Lue keskustelun säännöt.
Mieheni katkera ex :(
13.02.2011 |
Ollaan oltu reipas vuosi yhdessä ja kun tavattiin oltiin kumpikin varattuja ja huonossa suhteessa. Rakastuttiin silmittömästi heti ja meille oli alun alkaenkin selvää, että meillä on yhteinen tulevaisuus.
On kumpikin erottu ja mieheni ex ei tiedä, että tapasimme jo ennen eroa. Ensin ero oli hänellekin (ex-naiselle) ok ja mieheni oli hänelle varsin avokätinen avioeron osituksessa, koska heillä on 20 yhteistä vuotta takana. Nyt hän on tuhlannut valtavat summat rahaa (kymmeniä tuhansia) ja kinuaa lisää ja mieheni ei tietenkään anna, vaan on kehoittanut naista myymään erossa saamansa osakkeet ja kiinteistöt. Ilmeisesti tämä raha-asia on aiheuttanut hirveän vihan ja katkeruuden tämän ex-naisen taholta ja hän olisi halunnut sittenkin jatkaa vielä yhdessä. Meille tulee vauva ja olen muuttamassa mieheni luo ja pelkään, että tämä ex alkaa tehtailemaan esim. perättömiä lastensuojeluilmoituksia joko minun lapsestani tai meidän tulevasta.. :(
Olemme normaali pari/perhe ja en haluaisi mitään muuta kuin viettää rauhallista perhe-elämää mieheni kanssa, mutta nyt olen alkanut tosissani miettiä uskallanko muuttaa vai alkaako sitten joku vuosikausien kiusaaminen hänen ja sukunsa taholta?
Tämän ex-naisen joku sukulainen soitti miehelleni pe ja kertoi tekevänsä mieheni elämästä mahdollisimman pahan.
Kommentit (152)
Muuta vaan rohkeasti yhteen miehesi kanssa, ei ole sinun "syysi" että suhde hajosi, kas kun kukaan ei voi hyvään suhteeseen väliin tunkea väkisin.
Millainen on hyvä suhde? Sellainenko, jossa menee 24/7 jatkuvasti hyvin? Eihän sellaista suhdetta edes ole olemassakaan, missä jatkuvasti kaikki olisi loistavasti. Itse ainakin haluan turvautua siihen, että huonoinakin aikoina, silloin kun olen maissa enkä niin jaksa panostaa suhteeseemme, mies ei kuitenkaan lähde vaan pysyy rinnalla.
Meillä on jo pitkä suhde takana ja siihen on mahtunut aikoja, jolloin ei ole mennyt niin hyvin. Silti kumpikaan ei ole lähtenyt mihinkään, vaikka myönnän lähtemisen joskus tuntuneen helpommalta vaihtoehdolta.
Toisten ja omaa suhdetta pitäisi kunnioittaa kunnes on nimet paperissa ja kaikki selvää. Jos ei itsensä takia niin sitten sen toisen osapuolen, jota kerran on rakastanut.
Ja mitä tulee muuttamiseen toiselle paikkakunnalle, niin siinä vasta huono neuvo onkin. Etääntyy isä entisestään lapsistaan, joiden lähellä soisi olevan tällaisen myllerryksen keskellä niin isä kuin äitikin. Muutto hankaloittaisi entisestään lasten tapaamisjärjestelyjä ja lisäisi katkeruutta exän suunnalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiitos 145# kiva lukea muutama ymmärtäväisempi ja ystävällinen vastaus
Jos ero oli jo valmis ja kaikki selvitetty ennen tuloasi, miksi edelleen vaimolta salataan suhteen alkuajankohta?
No pitäisikö sekin mennä nyt kertomaan vielä ja lisätä vettä myllyyn?
Mä en ymmärrä..
Eikö ero ole kuitenkin uuden alku ..?
Mitä vanhan vatvominen auttaa?
Olen nähnyt tällaisen tilanteen siskoni kohdalla, joka oli 15vuotta naimisissa..mies petti ihan avoimesti 2vuotta ja siskoni sulki silmänsä ja "tuli raskaaksi". Mies lähti silti toisen naisen matkaan.
Siskoni olisi kaksi vuotta ottanut miehen takaisin, mutta mies ilmoitti, että paluuta ei ole.
Minä en osannut missään vaiheessa vihata siskoni miestä ja yritin kannustaa siskoakin vain eteenpäin elämässä. Sanoin, että uusi onni tulee jos on tullakseen ja silloin mietit mitä ihmettä olet roikkunut ex-miehessäsi ja niin myöskin kävi muutama vuosi myöhemmin, kun siskoni jätti vihan ja katkeruuden taakseen.
ei tämä minustakaan siltä kuulosta että ap on alkanut eronneen miehen kanssa seurustella, vaan on ollut toisena naisena miehen avioliiton aikana monta kuukautta. Tuliko yllätyksenä, että sellainen ei ehkä ole helpoin lähtökohta suhteelle tai "rauhalliselle perhe-elämälle?"
No pitäisikö sekin mennä nyt kertomaan vielä ja lisätä vettä myllyyn? Mä en ymmärrä.. Eikö ero ole kuitenkin uuden alku ..? Mitä vanhan vatvominen auttaa? Olen nähnyt tällaisen tilanteen siskoni kohdalla, joka oli 15vuotta naimisissa..mies petti ihan avoimesti 2vuotta ja siskoni sulki silmänsä ja "tuli raskaaksi". Mies lähti silti toisen naisen matkaan. Siskoni olisi kaksi vuotta ottanut miehen takaisin, mutta mies ilmoitti, että paluuta ei ole. Minä en osannut missään vaiheessa vihata siskoni miestä ja yritin kannustaa siskoakin vain eteenpäin elämässä. Sanoin, että uusi onni tulee jos on tullakseen ja silloin mietit mitä ihmettä olet roikkunut ex-miehessäsi ja niin myöskin kävi muutama vuosi myöhemmin, kun siskoni jätti vihan ja katkeruuden taakseen.
enää kannata kertoa. Mutta kun tosiaan totuus on että ex-vaimoa petettiin monta kuukautta, niin varmaan hän jotain aavistaa ja vaistoaa eikä katkeruus ole ihme. Olet tosi naiivi, jos kuvittelit että suhteessasi menisi kaikki helposti ja ihanasti ja ns normaalin kaavan mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pettäjä on lähtenyt liput liehuen ja huutanut, että vanha oli huono ja nyt olen löytänyt sen oikean onnen.
Vuoden, parin päästä on ollut nöyränä oven takana kolkuttamassa, että pääsisikö takaisin, että ei se uusi ollutkaan mitään erikoista, että mikä hulluus häneen iski.
Minä en itse pelkää mieheni pettävän minua. Olen sanonut heti suhteen alussa, että jos haluaa lähteä, ovi on auki. Minä en pidättele ja minun kanssa ei väkisin tarvitse olla jos tuntuu, ettei elämä ole hyvää. En astu esteeksi vaan voin jopa pakata laukut ja käydä viemässä uuden luo ja onnitella perään. Minun kanssa ollaan vain vapaaehtoisesti.
Jos menee niin menee. Jos luulee paremman löytävänsä niin sitten löytää. Vapaaehtoisestihan hän tässä on. Ei tarvitse pettää ja valehdella jos haluaa uuden tyttöystävän itselleen. Ovi ei ole lukossa ja tästä talosta on vapaa pääsy ulos. Minä olen pärjännyt yksin sinkkuna ja minun maailmani ei kaadu jos vanhuutenikin vietän yksin.
Silti ihmettelen tätä asetelmaa, että pettäjä ja hänen uusi huutavat, että kukaan ei voi tulla hyvän suhteen väliin ja jos petetty olisi tehnyt tarpeeksi niin suhde olisi ollut hyvä.
Koska ihmiset oppivat ottamaan vastuun omista ratkaisuistaan?
Varmaan suurin osa tosiaan huolissaan omasta suhteestaan tai jätettyjä.
Muuta vaan rohkeasti yhteen miehesi kanssa, ei ole sinun "syysi" että suhde hajosi, kas kun kukaan ei voi hyvään suhteeseen väliin tunkea väkisin. Eropäätöksen tekee se naimisissa oleva, ei uusi puoliso, eli ap. Mitä väliä sillä on että suhde on aloitettu ennen kun ero on ollut virallinen, ilmeisesti se suhde on kuitenkin vedellyt viimeisiään ja mies on vain odottanut tilaisuutta hypätä pois huonosta suhteesta.
Kyllä moni jatkaa avioliitossa vaikkei se enää olisikaan niin hyvä tai tuntuisi oikealta tai yhtään miltään. Varsinkin miehet tekevät niin usein, mies harvoin lähtee jos ei ole uusi katsottuna vaikka ei enää avioliitossaan haluaisikaan olla. Sitten kun uusi löytyy niin laitetaan avioero vasta vireille. Surutyö suhteen päättymisestä on silti jo tehty aiemmin, silloin kun se suhde on henkisellä tasolla päättynyt, siitä voi olla vuosia.
En itse ole kovin vanha enkä kokenut avioeroa itse mutta vierestä seurannut kyllä ja juuri noinhan se usein menee.
Ja ap, jos ex-vaimo uhkailee jollain tavalla niin säästä siitä kaikki todisteet, eli jos tulee tekstiviestejä, sähköposteja tmv, ja vie sitten poliisille jos ei ala loppumaan. Ja varmasti ne siellä lastensuojelussakin huomaavat nopeasti mistä on kyse jos tulee aiheettomia ilmoituksia eksän suvulta tai itseltään. Varsinkin jos sinulla on uhkailuja tallessa ja olet ollut jo poliisiin yhteydessä niin eivät varmasti sitä kautta pysty mitään vaikeuksia aiheuttamaan. Myös muutto uudelle paikkakunnalle voisi auttaa, jos sellainen on mahdollista.
Toivotan onnea ja kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi elämäänne! Toivottavasti saatte pian jättää taakse hankaluudet eksän kanssa!
Ja jos olet tavannut KOLME KUUKAUTTA aikaisemmin, et ole tavannut pari viikkoa aikaisemmin.
Vastenmielinen olet kyllä. Valhetta päästä varpaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapset varmasti rakastavat sinua!!
NOT!!!
syystäkin ex vaimo katkera!! hyi helvetti!
toivottavasti sinutkin lempataan jossain vaiheessa!
Stressaava tilanne. Osasitko ennakoida?
Rauhoittunee aikanaan. Kannattaa kuitenkin kunnioittavasti suhtautua siihen vaimoon, miehellekin helpompaa. Luopuminen voi olla tuskallista, kauan yhteiseloa takana. Ja jotain on olluttoimivaa/ kunnossa tunnepuolella aiemmassa liitossakin, kun lapsia tehty.
Nyt sitten katse tulevaan, pikku hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikkea pahaa teille!
toivotan moiselle horolle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
teidän suhteenne oikean keston, kun eksä on ruvennut ihmettelemään uuden vauvan tulotahtia.
Eli eksä on ihmetellyt, miten mies on niin nopsaan alkanut odottaa lasta tämän ap:n kanssa. Kun eksälle on alkujaan kerrottu, että siinä vaiheessa kun vauva on saatu alulle, ap ja "mies" ovat vasta tavanneet...
teidän suhteenne oikean keston, kun eksä on ruvennut ihmettelemään uuden vauvan tulotahtia.
Eli eksä on ihmetellyt, miten mies on niin nopsaan alkanut odottaa lasta tämän ap:n kanssa. Kun eksälle on alkujaan kerrottu, että siinä vaiheessa kun vauva on saatu alulle, ap ja "mies" ovat vasta tavanneet...
Miksi ihmiset toimii noin? Ei noin saa kohdella vaimoja, jotka hoitaneet kodin ja lapset ja olleet mukana 20 vuotta? Millaisia arvoja oikein uudelle polvelle tuossa ollaan opettamassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oliko se ex siis itsekin uskoton liiton aikana?
En ole horo, huora tms., olen antanut suhteen alusta asti ihan imaiseksi, joten älkää viitsikö mollata :)
Jos tämän liki 20vuotta kestäneen liiton rikkoja olen teidän joidenkin mielestä minä, niin kuka on syy tuloksettomaan parisuhdeterapiaan, missä he kävivät muutama vuosi aiemmin?
Minä aidosti toivon, että mieheni ja hänen exänsä olisivat jonain päivänä hyviä ystäviä. Heidän kaikki lapsensakin ovat ihania ja koska ovatjo isoja valitettavasti ymmärtävät, että äitinsä toimii väärin ja käyttäytyy asiattomasti.
Olette valehdelleet tälle exälle.
Äläkä nyt idiootti vedä vielä niitä lapsiakin tuohon soppaanne!
Olette valehdelleet tälle exälle. Äläkä nyt idiootti vedä vielä niitä lapsiakin tuohon soppaanne!
En ole horo, huora tms., olen antanut suhteen alusta asti ihan imaiseksi, joten älkää viitsikö mollata :)
Jos tämän liki 20vuotta kestäneen liiton rikkoja olen teidän joidenkin mielestä minä, niin kuka on syy tuloksettomaan parisuhdeterapiaan, missä he kävivät muutama vuosi aiemmin?
Minä aidosti toivon, että mieheni ja hänen exänsä olisivat jonain päivänä hyviä ystäviä. Heidän kaikki lapsensakin ovat ihania ja koska ovatjo isoja valitettavasti ymmärtävät, että äitinsä toimii väärin ja käyttäytyy asiattomasti.
Periaatteessa kaikki kunnossa? Lasten tuki hieno juttu ja aikaa ollut koettaa parantaa suhdetta. Erokipuilu on irrationaalista, tunteet ovat sellaisia. Toivotaan parasta.
Antaisi miehen erota ja hoitaa asia vaimonsa kanssa, pysyisi taustalla ja antaisi vaimon ja lasten toipua.
Olisi kaikessa ehdottoman rehellinen ja vaatisi sitä ehdottomasti myös mieheltä sitä.
Muuttaisi yhteen vasta kun erosta olisi toivuttu.
Tutustuisi mieheen kunnolla.
Sitten alkaisi harkita lapsen hankkimista.
tällä palstalla katsota pahalla toisiaan naivia naimisissa olevia ja sinkkuja? Luepa palstaa uudelleen. Eikä täällä muuten paheksuta eronneiden kanssa suhteisiin alkavia. Naimisissa olevien kanssa suhteeseen alkavat ovat eri asia. Voit toki itsellesi uskotella miehesi olleen eronnut suhteenne alkaessa, mutta aiemmin kirjoittamiesi viestien perusteella asia ei selvästikään näin ollut.