Masennus ajaa monen nuoren eläkkeelle
Tästä aiheesta oli pikkuinen ilmaisjakelulehtemme nyt kirjoittanut tänään. Henri Lindström kirjoitti mikkeliläisessä Viikkoset-hehdessä näin:
"Nykyään on yleistä, että lapsen kuvitellaan olevan isompi kuin hän todellisuudessa on. Ajatellaan, että koska meidän lapsi on jo koulussa, hän pärjää omillaan. Nykyisin lapsuus päättyy liian varhain ja vanhemmat siirtävät kasvatusvastuutaan kouluille." Jutussa oli kasvatustieteen tohtorin Anna-Liisa Lämsän kommentteja myös.
Herätti kyllä ajattelemaan tätä nykyarkea, kun eilen oli paljon kohua kolumnisti Virpi Salmen kirjoituksesta. Aika moni vanhempi haluaisi turvata lastensa elämän mahdollisimman hyvin. Ikävä lukea sitten omiin valintoihin kohdistunutta suoranaista pilkkaa. Varmaan saa jopa monet vanhemmat hämmentyneeksi erilaiset keskustelut julkisuudessa vaikka nyt valinta siitä jäädäkö kotiin vai palata työelämään. Työelämä kun monien kohdalla onkin sitten niin vaativaa, ettei ole voimavaroja ja jaksamista oerheen asioihin ehkä niin paljon kuin nykypäivänä tarvitsisi olla.
Netistä löysin samasta aiheesta lisää. Aihetta on siis puitu jo vuosi sitten enempi julkisuudessa mutta varmasti edelleen tilanne yhtä ikävä.
http://yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2011/01/masennus_ajaa_nuoret_turha…
http://yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2011/01/masennus_ajaa_nuoret_turha…
Kommentit (25)
että masentuvat jos eivät saa tahtoaan läpi. Työelämässä se nyt vaan on vaikeaa, oli työtahti kova tai ei.
on kannettu kaikki aina nenän eteen ja aiti tai isi on hoitanut lpsen kaikki ongelmat. Työelämässä sitten tulee jokin ongelma niin sitä ei sitten osatakkaan käsitellä ja masennutaan....
Ihan asiaa kirjoitat, valitettavasti aihe vaan ei taida kiinnostaa palstamammoja.
on kannettu kaikki aina nenän eteen ja aiti tai isi on hoitanut lpsen kaikki ongelmat. Työelämässä sitten tulee jokin ongelma niin sitä ei sitten osatakkaan käsitellä ja masennutaan....
Oletteko miettineet, olisiko tähän jotain muitakin syitä?
Miettineet vanhempina, miten estää oman lapsenne vastaava tulevaisuus. Ei kaikki ole noin mustavalkoista, mutta eihän teitä kiinnosta.
on kannettu kaikki aina nenän eteen ja aiti tai isi on hoitanut lpsen kaikki ongelmat. Työelämässä sitten tulee jokin ongelma niin sitä ei sitten osatakkaan käsitellä ja masennutaan....
kompromisseja tai olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, vaan jokaisella on heti kriisi jos ei oma tahto mene läpi. Huudetaan ja möykätään ja raivotaan.
on kannettu kaikki aina nenän eteen ja aiti tai isi on hoitanut lpsen kaikki ongelmat. Työelämässä sitten tulee jokin ongelma niin sitä ei sitten osatakkaan käsitellä ja masennutaan....
kompromisseja tai olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, vaan jokaisella on heti kriisi jos ei oma tahto mene läpi. Huudetaan ja möykätään ja raivotaan.
Oletko itse kasvattanut tuollaisia lapsia? Eihän tuo ole masennusta. Puhutaan nyt oikeasta masennuksesta. Liian helppo ratkaisu tuo vähättely ja pullamössöksi haukkuminen.
Kuin pelamaan ja netissä roikkumaan. Jos vahingossa joutuvat töihin niin alkaa heti masentaa hirveästi ja eläkkeelle. Paskahousuja rassukoita tuollaiset. Vapaa kasvatus? Nyt poimitaan niitä hedelmiä.
Se kun masentaa vanhempiakin. Suomessa ei ole yhtään helppo elää kun ilmapiiri on niin ahdistava, syyllistävä ja ankea. Työn arvoa korostetaan ihan liikaa ja sitten kuitenkaan kaikille ei löydy työtä.
Mä ymmärrän oikein hyvin jos ihmiset masentuu täs maassa.
Kuin pelamaan ja netissä roikkumaan. Jos vahingossa joutuvat töihin niin alkaa heti masentaa hirveästi ja eläkkeelle. Paskahousuja rassukoita tuollaiset. Vapaa kasvatus? Nyt poimitaan niitä hedelmiä.
Sitä harrastettiin mun lapsuudessani eli 70 ja 60 luvulla. 80 luvulla se oli jo unohdettu.
on kannettu kaikki aina nenän eteen ja aiti tai isi on hoitanut lpsen kaikki ongelmat. Työelämässä sitten tulee jokin ongelma niin sitä ei sitten osatakkaan käsitellä ja masennutaan....
Nimenomaanhan tuossa puhuttiin siitä, että nuori tarvitsisi enemmän tukea luotettavalta aikuiselta, joka kuuntelee ja auttaa murheissa.
Eli moni nuori masentuu jo tuen puutteessa ennen työelämää.
Se kun masentaa vanhempiakin. Suomessa ei ole yhtään helppo elää kun ilmapiiri on niin ahdistava, syyllistävä ja ankea. Työn arvoa korostetaan ihan liikaa ja sitten kuitenkaan kaikille ei löydy työtä.
Mä ymmärrän oikein hyvin jos ihmiset masentuu täs maassa.
vitutus siitä, että asiat ei suju kuten itse haluaisi tai että pomo oikaisee työntekijää. Tälläkin palstalla sotketaan törkeästi kliinisesti todettu OIKEA masennus ja arkielämän normaalit vastoinkäymiset.
on kannettu kaikki aina nenän eteen ja aiti tai isi on hoitanut lpsen kaikki ongelmat. Työelämässä sitten tulee jokin ongelma niin sitä ei sitten osatakkaan käsitellä ja masennutaan....
Nimenomaanhan tuossa puhuttiin siitä, että nuori tarvitsisi enemmän tukea luotettavalta aikuiselta, joka kuuntelee ja auttaa murheissa.
Eli moni nuori masentuu jo tuen puutteessa ennen työelämää.
välttämättömänä pahana eikä takuulla halua niiltä minkäälaista tukea. Sitä saa mitä tilaa!
nykynuoret ei ole sen masentuneempia kuin aikaisemmatkaan sukupolvet. Nainen oli tutkinut jotain 60-luvun opiskelijoita muistaakseni ja verrannut nykyopiskelijoihin. Nykyään ongelmat vaan tunnistetaan paremmin ja ollaan sitä mieltä että niille kannattais tehdä jotain. Sitä myöten on sitten myös käsittääkseni itsemurhaluvut pienentyneet viime vuosina. Mua kiinnostaisi itse asiassa kuulla että mitä mieltä te masentuneiden mollaajat olette, että kumpi otetaan, itsensä tappanut nuori vai sairaseläkkeellä oleva?
Vanhemmat luovat uraa, lapset "unohtuvat" nettiin tai muualle. Lapsia ei kuunnella, tai sitten heidän oletetaan olevan aikuisempia kuin ovatkaan.
Tähän olen törmännyt työssäni lasten parissa, usein jo nuorten lasten kohdalla.
Mielestäni ei olla läsnä samalla tavalla kuin ennen, lasta kuljetetaan kymmeneen eri harrastukseen, verrataan muihin, kilpailutetaan, luodaan suuria paineita. Sitten ei ollakaan aidosti läsnä ja tukena kun kakka osuu niskaan.
vaan pettymystä yhteiskuntaan ja sitä kautta ihminen on vaarassa masentua jos ko. ihmisen hommat ei ala ollenkaan sujua.
Se kun masentaa vanhempiakin. Suomessa ei ole yhtään helppo elää kun ilmapiiri on niin ahdistava, syyllistävä ja ankea. Työn arvoa korostetaan ihan liikaa ja sitten kuitenkaan kaikille ei löydy työtä.
Mä ymmärrän oikein hyvin jos ihmiset masentuu täs maassa.
vitutus siitä, että asiat ei suju kuten itse haluaisi tai että pomo oikaisee työntekijää. Tälläkin palstalla sotketaan törkeästi kliinisesti todettu OIKEA masennus ja arkielämän normaalit vastoinkäymiset.
Nykyään ihmiset puhuvat helpommin ongelmistaan, oli se arjen vastoinkäyminen tai krooninen masennus. Hyvä niin. Siksi tilastot ovat synkät.
Mutta kyllä näistä kylmistä ihmisistä, mitkä täälläkin haukkuvat muita ja vähättelevät muiden ongelmia, sikiää turtia ja masentuneita lapsia.
kuin oma vanhempi. Kummallista kyllä minun lapseni ovat murrosiässä kelpuuttaneet minunkin tukeni. Ollaan siinä onnellisessa asemassa. Tosin ollaan paljon panostettukin lastemme kuuntelemiseen aina ja siihen läsnäoloon.
on kannettu kaikki aina nenän eteen ja aiti tai isi on hoitanut lpsen kaikki ongelmat. Työelämässä sitten tulee jokin ongelma niin sitä ei sitten osatakkaan käsitellä ja masennutaan....
Nimenomaanhan tuossa puhuttiin siitä, että nuori tarvitsisi enemmän tukea luotettavalta aikuiselta, joka kuuntelee ja auttaa murheissa.
Eli moni nuori masentuu jo tuen puutteessa ennen työelämää.
välttämättömänä pahana eikä takuulla halua niiltä minkäälaista tukea. Sitä saa mitä tilaa!
t.ap
Vanhemmat luovat uraa, lapset "unohtuvat" nettiin tai muualle. Lapsia ei kuunnella, tai sitten heidän oletetaan olevan aikuisempia kuin ovatkaan.
Tähän olen törmännyt työssäni lasten parissa, usein jo nuorten lasten kohdalla.
Mielestäni ei olla läsnä samalla tavalla kuin ennen, lasta kuljetetaan kymmeneen eri harrastukseen, verrataan muihin, kilpailutetaan, luodaan suuria paineita. Sitten ei ollakaan aidosti läsnä ja tukena kun kakka osuu niskaan.
Vanhemmille kaivattaisiin ehkä enemmän opastusta kuinka toimia nykymaailmassa. Mutta moni ei osaakaan ehkä tehdä niitä oikeita valintoja, kun julkisuudessa (ja nettikeskusteluissakin, joistavertaistukea ehkä etsitään) ollaan kovin kriittisiä.
t. ap
siitä kun eläke on niin pieni - yllätys, yllätys. tottakai se on pieni, jos ei ole ehtinyt olla kauan työelämässä!
kaikkea ei vain voi saada
että masentuvat jos eivät saa tahtoaan läpi. Työelämässä se nyt vaan on vaikeaa, oli työtahti kova tai ei.