Saan hyvää ja kohteliasta asiakaspalvelua. Mietin miksi, ja
Tulin siihen tulokseen, että syy on siinä, että aspat ovat minua nuorempia. Olen reilu nelikymppinen. He pitävät minua vanhana? Olen nainen.
Saatteko te hyvää asiakaspalvelua?
Kommentit (11)
Saan. Olen aspojen kanssa saman ikäinen. Olen peruskohtelias ja niin hekin. Toki en myöskään revi pelipöksyjä, jos jollain aspalla on raskas päivä ja saan peruspalvelua sen ylienergisen palvelun sijaan. Aspakin on vain ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Saan. Olen aspojen kanssa saman ikäinen. Olen peruskohtelias ja niin hekin. Toki en myöskään revi pelipöksyjä, jos jollain aspalla on raskas päivä ja saan peruspalvelua sen ylienergisen palvelun sijaan. Aspakin on vain ihminen.
Kohteliaita ihmisiä on kiva palvella, kiitos, terkuin aspa
99,99 prosenttisesti saan. Olen kohtelias ja toisen töitä kunnioittava eikä se huumorikaan tilannetta pahenna.;) Toki en jää vartiksi höpöttämään, pari hyvin käytettyä minuuttia riittää. Samoten vanhat vitsit kannattaa jättää väliin, keksikää uusia. Suosittelen.;)
En mä ainakaan asiakkaita kohtele iän perusteella eri tavoin, ja luultavasti harva heistä on mua vanhempi 😅
Ja itse saan aina hyvää asiakaspalvelua 😊
Kohtelen muita ihmisiä kivasti ja saan hyvää kohtelua ja palvelua. Olen 50.
Tottakai tässä elämässä olen kohdannut myös tylyä palvelua. En jää sitä suremaan, ihmettelen vaan toisinaan. Oon itse ollut aspa ja tiedän että se rasittaa välillä, mutta aina pitäis käyttäytyä ok:sti asiakkaille.
Entisenä aspana ja keski-ikäisenä tanttana saan aina hyvää asiakaspalvelua. Olen kohtelias, ystävällinen ja mukana on aina kaikki vaadittavat asiakirjat. Hommat hoituu nopeasti.
Nuorena sain usein huonoa palvelua. Olin ujo ja epävarma, ja varmaan näkyi päälle, ettei rahaa juuri ollut. Minun ei kai katsottu ansaitsevan hyvää palvelua. Näin vakavaraisena keski-ikäisenä taas aspojen käytös ei minua juuri kiinnosta, ja se kaikki kohteliaisuus menee hukkaan. Kai metsä ns. vastaa niin kuin sinne huudetaan lähinnä siinä mielessä, että aspat valikoivat, ketä uskaltavat kyykyttää. Kohteliaisuuteni tai ystävällisyyteni ei ole muuttunut mihinkään. Ikä, itsevarmuus ja pukeutuminen on.
Olin nuoren töissä paikassa, jossa kävi harvoin naisia, siis miesvoittoinen asiakaskunta.
Kerran yks työkaveri kysyi että miksi ne miehet aina kyselee sua, missä olet? (EN ole kaunotar, enempi perunankukka)
Sanoin että mä puhun heille kohteliaasti, tervehdin, kiitän, ole hyvä ja jos on tuttu naama, mitä kuuluu? (vaikka ei kiinnostanutkaan)
En viitsinyt sanoa että sä aina tiuskit ja naama nurinperin...
Njoo, pääasiassa. Valitettavasti niukkuus ja totisuus sitten korostuvat, kun sellaista tapaa. Tällaista kokee vain ja ainoastaan nuorten naisten taholta. Vaikuttaa siltä, että työ on niin paskaa, että vaatimus ystävällisyydestä on liikaa.
Kahvilan/ravintolan/myymälän esihenkilöt huom: En koskaan enää astu jalallani kyseiseen puotiin ynseää palvelua kohdattuani. Valinnanvaraa riittää. Sama juttu lääkäreiden suhteen. Heille ajatus asiakaspalvelutyöstä vaikuttaa olevan suht kaukainen.
Onhan se hieman huvittavaa, jos esim teitittelevät parikymmentä vuotta vanhempaa. Koettu on.