Voiko 8v jättää yksin 2 tunniksi?Menisin leffaan

menosta kuin leffateatterista - siis joku sellainen paikka, jossa voit pitää puhelimen äänellisellä ja vastata heti jos lapselle tulee ikävä tai hätä.



Tuon ikäisen kuuluu jo pärjätä hetki yksin, mutta harjoittelu tulee aloittaa pikkuhiljaa.

8 v on jo toisella luokalla tai ainakin tänä vuonna menee.



Mikä tuossa voisi olla ongelma? Onko pihassasi paljon eläimiä, vaikka kissoja, koiria, hevosia, joita lapsen pitäisi vahtia ja tarvittaessa pyydystää karkulaiset kiinni? Vai asutteko jossain erikoisen levottomalla alueella, vai onko lapsesi jotenkin 'erilainen', kaunisteltua ilmaisua käyttääkseni?



Omista lapsistani yksi oli sellainen, että ei koskaan viihtynyt yksin. Ei viihdy vieläkään, vaikka on jo täysi-ikäinen. Siksi en mielelläni häntä koskaan jättänyt pienenä yksin, muut lapset kyllä.

enkä ottaa sitä korttia, että kyllä me 80-luvulla osattiin olla kotona... Ajat ovat toiset. Mutta ihan vakavasti puhuen ihmettelen vanhempia, jotka kokevat, että 8-vuotias ei voi olla 1-2 tuntia satunnaisesti (tämän kerran) yksin kotona tai kaverin kanssa. Tottakai vanhempi antaa lapselle ohjeen, kehen ottaa yhteyttä, jos tulee jotain hätää, ja itse varmaan pitäisin kännykkääni elokuvateatterissa vain äänettömällä (en siis sulkisi kokonaan), niin näkisin, jos yrittäisi soittaa. Kouluikäinen opettelee hiljalleen itsenäisempää elämää. Elämään tulee mukaan kaverit, ja niiden kanssa pitäisi leikkiä ulkona tai pihalla ilman aikuisen valvontaa. Pikkukinoistakin pitäisi selviytyä itsenäisemmin. Koulumatkat kuljetaan usein yksin tai kaverin kanssa, ja vanhemmat eivät seuraa ihan joka liikettä selän takana. Juuri tuon ikäisen on hyvä opetella sitä itsenäisempää elämää ja sitä, kehen ottaa yhteyttä, jos äiti/isä ei olekaan tavoitettavissa. Sen voi tehdä turvallisesti ja hiljalleen eikä kerralla sitten yllättäen yläkoulun siirtymisen myötä, jolloin murrosiän muutoksetkin vaikeuttavat sitä luotettavuutta ja saavat vapauden nousemaan hattuun... En siis ole väittämässä, että jokaisen 8-vuotiaan pitäisi olla päivittäin yksin muutamia tunteja, vaikka tiedän näitäkin tapauksia ja ihan reippaita ja terveitä lapsia ovat. Väitän vain, että jos ei uskalla tuon ikäistä lasta jättää kahdeksi tunniksi päivällä yksin (olettaen tietysti, että lapsi uskaltaa itse jäädä mutta vanhempi ei kykene jättämään), on vanhemmalla paha irtipäästämisongelma, ja siis ongelma on nimenomaan vanhemmassa. Toki arat lapset ovat luku sinällään, mutta jos lapsi ei näe asiassa ongelmaa, ei vanhemmankaan pitäisi niitä siihen kehitellä. On normaalia alkaa itsenäistyä hiljalleen.

Kirjoituksessa tiivistyy hienosti se, mitä itse ajattelen aiheesta.

Ei lisättävää.

3 sielultaan erilaista lasta saanut

tuossa 8-vuotiaan ja paljon vanhemmankin kohdalla on tuo leffassa oleminen. Se on paikka, josta et pääse noin vain pois jos lapsellesi tulee jokin huoli ja se helposti tulee isommillekin kun äiti on pois.



Sen takia ei mielestäni voi oikein verrata yksin vietettyihin iltapäiviin, jos lapsi saa vanhempiin tai johonkin aikuiseen varmasti yhteyden niin kuin pitää saadakin.



Sen takia esimerkiksi parempi vaihtoehto olisi se, että jos äiti istuisi vaikka kahvilassa tai viinilasillisella ravintolassa ystävättären kanssa sen pari-kolme tuntia ja kännykkään voisi puhua tarvittaessa.

olko ihmeissänne, jos tuo lapsi tulee teidän lapsenne luo, eikä kukaan soita sille ja pyydä kotiin syömään vaan on teillä.

Mihin aikaan olisit menossa?

tapahdu.



Meillä on 8-vuotias (pian 9) kotona yksin tai kaverinsa kanssa lähes joka arkipäivä, kun ollaan töissä. Ja useamman tunnin kerrallaan.

etkö voisi katsoa filmiä DVDltä?

Eikö hän leiki kavereiden kanssa pihalla tai käy missään ilman valvovaa silmääsi?



Kaikki tuntemani 8-vuotiaat ovat olleet sen pari tuntia yksin, monet jopa päivittäin, kun vanhemmat ovat töissä ja iltapäiväkerhoon ei ole asiaa kuin ekaluokkalaisille. Ystäväni 8-vuotias on ollut koko vuoden iltapäivät klo 16 asti yksin tai kaverin kanssa eikä kukaan hänen luokkatovereistaankaan ole ip-kerhossa. Tytöt sitten vierailevat toistensa luona, joten varsinaisesta yksin olosta ei ole kyse kuin aniharvoin.



Eli voi. Jos 8-vuotias siis siihen suostuu.

ei voi, niin vissiin aika erikoinen lapsi...

Kannattaa muutenkin rupee totuttelee olemaan yksinään joitakin aikoja...just esim koulun jälkeen!!!!!!

Oikeesti todellakin kannattaa opettaa olemaan yksinään välillä... mitäköhä sun pääs liikkuuu...

ja tuossa on se ongelma, että et ole lapsen tavoitettavissa puhelimitse jos joku ongelma ja hätä tulee. Tämähän on nykyään olennaista.

enkä ottaa sitä korttia, että kyllä me 80-luvulla osattiin olla kotona... Ajat ovat toiset.



Mutta ihan vakavasti puhuen ihmettelen vanhempia, jotka kokevat, että 8-vuotias ei voi olla 1-2 tuntia satunnaisesti (tämän kerran) yksin kotona tai kaverin kanssa. Tottakai vanhempi antaa lapselle ohjeen, kehen ottaa yhteyttä, jos tulee jotain hätää, ja itse varmaan pitäisin kännykkääni elokuvateatterissa vain äänettömällä (en siis sulkisi kokonaan), niin näkisin, jos yrittäisi soittaa.



Kouluikäinen opettelee hiljalleen itsenäisempää elämää. Elämään tulee mukaan kaverit, ja niiden kanssa pitäisi leikkiä ulkona tai pihalla ilman aikuisen valvontaa. Pikkukinoistakin pitäisi selviytyä itsenäisemmin. Koulumatkat kuljetaan usein yksin tai kaverin kanssa, ja vanhemmat eivät seuraa ihan joka liikettä selän takana. Juuri tuon ikäisen on hyvä opetella sitä itsenäisempää elämää ja sitä, kehen ottaa yhteyttä, jos äiti/isä ei olekaan tavoitettavissa. Sen voi tehdä turvallisesti ja hiljalleen eikä kerralla sitten yllättäen yläkoulun siirtymisen myötä, jolloin murrosiän muutoksetkin vaikeuttavat sitä luotettavuutta ja saavat vapauden nousemaan hattuun...



En siis ole väittämässä, että jokaisen 8-vuotiaan pitäisi olla päivittäin yksin muutamia tunteja, vaikka tiedän näitäkin tapauksia ja ihan reippaita ja terveitä lapsia ovat. Väitän vain, että jos ei uskalla tuon ikäistä lasta jättää kahdeksi tunniksi päivällä yksin (olettaen tietysti, että lapsi uskaltaa itse jäädä mutta vanhempi ei kykene jättämään), on vanhemmalla paha irtipäästämisongelma, ja siis ongelma on nimenomaan vanhemmassa. Toki arat lapset ovat luku sinällään, mutta jos lapsi ei näe asiassa ongelmaa, ei vanhemmankaan pitäisi niitä siihen kehitellä. On normaalia alkaa itsenäistyä hiljalleen.

Kyllä voi ja olisi jo korkea aika jättääkin jos ei ole ikinä ennen yksin ollut.