemmän tätä urakeskeisyyttä, ja lapset joutuivat selviämään yksin. Ja sen kyllä huomasi lasten käytöksessä.

En muuttaisi lasten kanssa ns. huonolle alueelle, mutten myöskään ökyaluelle yllä mainituista syistä. Parhaita ovat mielestäni keskituloisten suosimat alueet, joilla asujaimisto on melko heterogeenistä. Mieluiten asuisin alueella, jolla elää humanisteja, yhteiskuntatieteilijöitä, taiteilijoita ja boheemeja perusduunareita. Silloin ei haittaa, jos joukossa on muutama ekonomi, dipl. ins. tai sosiaalitapaus.

Me asumme itse maalla, ruotsinkielisellä alueella Pohjanmaalla. Kyllä täällä on mielestäni useimmilla lapsilla tosi hyvät oltavat ja olosuhteet. Harvat vanhemmat ovat täällä urasuuntautuneita, pikemminkin perhekeskeistä porukkaa. Monet lapset saavat mennä suoraan koulusta kotiin ja kotona on jompikumpi vanhemmista (usein yrittäjiä).

Meillä rahatilanne ei salli asua muualla kuin lähiöissä, mutta onko tämä nyt loppujen lopuksi niin kamalaa? Toki minua hirvittää juoppovanhemmat ja huonosti käyttäytyvät riiviökakarat, mutta toisaalta koen että ei ole kauhean hyväksi lapselle elää jossain eristetyssä linnassa jonne pääsee leikkimään vaan tiettyyn luokkaan kuuluva. Näin sanon itse "linnassa" eläneenä lapsena.

Me jouduimme muuttamaan huonommalle alueelle ihan taloudellisista syistä kun muutimme vuokra-asunnosta omaan. Onneksi alue on kuitenkin maineeltaan huonompi kuin todellisuus: täällä on mukavn rauhallista, ei häiriöitä. Mutta olen myös huomannut, että lasten kasvatuksessa ja lasten käyttäytymisessä on eroja. Tosin tuolla "hyvällä" alueella erityislastani kiusattiin enemmän kuin täällä. Fiinien perheiden lapset (jotkut) eivät vain kyenneet hyväksymään erilaisuutta ja mollasivat ja morkkasivat dysfaatikkoa minkä taisivat. Useammat itkut siellä hänellä kuin täällä. Terveyspalvelut olivat hyvällä alueella paremmin toimivat ja terveysasema/ euvola ym. siistimpi, mutta jostakin syystä täällä on huomattavasti paremmin järjestetty päivähoito ja erityiskasvatus.

Mielenkiintoisia asenteita täällä..



t. DI:n vaimo, itse humanisti ja kaveripiirissä kaikkia em. korkeasti koulutettuja

mutta se ei vielä takaa läsnäoloa.

Ihan yhtä suurena ongelmana koen se, että lapsille ostetaan aivan liikaa ja kaikki. Kasvattaa vääristyneseen arvomaailmaan. Ja yllättävän usein näillä kotirouvilla ei ole otetta lapsiinsa.

Lisäksi myös kalliita omakotitaloja. Alue on kiva ja viihtyisä, eikä jakoa ainakaan omistusmuodon mukaan näy. Meillä oli juuri yhteiset lähialueen juhlat, jossa rikkaat ja köyhemmät yhdessä toimivat järjestäjinä, ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Meille on tärkeintä luoda tästä kiva alue asua ja ennenkaikkea turvallinen lapsille.

Ja usein yhdistelmä DI-hoitaja -vanhemmat on rasittava. Sivistymätön, kapeakatseinen, mutta öykkäröivä. Tämän takia me vältellään Espoota kuin ruttoa! Asustelemme mieluummin Itä-Helsingissä rannalla.



t. DI:n humanistivaimo

mutta se ei vielä takaa läsnäoloa.

Ihan yhtä suurena ongelmana koen se, että lapsille ostetaan aivan liikaa ja kaikki. Kasvattaa vääristyneseen arvomaailmaan. Ja yllättävän usein näillä kotirouvilla ei ole otetta lapsiinsa.

itse asun ökyalueella, eikä asia todellakaan ole näin. Kyllä ne äidit on vastassa kun lapset tulevat kotiin, ja ihan varmasti ovat läsnä lapsen elämässä. Paljon enemmän varmasti kuin monilla muilla alueilla, ovat oikeasti kiinnostuneita lapsen asioista, kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä ja aktiivisia kouluun päin. Ja päinvastoin, lapset ovat erittäin hyvin kasvatettuja!

vaan ihan käytännön kokemusta. Asuimme nimittäin ökyalueella kunnes hermostuin mainitsemiini epäkohtiin ja myimme talon.

Tulisi liian ... ahdistavaa.. mieluummin enemmän huonomaineisella alueella, tai ehkä ei sillä kaikista pahimmalla, mut rauhallisella alueella. Siellä missä asuu kaikenlaista porukkaa. Ei tarvitse kasvaa pumpulissa. Tai en vaan kestäisi ihmisiä, jotka eivät suvaitse minkäänlaista poikkeavuutta. Mutta en jaksa asenteita, että mielenterveysongelmaiset, pummit, ja maahanmuuttajat ja köyhät ja rikkaat, koulutukseltaan erilaiset ihmiset olisivat jotenkin eriarvoisia ihmisiä keskenään.



Asuinalueella on siis väliä kyllä. Mutta mikä se paras on, on varmaan jokaisen oma mielipide.

varmasti "ökyalueissakin" on eroja, ja moni kokee ökyalueen eri tavalla. Jonkun mielestä joku Mankkaa on jo ökyalue, omasta mielestäni taas ei ole.

Alueellamme asuu hyvin erilaisia ihmisiä, ja alueella on vuokra-taloja, osa-omistutaloja, aso-asuntoja, omistusasuntoja ja ökytaloja. Duunareista isoihin pomoihin ja lisäksi aika paljon maahanmuuttajia, ammattitaitoisia, koulutettuja ihmisiä.

Valitettavaa on ainoastaan ikäjakauma, alueella ei juuri vanhuksia tai edes eläkeikäisiä näy.

mutta yhden suurimman kaupungin kallein ja maineeltaan tasokkain asuinalue, talojen hinnat alk. 500 000e,kattoa ei ole.

mutta yhden suurimman kaupungin kallein ja maineeltaan tasokkain asuinalue, talojen hinnat alk. 500 000e,kattoa ei ole.

kauniit tiilikatot