Monesta liberaalista tulee vanhempana konservatiivi, mutta onko sinulle käynyt päinvastoin?
Minulle nimittäin on. Olin nuorena hyvin konservatiivinen ja halusin uskoa siihen viitekehykseen. Uskoisin, että tässä oli syynä se että olin yh-äidin lapsi ja halusin elämääni vakautta ja hyväksyntää.
Vanhemmiten aloin tajuta, että asiat eivät olleet ihan sillä tavalla kuin nuorempana ajattelin. Joten joskus 30 ikävuoden seudulla aloin vähitellen ymmärtää enemmän liberaaleja, erilaisia oman elämänsä kulkijoita, toisenlaisia ihmisiä. Sattumalta myös tutustuin tällaisiin ihmisiin. Aloin myös työskennellä ihmisten parissa, jotka olivat ns. yhteiskunna vähäosaisia. Nyt, 48-vuotiaana olen lähinnä vasemmistolainen liberaali, joka häpeää nuoruuden ehdottomia kommentteja, joita jotkut vanhemmat vielä muistavat. Olen tullut ihan toiseen ääripäähän.
Muita?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että tuo ehdottomuus on just se, joka niin monella karisee, oli se sitten konservatiivista tai libetaalia versiota.
Tämähän se taitaa olla.
No harvemmin kai se noin päin menee. Nuorena sitä ajattelee että pitää pelastaa maailma ja siksi vasemmistolaisuus. Sitten vanhempana, tulojenkin kasvaessa, sitä alkaa ajattelemaan enemmän omaa perhettä.
Kyllä ja tunnistan itseni tästä aloituksesta, olin ollut aika konservatiivinen nuori poika, mutta nykyään kallistun enemmän vasemmalle! Nuori toki vieläkin olen, mutta olen huomannut että ei ne konservatiivit tai persut, joita myös 18 kesäsenä myös äänestin, niin aja omaa etuani. Ja nyt kun katsoo takin kääntöä mitä he harrastavat nykyään, niin ei edes haittaa etten heidän puolelle asetu.:D
Minä myös luovuin nuoruuden kodista perimästäni konservatismista, kun pääsin opiskelemaan, tutustuin ihmisiin ja maailmaan laajemmin ja tajusin, että lapsuudenkotini asenteet johtuivat kai jonkinlaisesta elämänpelosta, epävarmuudesta ja tuollaisesta.
Aivopesty ei vaihda paikkaa kesken matkan. Mutta aina ollut voimakkaita vaikutteita ns. väärästä päästä. Parhaat ystävät elämässä on olleet täysin toisesta laidasta ja oppia on kulkenut molempiin suuntiin.
Olen ollut konservatiivi ja tulen olemaan.
Olen ollut aina aika salliva, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän näen järkeä muiden ihmisten valintojen dissaamisessa, ja sitä tärkeämpänä pidän erilaisten ihmisten ja elintapojen hyväksymistä, tai ainakin niiden olemassaolon sallimista. Elä ja anna elää.
ww
Ongelma on nykyään termit. Liberaalit kun ei ole enää liberaaleja, vaan ahdasmielisiä totalitaristeja.
Vierailija kirjoitti:
No harvemmin kai se noin päin menee. Nuorena sitä ajattelee että pitää pelastaa maailma ja siksi vasemmistolaisuus. Sitten vanhempana, tulojenkin kasvaessa, sitä alkaa ajattelemaan enemmän omaa perhettä.
Totta, mutta ei aina. Itse olin nuorena hyvin itsekeskeinen ja oikeistolainen, koska minulla oli sellaisia kavereita. Mitään älyllistä siinä ei ollut, pelkkää papukaija-meininkiä. Vanhemmiten aloin nähdä asiat toisesta vinkkelistä ja en pelännyt vaihtaa kantojani.
Saattaa hyvin olla, että radikalisoidun lisää vanhempana.
Se, mikä minua surettaa, on nykynuorten konservatiivisuus erityisesti sukupuoliroolien suhteen, siinä, mikä nähdään naiselliseksi ja mikä miehekkääksi. Ei ihme, että muunsukupuolisuus on kovassa huudossa, kun vaihtoehtona näyttää olevan barbie-ken-muoteissa murskaksi puristuminen.
N45
Konservatiivit ovat nykyään suvaitsevaisempia.
Vierailija kirjoitti:
No harvemmin kai se noin päin menee. Nuorena sitä ajattelee että pitää pelastaa maailma ja siksi vasemmistolaisuus. Sitten vanhempana, tulojenkin kasvaessa, sitä alkaa ajattelemaan enemmän omaa perhettä.
Voi ihan hyvin välittää vaikka mistä mutta ymmärtää mikä arvo on sukulaisuussuhteilla. Itse erakkona mulla ei ole mikään vaikeus nähdä tuota valtavana voimavarana ja siksi haluan sitä myös puolustaa.
Kaikesta ei toki voi itse päättää,siis esim suhteiden laadusta. Arvoista taustalla kuitenkin voi.
Ei. Olin jo nuorena oikeassa, miksi sitä pitäisi muuttaa vanhemmiten.
Nykyään kun yhteiskunta on suvaitsevainen niin se on ainoa keino olla kapinallinen. Siksi "perinteiset arvot" nostavat taas päätään.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on nykyään termit. Liberaalit kun ei ole enää liberaaleja, vaan ahdasmielisiä totalitaristeja.
Ironista että puhut ahdasmielisyydestä, mutta sitten kuitenkin itse olet ahdasmielinen liberaaleja kohtaan ja oletat kaikkien olevan samanlaisia? Hmm?
Vierailija kirjoitti:
Konservatiivit ovat nykyään suvaitsevaisempia.
No ei se siltä vaikuta jos katsoo vaikkapa Tavion kommentteja tältä päivältä.
Ehdottomasti näin. Olin kunnon nuorkokoomuslainen, mutta nyt ikääntyneenä olen raivohullu kommunisti. Kun on aikuistuttuaan tajunnut miten maailma oikeasti toimii.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on nykyään termit. Liberaalit kun ei ole enää liberaaleja, vaan ahdasmielisiä totalitaristeja.
Onko todella näin? Vai sanotko noin, koska sinua häiritsee, että he eivät ole samaa mieltä kanssasi? Voitko hieman laajentaa ja perustella väitettäsi? Kiitos että keskustelet.
Vierailija kirjoitti:
No harvemmin kai se noin päin menee. Nuorena sitä ajattelee että pitää pelastaa maailma ja siksi vasemmistolaisuus. Sitten vanhempana, tulojenkin kasvaessa, sitä alkaa ajattelemaan enemmän omaa perhettä.
Joidenkin täytyy pelastaa maailma, kun toisista ei siihen ole.
Luulen, että tuo ehdottomuus on just se, joka niin monella karisee, oli se sitten konservatiivista tai libetaalia versiota.