Puolison kanssa ei voi keskustella mistään nykyään, alkaa muistuttaa enemmän vanhempiaan??
Mitähän ihmettä tässä tekisi? Olen aina pannut merkille appilan tyylin; töykeää, vähättelevää, kyseenalaistavaa jne... Äärimmäisen raskasta ja kuluttavaa! Kylässä käyn todella harvoin kun ei jaksa sitä lannistavaa p-skaa. Esim. kerromme että onni potkaisi josain asiassa, vastaus; eikö sen paremmin mennyt?!
Asiaan, jostain syystä puoliso on alkanut muistuttamaan heitä! Ihan sama mitä kerron, vastaus on kyseenalaistava: oliko noin vai sittenkin luulet liikoja itsestäsi?Jaksatkohan sinä nyt hoitaa asian X?jne...
Kaikista pahinta on, että hän tekee omien luulojensa perusteella syytöksiä minua kohtaan? Vaikea selittää.
Kommentit (88)
Eikö tuollainen ihminen näe omaa käytöstään? Huomaa kyllä, että pahoitan mieleni. Tai jos sanon että tuo ei tuntunut kivalle, niin siitäkin alkaa väittämään ja syyttelemään: mitäs otat kaiken itseesi niin pienistä!
ap
Mummo opetti, ettei puolison vanhempia pidä haukkua. Se haukuttu anoppi ja appiukko on puolison äiti ja isä. Harva ihminen hyväksyy puolisoltaan omien vanhempien jatkuvan hakkumisen, vaikka hankalana tai vaikeana heitä itsekin pitäisi. Puolison vertaaminen negatiivisessa tarkotuksessa omiin vanhempiinsa on riidan aikana mielestäni epäreilu ja loukkaava isku vyön alle.
Mun mieheni täytti 50v ja siitä suunnilleen alkoi muuttumaan isänsä ja veljensä kaltaiseksi. Kännissä ja krapulassa ollessaan kehuu ja ylistää minua maasta taivaisiin, mutta selvinpäin ollessaan haukkuu minut, perheeni ja koko sukuni.
Vierailija kirjoitti:
Mummo opetti, ettei puolison vanhempia pidä haukkua. Se haukuttu anoppi ja appiukko on puolison äiti ja isä. Harva ihminen hyväksyy puolisoltaan omien vanhempien jatkuvan hakkumisen, vaikka hankalana tai vaikeana heitä itsekin pitäisi. Puolison vertaaminen negatiivisessa tarkotuksessa omiin vanhempiinsa on riidan aikana mielestäni epäreilu ja loukkaava isku vyön alle.
Täydellinen esimerkki puolison käytöksestä; syyllistäminen ja vääristely!
EN tietenkään hauku puolisoni vanhempia hänelle, tajuan, että se ei tuntuisi kivalle. Minä vastaanotan heiltä kaikilta iskuja vyön alle ja loukkauksia.
ap
Mä taas pelkään muuttuvani äidikseni. Hän oli nuorena iloinen ja sosiaalinen pidetty ihminen kuten kaiketi minäkin olen. Nyt vanhempana hänestä on tullut entisen vastakohta: kapeakatseinen, lyhytpinnainen ja äärimmäisen negatiivinen, kaksi naamainen jne.
Mä en halua olla tuollainen vanhna.
Tuosta ei pääse enää kuin alaspäin. Vanha ihminen harvoin muuttuu tai muuttaa tapojaan. Kannattaa miettiä, pystyykö elämään niin, että on tosi vähän yhteistä kommunikaatiota. Voi korvata puolison kanssa juttelun esim ystävillä ym. Mutta jos ei kertakaikkiaan näe enää mitään yhteistä, mistä pitää kiinni, niin kannattaa lähteä. Itse lähdin tuon tyyppisestä suhteesta. Oli hyvä ratkaisu. Nyt uusi puoliso, jonka kanssa nauretaan ja jutellaan yhdessä.
Tämähän on vanha totuus, että mies muuttuu ikääntyessään omaksi isäkseen. Olisi pitänyt uskoa ja paeta jo silloin 15v sitten. Mieheni isä on todella rasittava sarkastinen murahtelija, jonka seurassa on epämukava olla. Nyt mieheni on muuttunut samanlaiseksi sekä luonteeltaan, että ulkonäöltään. Hänen kanssaan ei voi enää keskustella mistään kun vastaukseksi saa vain murahduksen tai vittuilua.
Keskustelun lisäksi riitaa aiheuttaa mikätahansa arkinen pyyntö, tai edes jos mietin ääneen "pitäisiköhän maalata kellarin seinä tai korjata koirankopin katto jota se on purrut". Tuntuu että mies suunnilleen räjähtää silläsekunnilla?
Tiuskii, että tee itse!
Tulevan elämänkumppanin vanhemmat kannattaa todella tsekata ennen yhteiselämää ja lastentekoa. Luonne, asenteet,perinnölliset sairaudet jne.
50+ miehistä tulee monista kiukkupusseja. Sukulaisten luona luin yhden lehden otsikon ääneen niin talon isäntä alkoi kiukkusena väitteleen, että ei se noin ole! Siis haloo, ei ollut mikään näkemysasia edes ja lehdestä luin. Olin sitten ihan hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Mummo opetti, ettei puolison vanhempia pidä haukkua. Se haukuttu anoppi ja appiukko on puolison äiti ja isä. Harva ihminen hyväksyy puolisoltaan omien vanhempien jatkuvan hakkumisen, vaikka hankalana tai vaikeana heitä itsekin pitäisi. Puolison vertaaminen negatiivisessa tarkotuksessa omiin vanhempiinsa on riidan aikana mielestäni epäreilu ja loukkaava isku vyön alle.
Mummo olisi varmaan karkotettu raskaana tai näännytetty työhön ja nälkään, jos olisi ollut ääneen eri mieltä.
Hän ei välttämättä tiedä mikä on ok käytöstä ja mikä ei. Tuo käyttäytymismalli on niin syvällä hänessä, kun se on ollut osa elämää lapsuudesta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Hän ei välttämättä tiedä mikä on ok käytöstä ja mikä ei. Tuo käyttäytymismalli on niin syvällä hänessä, kun se on ollut osa elämää lapsuudesta lähtien.
Toisaalta onko hän ollutkaan koko ajan tuollainen vai onko tuo tullut iän myötä esiin. Harva haluaa suhteeseen murahtelijan ja vähättelijän kanssa.
Todellakin toivon, että oma puoliso ei muutu isäkseen. Puoliso on fiksu ja ihana, isänsä ei ollut. Toisaalta todellakin toivon myös, että en itse muutu äidikseni... ihan painajaistyyppi.
Viittäkymppiä lähenevät miehet muuttuu papparaisiksi. En kelpuuta enää ikinä sen ikäistä, kun pääsin yhdestä eroon. Siedin aivan järkyttävän kauan siinä toivossa, että tila olisi ohimenevä. Ei ollut, vaan pahemmaksi vaan meni. Mies alkoi lopulta pyyttää tv.n katsomisesta rahaa, koska hän oli sen maksanut 12 vuotta sitten. Sanoin, että ostan mielummin oman. Siitäkös tämä suuttui ja silloin minulta loppui kärsivällisyys.
Vierailija kirjoitti:
Mummo opetti, ettei puolison vanhempia pidä haukkua. Se haukuttu anoppi ja appiukko on puolison äiti ja isä. Harva ihminen hyväksyy puolisoltaan omien vanhempien jatkuvan hakkumisen, vaikka hankalana tai vaikeana heitä itsekin pitäisi. Puolison vertaaminen negatiivisessa tarkotuksessa omiin vanhempiinsa on riidan aikana mielestäni epäreilu ja loukkaava isku vyön alle.
Jos ei totuutta kestä, nin ei se ole minun ongelmani.
Mies muuttui isäkseen. Siksi on nykyään ex-mies.