Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mieheni katkera ex :(

Vierailija
13.02.2011 |

Ollaan oltu reipas vuosi yhdessä ja kun tavattiin oltiin kumpikin varattuja ja huonossa suhteessa. Rakastuttiin silmittömästi heti ja meille oli alun alkaenkin selvää, että meillä on yhteinen tulevaisuus.

On kumpikin erottu ja mieheni ex ei tiedä, että tapasimme jo ennen eroa. Ensin ero oli hänellekin (ex-naiselle) ok ja mieheni oli hänelle varsin avokätinen avioeron osituksessa, koska heillä on 20 yhteistä vuotta takana. Nyt hän on tuhlannut valtavat summat rahaa (kymmeniä tuhansia) ja kinuaa lisää ja mieheni ei tietenkään anna, vaan on kehoittanut naista myymään erossa saamansa osakkeet ja kiinteistöt. Ilmeisesti tämä raha-asia on aiheuttanut hirveän vihan ja katkeruuden tämän ex-naisen taholta ja hän olisi halunnut sittenkin jatkaa vielä yhdessä. Meille tulee vauva ja olen muuttamassa mieheni luo ja pelkään, että tämä ex alkaa tehtailemaan esim. perättömiä lastensuojeluilmoituksia joko minun lapsestani tai meidän tulevasta.. :(

Olemme normaali pari/perhe ja en haluaisi mitään muuta kuin viettää rauhallista perhe-elämää mieheni kanssa, mutta nyt olen alkanut tosissani miettiä uskallanko muuttaa vai alkaako sitten joku vuosikausien kiusaaminen hänen ja sukunsa taholta?

Tämän ex-naisen joku sukulainen soitti miehelleni pe ja kertoi tekevänsä mieheni elämästä mahdollisimman pahan.

Kommentit (152)

Vierailija
1/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei nyt avioeropäätökseen asti tarvitse yksin olla, jos siltä ei tunnu! Monilla on heti eron jälkeen lyhyitä laastarisuhteita..onko ne siis sallittu, mutta oikeat rakkaussuhteet ei?


laastari sinä olet äpärineen päivineen!

että ymmärrän kyllä SEN että ap:lle vastanneet kirjoittajat ovat kiukkuisia ja katkeria, monella ehkä takana vastaava tilanne jossa ovat olleet sen ex-vaimon asemassa. Mutta sitä en kyllä ymmärrä, että aikuiset ihmiset haukkuvat ap:ta näin alentavilla herjoilla - ja kuvittelevat siitä huolimatta nähtävästi jostain ihmeellisestä syystä olevansa jotenkin häntä parempia ihmisiä.

Vierailija
2/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

127#

Puhut asiaa, pohdin tosiaan aloituksessa vain omaa kantaani.

Kun minä erosin 6vuoden suhteestani, exäni löysi pian uuden ja kertoi siitä minulle samaan hengenvetoon, kun totesi edelleen rakastavansa minua ja tuntui pahalle, mutta ei tullut mieleenikään alkaa terrorisoimaan heidän elämäänsä. En myöskään kertonut miehen uudelle kumppanille, että ex tunnusti rakkauttaan minulle päivittäin ja kävi kylässä. Rohkaisin exääni etenemään suhteessa ja unohtamaan minut, toimin epäitsekkäästi, koska itsekkänikin oli vielä vahvat tunteet.

Nyt pohdin siitä syystä itsekkäältä kannalta, että minä en liity heidän suhteeseensa, enkä ole eronnut, hoitakoot keskenään asiansa, on vain väärin jos minä saati lapseni joudumme kärsimään täysin ulkopuolisen ihmisen pahoinvoinnista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole provo. Myönnän kyllä, että olen hieman huvittuneena seurannut reaktioita :) Ja nyt tiedän, että: - Olen tietämättäni toiminut vastoin kaikkia normeja ja lakeja tämän suhteen aloituksessa - Erota ei saa - Varsinkaan eronneen kanssa ei saa aloittaa suhdetta, koska toipumisaika voi olla kesken. - Uusioperheet eivät ole ihmisiä ollenkaan, vaan pahan tuotosta. - Meidän suhde ei kestä, koska ollaan oikeasti onnellisia ja halutaan kaikille hyvää. Ja vaikka mitä muuta.. Enkä ole paha, ilkeä, itsekäs enkä röyhkeä, vaan kaikkea muuta. Olen kiltti, rakastava, empaattinen ja otan aina muut huomioon.

Paljon olet saanut asiatontakin kritiikkiä. Avioerot ja pettämiset ovat kuitenkin kipeitä asioita, jotka ymmärrettävästi aiheuttavat katkeruutta.

Erotahan saa. Kysymys kuuluukin, miksei kumppanisi eronnut ensin vaimostaan ja aloittanut sitten suhdetta kanssasi - miksi oli monta kuukautta petettävä selän takana ja valehdeltava?

Kuten monet ovatkin sanoneet, on paljon mahdollista, että exä vaistoaa suhteenne alkaneen ennen eroa. 20 vuodessa oppii toisen tuntemaan ja vauvan nopea alkunsasaanti auttaa laskemaan 1+1.

Suhteen normeista olen samaa mieltä - harvoin onni osuu kohdalle juuri sopivana ja täydellisenä ajankohtana, ja sama koskee lasten saantia. Voi hyvinkin olla, että exän tuska on viiden vuoden päästä ihan yhtä suuri kuin nytkin. Avioero on raastava kokemus josta sinulle ei ole kokemusta, joten et ehkä voi sitä täysin ymmärtää.

Voit ollakin kiltti ja empaattinen, mutta aloituksestasi se ei tullut ilmi, koska olit huolissasi lähinnä itsestäsi.

Vierailija
4/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole provo. Myönnän kyllä, että olen hieman huvittuneena seurannut reaktioita :)

Ja nyt tiedän, että:

- Olen tietämättäni toiminut vastoin kaikkia

normeja ja lakeja tämän suhteen aloituksessa

- Erota ei saa

- Varsinkaan eronneen kanssa ei saa aloittaa

suhdetta, koska toipumisaika voi olla kesken.

- Uusioperheet eivät ole ihmisiä ollenkaan, vaan

pahan tuotosta.

- Meidän suhde ei kestä, koska ollaan oikeasti

onnellisia ja halutaan kaikille hyvää.

Ja vaikka mitä muuta..

Enkä ole paha, ilkeä, itsekäs enkä röyhkeä, vaan kaikkea muuta. Olen kiltti, rakastava, empaattinen ja otan aina muut huomioon.

Q.E.D.

Vierailija
5/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

127# Puhut asiaa, pohdin tosiaan aloituksessa vain omaa kantaani. Kun minä erosin 6vuoden suhteestani, exäni löysi pian uuden ja kertoi siitä minulle samaan hengenvetoon, kun totesi edelleen rakastavansa minua ja tuntui pahalle, mutta ei tullut mieleenikään alkaa terrorisoimaan heidän elämäänsä. En myöskään kertonut miehen uudelle kumppanille, että ex tunnusti rakkauttaan minulle päivittäin ja kävi kylässä. Rohkaisin exääni etenemään suhteessa ja unohtamaan minut, toimin epäitsekkäästi, koska itsekkänikin oli vielä vahvat tunteet. Nyt pohdin siitä syystä itsekkäältä kannalta, että minä en liity heidän suhteeseensa, enkä ole eronnut, hoitakoot keskenään asiansa, on vain väärin jos minä saati lapseni joudumme kärsimään täysin ulkopuolisen ihmisen pahoinvoinnista.

Miehesi lasten äiti "täysin ulkopuolinen?" Ja pidät itseäsi kilttinä ja empaattisena?? Kun lähtee suhteeseen perheellisen miehen kanssa, pitäisi tajuta, että se perhe tulee mukana. Ette voi koskaan elää normaalia täysin puhtaalta pöydältä lähtenyttä suhdetta omilla ehdoillanne, vaan joudutte aina huomioimaan miehen aiemmat lapset ja myös heidän äitinsä. Sellaista on uusperhe-elämä. Jos et tätä ymmärrä, ongelmia on edessä.

Vierailija
6/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Eli ei uskalleta varmuuden vuoksi erota entisestä, koska pelätään, ettei uusi suhde onnistu ja joutuukin elämään loppuelämä yksin jos ei löydä enää ketään.

Tämä on tietyntyyppisten ihmisten ongelma. Heille on aivan sama, kuka heidän kanssaan asuu, kunhan siellä joku on. Kun on sivusuhde, verrataan, kumpi antaa enemmän. Monesti uuteen suhteeseen lähdetään siinä vaiheessa kun käry käy ja edellinen lemppaa pihalle. Muuten ei oltaisi ehkä oltu valmiita aloittamaan uutta suhdetta. Mutta pakko on, ettei jää yksin.

Ei ole provo. Myönnän kyllä, että olen hieman huvittuneena seurannut reaktioita :) Ja nyt tiedän, että: - Olen tietämättäni toiminut vastoin kaikkia normeja ja lakeja tämän suhteen aloituksessa - Erota ei saa - Varsinkaan eronneen kanssa ei saa aloittaa suhdetta, koska toipumisaika voi olla kesken. - Uusioperheet eivät ole ihmisiä ollenkaan, vaan pahan tuotosta. - Meidän suhde ei kestä, koska ollaan oikeasti onnellisia ja halutaan kaikille hyvää. Ja vaikka mitä muuta.. Enkä ole paha, ilkeä, itsekäs enkä röyhkeä, vaan kaikkea muuta. Olen kiltti, rakastava, empaattinen ja otan aina muut huomioon.

Paljon olet saanut asiatontakin kritiikkiä. Avioerot ja pettämiset ovat kuitenkin kipeitä asioita, jotka ymmärrettävästi aiheuttavat katkeruutta.

Erotahan saa. Kysymys kuuluukin, miksei kumppanisi eronnut ensin vaimostaan ja aloittanut sitten suhdetta kanssasi - miksi oli monta kuukautta petettävä selän takana ja valehdeltava?

Kuten monet ovatkin sanoneet, on paljon mahdollista, että exä vaistoaa suhteenne alkaneen ennen eroa. 20 vuodessa oppii toisen tuntemaan ja vauvan nopea alkunsasaanti auttaa laskemaan 1+1.

Suhteen normeista olen samaa mieltä - harvoin onni osuu kohdalle juuri sopivana ja täydellisenä ajankohtana, ja sama koskee lasten saantia. Voi hyvinkin olla, että exän tuska on viiden vuoden päästä ihan yhtä suuri kuin nytkin. Avioero on raastava kokemus josta sinulle ei ole kokemusta, joten et ehkä voi sitä täysin ymmärtää.

Voit ollakin kiltti ja empaattinen, mutta aloituksestasi se ei tullut ilmi, koska olit huolissasi lähinnä itsestäsi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hän ihmettelee ,että mistä exän katkeruus kumpuaa ,,hän on saanut yli 100 vastausta.Nähtävästi hän ei osaa lukea ,vain minä minä minä minun tarpeet minun tarpeet minä minä minä...

Kyllä eronneen kanssa saa alkaa seurustelemaan.Mitä se liittyy tähän teidän juttuun,sillä miehesihän oli vielä virallisesti naimisissa?Onko sulla vaikeus ymmrtää.Soppasi keitit,nyt saat sitä lusikoida ja sitähän riittää!!

Vierailija
8/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen ulkopuolinen heidän välisessä suhteessaan, eli hoitakoot keskenään asiansa ja hän ei kuulu meidän PARIsuhteeseen, elämäämme hän kuuluu aina lasten äitinä.

Voin kertoa ihan kummankin puolesta, että todellakin olisi ollut ihanteellinen tilanne, että oltaisiin tavattu vasta eron jälkeen ja on tässä tunnontuskista ja pahasta olosta kärsitty silloin alussa.

Toivon ihan oikeasti kaikkea hyvää ex-vaimolle, enkä ole kuullutkaan hänestä mitään muuta kuin hyvää mieheltäni, toivon myös sydämestäni, että heistä tulee ystävät ja ehkä minusta ja hänestä, mutta ymmärrän jos ei tule, nyt ei näytä siltä ja se ei ole minusta kiinni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hän ihmettelee ,että mistä exän katkeruus kumpuaa ,,hän on saanut yli 100 vastausta.Nähtävästi hän ei osaa lukea ,vain minä minä minä minun tarpeet minun tarpeet minä minä minä... Kyllä eronneen kanssa saa alkaa seurustelemaan.Mitä se liittyy tähän teidän juttuun,sillä miehesihän oli vielä virallisesti naimisissa?Onko sulla vaikeus ymmrtää.Soppasi keitit,nyt saat sitä lusikoida ja sitähän riittää!!

Vierailija
10/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on niin tuhma ja villi jokapäiväinen seksielämä, että jos vaihtelua haluu niin senkuin menee sinne ex-vaimoa kokeilemaan, en koe mitään uhkaa :)


tiedoksi vaan että miehesi halus maistaa uutta nuoruutta...ainasta naimista...nuori muija...vauva...hohhoijaa!kuule juttunne kuivuu kasaan.muista että tämä vaihe kestää max 2 v ja sit alkaa arki

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen ulkopuolinen heidän välisessä suhteessaan, eli hoitakoot keskenään asiansa ja hän ei kuulu meidän PARIsuhteeseen, elämäämme hän kuuluu aina lasten äitinä. Voin kertoa ihan kummankin puolesta, että todellakin olisi ollut ihanteellinen tilanne, että oltaisiin tavattu vasta eron jälkeen ja on tässä tunnontuskista ja pahasta olosta kärsitty silloin alussa. Toivon ihan oikeasti kaikkea hyvää ex-vaimolle, enkä ole kuullutkaan hänestä mitään muuta kuin hyvää mieheltäni, toivon myös sydämestäni, että heistä tulee ystävät ja ehkä minusta ja hänestä, mutta ymmärrän jos ei tule, nyt ei näytä siltä ja se ei ole minusta kiinni.


voit lukea mitä tämä tarkoittaa että miehesi on naimisissa niin kauan kuin ex eläää.Hassu juttu mutta totta!Sillä hän todella tulee olemaan teidän liitossa mukana,halusit tämän tai et.se on totuus jota et saa pois.Ja mitä tulee parisuhteeseenne,jaksatko aina kuunnella kun miehesi kehuu exää?kyllä sin olisit voinut toimia toisin.ei siinä mitään toivomisia tarvita!VOI VOI!Miehesi kävi naimassa mua,niin toivon ettei näin olis käyny...HEH! EE- SANA ON KEKSITTY!

Vierailija
12/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen ulkopuolinen heidän välisessä suhteessaan, eli hoitakoot keskenään asiansa ja hän ei kuulu meidän PARIsuhteeseen, elämäämme hän kuuluu aina lasten äitinä. Voin kertoa ihan kummankin puolesta, että todellakin olisi ollut ihanteellinen tilanne, että oltaisiin tavattu vasta eron jälkeen ja on tässä tunnontuskista ja pahasta olosta kärsitty silloin alussa. Toivon ihan oikeasti kaikkea hyvää ex-vaimolle, enkä ole kuullutkaan hänestä mitään muuta kuin hyvää mieheltäni, toivon myös sydämestäni, että heistä tulee ystävät ja ehkä minusta ja hänestä, mutta ymmärrän jos ei tule, nyt ei näytä siltä ja se ei ole minusta kiinni.

Ainakaan aloitusviestisi ei tuonut ilmi mitään sellaista käytöstä exältä, joka oikeuttaisi sinut pitämään itseäsi jonkinlaisena uhrina jota kohdellaan väärin. Eri asia jos alkaa uhkailla tai häiritä tms. Rahan kinuaminen ja vähän lapsellinen käytös ei ole vielä paha synti. Uskon, että exä kärsii enemmän kuin sinä.

On ihan normaalia, että kun perheellisen kanssa alkaa seurustella, niin se exä kummittelee tavalla tai toisella mukana. Vai odotitko jotain muuta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hoh hoi jaa..



Uhriko minä nyt tällä kertaa olen tai siis sellaiseksiko olen itseäni väittänyt? Ehkä ilmaisen itseäni kirjottamalla hieman kömpelösti.



Katson ylöspäin ja ihailen pitkiä suhteita ja liittoja, omat vanhemapanikin ovat olleet kohta 50vuotta naimisissa ja itselleni toivon myös onnellista ja pitkää suhdetta.

Vanhempani ovat edelleen onnellisia, eli ei sen pitkän liiton tarvitse mikään kärsimys-tarina olla.



Miksei tällä palstalla katsota pahalla naimisissa olevia naisia ja miehiä jotka nai toisiaan ja sinkkuja..onko siis irtoseksi ja ristiinrastiin naiminen naimisissa olevan kanssa sallittu, kunhan ei jää kiinni, mutta normaali suhde eronneen miehen kanssa ei?

Vierailija
14/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kumpikin selkärangattomia nilviäisiä! olette totisesti ansainneet toisenne.ootappa sinäkin pari vuotta,ni lakkaa sunkin pillusi olemasta houkutteleva..

no näitpä miten uskollinen miehesi on,sait esimakua hänen luotettavuudesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan suurin osa tosiaan huolissaan omasta suhteestaan tai jätettyjä.



Muuta vaan rohkeasti yhteen miehesi kanssa, ei ole sinun "syysi" että suhde hajosi, kas kun kukaan ei voi hyvään suhteeseen väliin tunkea väkisin. Eropäätöksen tekee se naimisissa oleva, ei uusi puoliso, eli ap. Mitä väliä sillä on että suhde on aloitettu ennen kun ero on ollut virallinen, ilmeisesti se suhde on kuitenkin vedellyt viimeisiään ja mies on vain odottanut tilaisuutta hypätä pois huonosta suhteesta.



Kyllä moni jatkaa avioliitossa vaikkei se enää olisikaan niin hyvä tai tuntuisi oikealta tai yhtään miltään. Varsinkin miehet tekevät niin usein, mies harvoin lähtee jos ei ole uusi katsottuna vaikka ei enää avioliitossaan haluaisikaan olla. Sitten kun uusi löytyy niin laitetaan avioero vasta vireille. Surutyö suhteen päättymisestä on silti jo tehty aiemmin, silloin kun se suhde on henkisellä tasolla päättynyt, siitä voi olla vuosia.



En itse ole kovin vanha enkä kokenut avioeroa itse mutta vierestä seurannut kyllä ja juuri noinhan se usein menee.



Ja ap, jos ex-vaimo uhkailee jollain tavalla niin säästä siitä kaikki todisteet, eli jos tulee tekstiviestejä, sähköposteja tmv, ja vie sitten poliisille jos ei ala loppumaan. Ja varmasti ne siellä lastensuojelussakin huomaavat nopeasti mistä on kyse jos tulee aiheettomia ilmoituksia eksän suvulta tai itseltään. Varsinkin jos sinulla on uhkailuja tallessa ja olet ollut jo poliisiin yhteydessä niin eivät varmasti sitä kautta pysty mitään vaikeuksia aiheuttamaan. Myös muutto uudelle paikkakunnalle voisi auttaa, jos sellainen on mahdollista.



Toivotan onnea ja kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi elämäänne! Toivottavasti saatte pian jättää taakse hankaluudet eksän kanssa!

Vierailija
16/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiitos 145# kiva lukea muutama ymmärtäväisempi ja ystävällinen vastaus

Vierailija
17/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan suurin osa tosiaan huolissaan omasta suhteestaan tai jätettyjä.

Itselle on ystavapiiriin sattunut muutama raastava erotarina ja niissa olen jaanyt ihmettelemaan sita, miten vaikeaa monen on ymmartaa petettya vaimoa. Ykkosjuttu tuntuu olevan se uusi onni, joka tallaa alleen kaiken. Ilkeily ja retostelukaan ei ole tavatonta (uusi seksi hienompaa -kompensoidaanko sellaisella ylvastelylla huono omaatuntoa tai muuten heikkoa itsetuntoa, on vaikea ymmartaa).

Mieheni kanssa rakstuimme yli 20 vuotta sitten ja aina tuntuu paranevan kaikilla tasoilla ;) Olemme kokeneet yhdessa paljon niin iloa kuin suruakin vuosien varrella, mika antaa suhteelle omanlaistaan syvyytta. Ehka se sitten on onnekasta, ettei sen rauhallisen perhe-elaman vuoksi ole tarvinnut muita vahingoittaa tai loukata. Yksi vainoaja loytyy vuosien varrelta, mutta hankin paljon myohemmin miehen sukuun tullut (oli hieman epavarma asemastaan, mutta emme pida haneen laheista yhteytta).

Edelleen, en voi tietaa, onko ketjun tapauksessa muita loukattu. Sen yleensa tietavat vain osapuolet itse.

Vierailija
18/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hoh hoi jaa.. Uhriko minä nyt tällä kertaa olen tai siis sellaiseksiko olen itseäni väittänyt? Ehkä ilmaisen itseäni kirjottamalla hieman kömpelösti. Katson ylöspäin ja ihailen pitkiä suhteita ja liittoja, omat vanhemapanikin ovat olleet kohta 50vuotta naimisissa ja itselleni toivon myös onnellista ja pitkää suhdetta. Vanhempani ovat edelleen onnellisia, eli ei sen pitkän liiton tarvitse mikään kärsimys-tarina olla. Miksei tällä palstalla katsota pahalla naimisissa olevia naisia ja miehiä jotka nai toisiaan ja sinkkuja..onko siis irtoseksi ja ristiinrastiin naiminen naimisissa olevan kanssa sallittu, kunhan ei jää kiinni, mutta normaali suhde eronneen miehen kanssa ei?

ryhtynyt suhteeseen eronneen miehen kanssa, vaan naimisissa olevan miehen kanssa.

Vierailija
19/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan suurin osa tosiaan huolissaan omasta suhteestaan tai jätettyjä. Muuta vaan rohkeasti yhteen miehesi kanssa, ei ole sinun "syysi" että suhde hajosi, kas kun kukaan ei voi hyvään suhteeseen väliin tunkea väkisin. Eropäätöksen tekee se naimisissa oleva, ei uusi puoliso, eli ap. Mitä väliä sillä on että suhde on aloitettu ennen kun ero on ollut virallinen, ilmeisesti se suhde on kuitenkin vedellyt viimeisiään ja mies on vain odottanut tilaisuutta hypätä pois huonosta suhteesta. Kyllä moni jatkaa avioliitossa vaikkei se enää olisikaan niin hyvä tai tuntuisi oikealta tai yhtään miltään. Varsinkin miehet tekevät niin usein, mies harvoin lähtee jos ei ole uusi katsottuna vaikka ei enää avioliitossaan haluaisikaan olla. Sitten kun uusi löytyy niin laitetaan avioero vasta vireille. Surutyö suhteen päättymisestä on silti jo tehty aiemmin, silloin kun se suhde on henkisellä tasolla päättynyt, siitä voi olla vuosia. En itse ole kovin vanha enkä kokenut avioeroa itse mutta vierestä seurannut kyllä ja juuri noinhan se usein menee. Ja ap, jos ex-vaimo uhkailee jollain tavalla niin säästä siitä kaikki todisteet, eli jos tulee tekstiviestejä, sähköposteja tmv, ja vie sitten poliisille jos ei ala loppumaan. Ja varmasti ne siellä lastensuojelussakin huomaavat nopeasti mistä on kyse jos tulee aiheettomia ilmoituksia eksän suvulta tai itseltään. Varsinkin jos sinulla on uhkailuja tallessa ja olet ollut jo poliisiin yhteydessä niin eivät varmasti sitä kautta pysty mitään vaikeuksia aiheuttamaan. Myös muutto uudelle paikkakunnalle voisi auttaa, jos sellainen on mahdollista. Toivotan onnea ja kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi elämäänne! Toivottavasti saatte pian jättää taakse hankaluudet eksän kanssa!

tätä ainaista lätinää siitä, että "hyvään suhteeseen ei pääse kukaan väliin." Ikään kuin se, että suhde ei ole "hyvä", oikeuttaisi PETTÄMISEN ja kusettamisen ja toisen satuttamisen! Jos suhteessa on ongelmia, ne yritetään kaikin keinoin ratkaista. Jos mikään ei auta, sitten erotaan. Vasta sitten aletaan muihin suhteisiin.

Se väli on suhteen aloittamisella ennen eroa, että osoittaa melkoista epäkunnioitusta 20-vuotista aviovaimoa ja lasten äitiä kohtaan paneskella hänen selkänsä takana toista naista kuukausitolkulla. Jos uusi kerran oli heti varmasti se oikea, miksi eroa piti pitkittää?

Ja se vasta onkin epäkunnioittavuuden huippu, jos mies tosiaan on "odottanut tilaisuutta hypätä pois suhteesta." Ei hyvä luoja. Näin sitä sitten kohdellaan puolisoa, jolle on luvattu ikuista rakkautta ja uskollisuutta. "Kulta, odottelen tässä vaan että löytyis joku muu että saisin erottua susta, ja jos joku löytyy niin varmistelen ensin muutaman kuukauden että se on varmasti tarpeeksi hyvä." Itse en varmaan toipuisi ikinä siitä, jos mieheni kohtelisi minua näin. Jos todella kokee suhteen olevan ohi, vähänkin toista kunnioittava ihminen eroaa silloin, eikä vasta kun on uusi katsottuna! Mies voikin olla surutyönsä tehnyt, mutta ex-vaimo selvästikään EI, ja hän on ihminen jolla on arvo ja rooli miehen elämässä lasten äitinä, ja jonka tunteet pitäisi myös ottaa huomioon!

On muuten tosi suhteellinen juttu, mitä tarkoittaa "hyvä suhde." Joillekin suhde on heti "huono" kun alkuhuuma on haihtunut. Ja arjessa, etenkin lapsiperheessä, tulee väkisinkin vastaan ongelmia ja vaikeita tilanteita. Jos miehellä on taipumusta karata vieraisiin peteihin heti kun kotona kaikki ei olekaan auvoisaa, niin eipä sellainen mies ainakaan minun silmissäni ole kovin tavoittelemisen arvoinen.

Vierailija
20/152 |
13.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan suurin osa tosiaan huolissaan omasta suhteestaan tai jätettyjä. Muuta vaan rohkeasti yhteen miehesi kanssa, ei ole sinun "syysi" että suhde hajosi, kas kun kukaan ei voi hyvään suhteeseen väliin tunkea väkisin. Eropäätöksen tekee se naimisissa oleva, ei uusi puoliso, eli ap. Mitä väliä sillä on että suhde on aloitettu ennen kun ero on ollut virallinen, ilmeisesti se suhde on kuitenkin vedellyt viimeisiään ja mies on vain odottanut tilaisuutta hypätä pois huonosta suhteesta. Kyllä moni jatkaa avioliitossa vaikkei se enää olisikaan niin hyvä tai tuntuisi oikealta tai yhtään miltään. Varsinkin miehet tekevät niin usein, mies harvoin lähtee jos ei ole uusi katsottuna vaikka ei enää avioliitossaan haluaisikaan olla. Sitten kun uusi löytyy niin laitetaan avioero vasta vireille. Surutyö suhteen päättymisestä on silti jo tehty aiemmin, silloin kun se suhde on henkisellä tasolla päättynyt, siitä voi olla vuosia. En itse ole kovin vanha enkä kokenut avioeroa itse mutta vierestä seurannut kyllä ja juuri noinhan se usein menee. Ja ap, jos ex-vaimo uhkailee jollain tavalla niin säästä siitä kaikki todisteet, eli jos tulee tekstiviestejä, sähköposteja tmv, ja vie sitten poliisille jos ei ala loppumaan. Ja varmasti ne siellä lastensuojelussakin huomaavat nopeasti mistä on kyse jos tulee aiheettomia ilmoituksia eksän suvulta tai itseltään. Varsinkin jos sinulla on uhkailuja tallessa ja olet ollut jo poliisiin yhteydessä niin eivät varmasti sitä kautta pysty mitään vaikeuksia aiheuttamaan. Myös muutto uudelle paikkakunnalle voisi auttaa, jos sellainen on mahdollista. Toivotan onnea ja kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi elämäänne! Toivottavasti saatte pian jättää taakse hankaluudet eksän kanssa!

tätä ainaista lätinää siitä, että "hyvään suhteeseen ei pääse kukaan väliin." Ikään kuin se, että suhde ei ole "hyvä", oikeuttaisi PETTÄMISEN ja kusettamisen ja toisen satuttamisen! Jos suhteessa on ongelmia, ne yritetään kaikin keinoin ratkaista. Jos mikään ei auta, sitten erotaan. Vasta sitten aletaan muihin suhteisiin. Se väli on suhteen aloittamisella ennen eroa, että osoittaa melkoista epäkunnioitusta 20-vuotista aviovaimoa ja lasten äitiä kohtaan paneskella hänen selkänsä takana toista naista kuukausitolkulla. Jos uusi kerran oli heti varmasti se oikea, miksi eroa piti pitkittää? Ja se vasta onkin epäkunnioittavuuden huippu, jos mies tosiaan on "odottanut tilaisuutta hypätä pois suhteesta." Ei hyvä luoja. Näin sitä sitten kohdellaan puolisoa, jolle on luvattu ikuista rakkautta ja uskollisuutta. "Kulta, odottelen tässä vaan että löytyis joku muu että saisin erottua susta, ja jos joku löytyy niin varmistelen ensin muutaman kuukauden että se on varmasti tarpeeksi hyvä." Itse en varmaan toipuisi ikinä siitä, jos mieheni kohtelisi minua näin. Jos todella kokee suhteen olevan ohi, vähänkin toista kunnioittava ihminen eroaa silloin, eikä vasta kun on uusi katsottuna! Mies voikin olla surutyönsä tehnyt, mutta ex-vaimo selvästikään EI, ja hän on ihminen jolla on arvo ja rooli miehen elämässä lasten äitinä, ja jonka tunteet pitäisi myös ottaa huomioon! On muuten tosi suhteellinen juttu, mitä tarkoittaa "hyvä suhde." Joillekin suhde on heti "huono" kun alkuhuuma on haihtunut. Ja arjessa, etenkin lapsiperheessä, tulee väkisinkin vastaan ongelmia ja vaikeita tilanteita. Jos miehellä on taipumusta karata vieraisiin peteihin heti kun kotona kaikki ei olekaan auvoisaa, niin eipä sellainen mies ainakaan minun silmissäni ole kovin tavoittelemisen arvoinen.


niin hyvin kirjotettu,että oksat pois!!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän neljä