Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Oksennus - ja pahoinvointifobia ja raskaus..

Vierailija
23.02.2011 |

Raskautta kovasti toivotaan mutta miten ihmeessä selviän noiden fobioiden takia. Onko muita kyseisistä kärsiviä raskaana olevia tai olleita?

Selviytymistarinoita kaivataan!=)

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
23.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kärsin siitä edelleen - kaksi lasta saanut sektiolla . Toisesta oksensin kerran toisesta en kertaakaan. Enemmän pelkään muiden oksentamists.

En tiedä millä tästä pääsee, välillä on parempia aikoja ja sit taas on ihan kauheeta kun en uskalla mennäkään minnekään jos on tautia liikenteessä. Huoh

Vierailija
2/11 |
23.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

toivottavasti olet onnekas eikä pahoinvointia ollenkaan.



Ikävä kyllä siihen ei voi vaikuttaa. Tulee jos tulee. Ja sitten vaan pärjäät, koska on pakko pärjätä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
23.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja jatkuva huonovointisuus ihan kamalaa, siis ihan hirveetä! oonkin sanonut että voisin synnyttää vaikka sata lasta kun tietää että se on enintään parissa päivässä ohi, mutta tosta yrjöilystä ei koskaan voinut tietää milloin loppuu

Vierailija
4/11 |
23.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että mulla olisi ihan fobia, mutta syvästi vihaan oksentamista. En esimerkiksi voi käyttää alkoholia, koska en kestä krapulaa. Kaksi lasta olen saanut ja molempien kohdalla pahoinvointi ja oksentelu on ollut valtavaa, ihan sairaalahoitoa vaativaa. Siitä syystä podin raskaudenaikaista masennusta.



Kovasti tahtoisin kolmatta lasta, mutta samasta syystä kynnys yrittämiseen on noussut todella korkeaksi. Jos sulla on hyvät tukijoukot, niin se auttaa! Ja kaikillehan ei todellakaan edes tule pahoinvointia!

Vierailija
5/11 |
23.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kevät talvi on aina lähes painajaista kun on liikkeellä kaikkia tauteja. Olen kanssa usein miettinyt miten tästä pääsisi eroon, mutta en ole mitään keksinyt. Oliko sinulla (1) pahoinvointia ja kuinka pahaa?

Raskautta toivottaisiin todella paljon mutta nämä fobiat on saaneet siirtämään sitä, mieheni alkaa olla kärsimätön kun 10vuotta yhteiseloa takana.



ap-kirjoittaa

Vierailija
6/11 |
23.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei millään pahalla, mutta itselläni oli ykäkammo vuosikymmenet, kunnes migreeni tuli tutuksi ja sitä myöten vessassa ravaaminen. Harjoitus teki mestarin!



Ei kammota enää, eikä liioin enää pistä kampoihin mahdollinen lasten ykätauti. Ja ehkä tämän nykyisen rennon ykä-suhtautumisen vuoksi lapsetkin kipaisevat pöntölle jos sinne asiaa on, eivätkä tee hommasta sen kummempaa numeroa kuin peräpäästä tulevista eritteistäkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
23.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin kovasti piikki ja sairaalakammoinen ja verikammoinen ennen raskautta ja synnytystä.

Kyllä se siitä hälveni, kumma kyllä, kun raskaus eteni ja kaikkea sattui.



Mutta edelleen uudestaan on ruvennut tekemään pahaa, jos verikoetta otetaan

itseltä tai sitten lapselta. En voi katsoa edes niitä näytepulloja joissa on verta, kun rupeaa jo heikottamaan ja pyörryttämään.



Pakko kai alkaa ens kerralla varoittaa labraan mennessä taas tuosta, kerran pyörryinkin verikoetta otettaessa ja paikalla oli täysi ymmärtämätön nuori labratäti. Hän heitti vaan hanskat tiskiin ja lähti tauolle(?) ja pyysi jonkun toisen hoiteleen mut kuntoon. Vanhempi labrahoitaja oli onneksi tottuneempi hoitamaan verikammoisetkin. :)



Synnytyksessä mua onneks varjeltiin todella kiitettävästi näkemästä verta. Vaikka sitä tuli kuulemma paljon. Tiukoissa paikoissa pidin silmät kiinni kunnes vaara oli ohi.



Sama pätee varmaan oksennuksen kanssa, silmät kiinni vaan...



Vierailija
8/11 |
23.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja vatsataudissa olen tosi harvoin. Toisaalta kun se tulee lapsiin tm. totun siihen , mutta se menee ohi ja aktivoituu taas. Ja nykyään menee jännityksestä yöunet ja vatsa sekaisin :(

Mutta uskon että selviät silti - vaikka se taustalla onkin niin se vauva on paljon suurempi ilo ja voi ratkaista ongelmasi ehkä kokonaan. Jos nyt mietin, että olisin jättänyt siksi lapset tekemättä en antaisi sitä ikinä anteeksi, joten ei muuta kuin hommiin. Kyllä se siitä suttaantuu. Pidän peukkuja :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
23.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki ei oksentele raskaana ollessa, joten pitää vaan toivoa, että sinä et!

Vierailija
10/11 |
23.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli en voinut kertaakaan pahoin kummassakaan raskaudessa. Mulla tästä meinasi tulla ihan kynnyskysymys, ennen kuin uskaltauduin yrittämään raskautta ensimmäisen kerran. Mutta tosiaan kaikki ei voi pahoin ja mä kuuluin onnekseni siihen joukkoon. Oksennusfobia on tosi viheliäinen vaiva, etenkin näin keväisin, kun tautia pyörii ympärillä :/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
23.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kaikki oksenna raskaana. Itse odotan kolmatta loppuvaiheessa, enkä ole yhdessäkään raskaudessa oksentanut kertaakaan. Yhden ainoan kerran muistan tunteneeni hetken jonkinlaista "kuvotusta", kun samassa autossa istuneella naisella oli tosi voimakasta parfyymia. Jospa sinullakin kävisi tuuri :)