Miten voi perintöveroa saada mahdollisimman alhaiseksi?

Onko mitään ajatuksia aiheesta?

Millä tavoin te muut järjestelette perintöasianne?

Meillä ei äitini halunnut ryhtyä tarpeeksi aikaisin toimenpiteisiin, joilla olisi vähennetty tulevia veroja. Halusi säästellä varallisuutta mahdollisiin tuleviin hoitokotikustannuksiin, mikä toki on oikein hänen tienaamiensa ja avio-oikeuden alaisten juttujen suhteen. Tuo keskinäinen testamentti tuhlaa rahaa veroihin. 

Täällä taitaa olla niin nuorta porukkaa, että tuollaiset ei ole ajankohtaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä taitaa olla niin nuorta porukkaa, että tuollaiset ei ole ajankohtaisia. 

Ja kateellisia, jotka alanuolittaa, jos joku perii.

Kieltäydyin perinnöstä. Tulen toimeen omillani.

Onko tuo keskinäinen testamentti hallinta- vai omistusoikeustestamentti? Jos kysymyksessä on hallintaoikeustestamentti, niin veroja ei mene kahteen kertaan, mutta toisaalta joudut maksamaan perintöverot heti ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Lakiosaa kannattaa vaatia ensimmäisen vanhemman kuoltua, koska silloin perintö jakautuu kahteen osaan, joista menee yhteensä vähemmän perintöveroa kuin silloin, jos saisit ne yhdellä kertaa.

Me ollaan nyt viidenkympin ja kuudenkympin puolivälissä ja kyllä perintöjuttuja on mietitty siitä asti, kun meidän ainoa perillinen syntyi. Lapselle annettiin verottomia lahjoja hänen syntymästään asti ja sitten hänelle ja hänen puolisolleen myytiin asunto alennetulla hinnalla. Lainasimme myös heille rahaa korottomasti seuraavaan asuntoon. On maksettu jotain laskuja heidän puolestaan ja kertaalleen annettu lapselle & puolisolleen verottomat lahjat (yht. noin 20000€).

Jos on itse se lapsi, joka perii, niin eipä siinä paljon voi tehdä. Vanhempien tehtävä on tehdä jäämistösuunnittelua ja miettiä, miten sitä varallisuutta siirretään seuraavalle polvelle. 

Jos vanhempien koko yhteenlaskettu omaisuus on vain 350000€, niin eipä tuollaisen kanssa tarvitse mitään suunnittelua tehdä. Tuon verran tarvitaan oman vanhuuden turvaksi ja mahtaako riittääkään? Vanhempien olisi syytä huolehtia, että heillä on myös riittävästi likvidejä varoja hautajaisia ja perintöveroja varten. Jos heillä on nyt vuokra-asunto, niin sen pistäisin lihoiksi ja osakkeisiin. Osakkeet on paljon kätevämpi perintö kuin joku asunto, jonka myymisessä on vaivaa. 

Keskinäinen testamentti ei verotuksen kannalta ole hyvä, mutta kun varoja on noin vähän, niin se on valitettavasti tarpeellinen.

Meillä on testamentti laadittu niin, että sen voi ottaa vastaan osittain. Lapsi voi siis itse päättää, minkä verran ottaa perintöä itselleen ja minkä verran antaa mennä lapsilleen. Keskinäistä testamenttia meillä ei ole, koska perintö on paljon suurempi ja meillä on myös paljon sijoituksia kiinteän omaisuuden lisäksi.

Tällä hetkellä meillä on talo ja mökki, joiden yhteisarvo on noin 800000€. Molempien suhteen katsotaan hyvissä ajoin, kelpaako nämä lapselle. Jos lapsi ei halua näitä, niin sitten myydään pois, kun ei jakseta itse enää hoitaa. Ja yritetään pitää nämä sellaisessa kunnossa, että nämä voi siinä kohtaa myydä. Tehdään siis remontit ajallaan, että omaisuus on myyntikunnossa joskus 20v päästä.

Meillä ei ole avioehtoa, joten toisen kuollessa, tehdään ositus. Ja kun sijoitusten arvo on huomattavasti suurempi kuin kiinteistöjen arvo, niin osituksen voi tehdä joustavasti sen mukaan, mitä perillinen haluaa itselleen. Perintö on suljettu avio-omaisuuden ulkopuolelle, joten lapsi ei menetä tätä omaisuutta mahdollisessa avioerossa vastentahtoisesti. Hän voi silti tietenkin käyttää perintöään koko perheen hyväksi tai jopa lahjoittaa puolisolleen jotain.

vanhempien olisi viisainta myydä omistusasuntonsa ennen kuolemaansa. sitten perisit vain rahaa ja/tai sijoituspapereita (oletan, että niitäkin on)

Verovapaan perinnön raja on 19 999 euroa per henkilö joka perii.

Jos heillä on keskinäinen testamentti, niin kannattaa miettiä voisiko asiaa tehdä niin että he testamenttaisivat niin että ensimmäisen kuollessa sinä saat 19 999 euroa, jokainen lapsesi saa 19 999 euroa. Jos olet naimisissa ja sinulla ja vaimollasi on tarpeeksi hyvä suhde, niin kannattaa miettiä laittaisiko testamenttiin myös vaimollesi 19 999 euroa.

Sitten aikanaan toisen kuoltua verovapaan perinnön raja on taas 19 999 euroa per henkilö. Eli kunhan tekee sitä varten testamentin, niin jälkimmäinen kuoleva voi myös jättää jokaiselle lapsistasi 19 999 euroa, ja mahdollisesti myös vaimollesi 19 999 euroa, ja ja sillä lailla saa aika merkittävän määrän omaisuutta siirrettyä ilman perintöveroja.

Riippuen siitä montako lasta sinulla on, sillä lailla saattaa saada aika isonkin osan perintöä siirrettyä verovapaasti.

Kieltäytymällä perinnöstä selviät maksamatta euron jeniä perintöveroa. Sitähän sinä kysyit?

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo keskinäinen testamentti hallinta- vai omistusoikeustestamentti? Jos kysymyksessä on hallintaoikeustestamentti, niin veroja ei mene kahteen kertaan, mutta toisaalta joudut maksamaan perintöverot heti ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Lakiosaa kannattaa vaatia ensimmäisen vanhemman kuoltua, koska silloin perintö jakautuu kahteen osaan, joista menee yhteensä vähemmän perintöveroa kuin silloin, jos saisit ne yhdellä kertaa.

Hyviä pointteja, kiitos! Luulen, että se oli hallintaoikeustestamentti, mutta täytyy tarkistaa, kun pystyn vaan. 

Okei, lakiosaa kannattaa siis vaatia. (Hieman nololta se toki tuntuu jäljelle jäänyttä vanhempani kohtaan, mutta näemmä järkevää.)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan nyt viidenkympin ja kuudenkympin puolivälissä ja kyllä perintöjuttuja on mietitty siitä asti, kun meidän ainoa perillinen syntyi. Lapselle annettiin verottomia lahjoja hänen syntymästään asti ja sitten hänelle ja hänen puolisolleen myytiin asunto alennetulla hinnalla. Lainasimme myös heille rahaa korottomasti seuraavaan asuntoon. On maksettu jotain laskuja heidän puolestaan ja kertaalleen annettu lapselle & puolisolleen verottomat lahjat (yht. noin 20000€).

Jos on itse se lapsi, joka perii, niin eipä siinä paljon voi tehdä. Vanhempien tehtävä on tehdä jäämistösuunnittelua ja miettiä, miten sitä varallisuutta siirretään seuraavalle polvelle. 

Jos vanhempien koko yhteenlaskettu omaisuus on vain 350000€, niin eipä tuollaisen kanssa tarvitse mitään suunnittelua tehdä. Tuon verran tarvitaan oman vanhuuden turvaksi ja mahtaako riittääkään? Vanhempien olisi syytä huolehtia, että heillä on myös riittävästi l

Kiitos näistäkin. Totta, että testamentiin kannattaa laittaa avio-oikeuden poissulkeva maininta. 

Heillä taitaa olla myös hieman osakkeita. Ehkä jotain 60 000 arvosta. 

Vierailija kirjoitti:

vanhempien olisi viisainta myydä omistusasuntonsa ennen kuolemaansa. sitten perisit vain rahaa ja/tai sijoituspapereita (oletan, että niitäkin on)

Naapuri sanoi, että hän ei myy asuntoaan ennen kuolemaansa, jotta rahat wi mee hoitokotimaksuihin. En tiedä, onko tuossa perää

Ei mun vanhemmat suostuisi kuitenkaan asuntoaan myymään. 

Jos koko omaisuuden arvo on 350 000 ja vanhemmat ovat naimisissa ilman avioehtoa, niin lesken osuus tuosta on 175 000. Siitä ei siis makseta mitään veroa ensimmäisen vanhemnan kuoltua.

Jos vanhemmilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti ja ainoa lapsi ap vaatii lakiosaansa, saa leski 87500 ja ap 87500. Lesken ei tarvitse maksaa perintöveroa noin pienestä perinnöstä. Ap:lle tulee periaatteessa perintöveroa noin 7000 €, mutta käytännössä vähemmän, jos osa perinnöstä on asunto, johon leskellä on asumisoikeus.

Sitten, kun myös leski kuolee, perintöveroa tulee selvästi enemmän. Mutta silloinhan ap voi tarvittaessa myydä toisen asunnoista.

En ottanut laskelmissa huomioon lapsille testamentattua 40 000 euroa, koska ap:n viestistä ei käynyt ilmi, saavatko lapset sen ensimmäisen vai vasta toisen isovanhemman kuoltua. Lisäksi jos leski on varakkaampi kuin ensin kuollut vanhempi, tulee perintöä ensimmäisessä vaiheessa vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Kieltäydyin perinnöstä. Tulen toimeen omillani.

Katsos vaan, ketjun ainoa älykäs yksilö.

Vierailija kirjoitti:

Verovapaan perinnön raja on 19 999 euroa per henkilö joka perii.

Jos heillä on keskinäinen testamentti, niin kannattaa miettiä voisiko asiaa tehdä niin että he testamenttaisivat niin että ensimmäisen kuollessa sinä saat 19 999 euroa, jokainen lapsesi saa 19 999 euroa. Jos olet naimisissa ja sinulla ja vaimollasi on tarpeeksi hyvä suhde, niin kannattaa miettiä laittaisiko testamenttiin myös vaimollesi 19 999 euroa.

Sitten aikanaan toisen kuoltua verovapaan perinnön raja on taas 19 999 euroa per henkilö. Eli kunhan tekee sitä varten testamentin, niin jälkimmäinen kuoleva voi myös jättää jokaiselle lapsistasi 19 999 euroa, ja mahdollisesti myös vaimollesi 19 999 euroa, ja ja sillä lailla saa aika merkittävän määrän omaisuutta siirrettyä ilman perintöveroja.

Riippuen siitä montako lasta sinulla on, sillä lailla saattaa saada aika isonkin osan perintöä siirrettyä verovapaasti.

Tosiaan, varmaan he oli laittaneet tuon 40 000 lapsenlapsilleen (heitä on 2) juuri tuon rajan takia. Mutta hölmösti se on tasasumma 20 000 per lapsi eikä 19 999.

Olen itse nainen, niin mulla on siis puolisona mies. Vanhempani oli tarkkoja, että perintö menee vaan mulle ja siksi puolison poissulkeva ehto. (Vaik kyl mää mieheeni luotan.)

Ai niin tosiaan. Ei se oo lapsille 19 999, kun ei ole tarvinnut olla noin tarkka, sillä summa on pienempi. 

Siis: toiselta vanhemmaltani menee kymppitonni kummallekin lapselleni ja samoin toiselta. Nämä heti kuollessa. 

Hyvä huomio tuo, että leaken asumisoikeus vähentää perintöveroa. En ollut tuotakaan huomioinut. 

Ketjussa on hyviä vinkkejä.

6 täydentää. Jos kysymyksessä on hallintaoikeustestamentti, niin silloin lakiosan vaatiminen ei pienennä kokonaisperintöveroa, vaan todennäköisesti lisää sitä ainakin jonkin verran. Perintöverosta saa nimittäin alennusta sen perinnön osalta, johon leskellä on hallintaoikeus. Mutta toisaalta lakiosaa vaatimalla saat osan perinnöstä käyttöösi jo ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Vierailija kirjoitti:

6 täydentää. Jos kysymyksessä on hallintaoikeustestamentti, niin silloin lakiosan vaatiminen ei pienennä kokonaisperintöveroa, vaan todennäköisesti lisää sitä ainakin jonkin verran. Perintöverosta saa nimittäin alennusta sen perinnön osalta, johon leskellä on hallintaoikeus. Mutta toisaalta lakiosaa vaatimalla saat osan perinnöstä käyttöösi jo ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Hyvä huomio jälleen!

Jos minulla olisi kaksi asuntoa ja muuta varallisuutta, niin realisoisin asunnot rahaksi ja sijoittaisin ne rahat tavalla joka hyödyttäisi itseäni sekä perillisiäni. Ei kanata antaa perintöä asuntona, joka on kallis ja josta isot perintöverot lankeavat ennen kuin perillinen saa asunnon myytyä.

a) myisin toisen asunnon. Jos asuisisin siinä toisessa asunnossa, ottaisin siihen käänteisen asuntolainan. Näistä saaduilla varoilla laittaisin itselleni säästöön rahaa loppuvuosia varten sekä hautajaiskuluiksi.

b) Tai mahdollisesti myisin kummatkin asunnot ja muuttaisin asumaan asumisoikeusasuntoon, jossa oikeuden asua voi jättää perinnöksi, mutta jossa vero menee vain siitä asumisoikeusmaksusta korotettuna rakennuskustannusindeksillä korotettuna.

Sitten kun käteisiä varoja olisi tarpeeksi asunnonmyyntien jälkeen, rahat voisi sijoittaa henkivakuutukseen, jossa perilliset ovat edunsaajina. Ennen kun vakuutuksesta ei mennyt perintöveroa, se oli todella hyvä systeemi perillisen kannalta. Enää ei henkivakuutus ole perintöveron ulkopuolella, mutta siinä on kaksi etua: kun se on sijoitus, se kasvaa koko ajan vakuutetun kuolemaan asti ja toiseksi, vakuutetun kuoltua perilliset saavat rahansa heti, joten siitä on perintövero helppo maksaa.

Rahaa voi myös osittain lahjottaa lahjaverolain puitteissa perillisille etukäteen. Pienemmistä summista vero ei mene, eikä se kohtuullisistakaan summista ole suuri. Lahjana voi antaa rahaa samassa perheessä usealle henkilölle, siis lapset mukaan laskien.

Kun asumisoikeusasunnossa asuva muuttaa pois hän saa takaisin asumisoikeusmaksun ja voi sillä rahalla kustantaa loppueläänsä hoivakodissa /lahjottaa osan raha perilisille. Tai jos henkilö kuolee asumisoikeusasunnossa, asumisoikeus siirtyy kuolinpesälle eli perinnöksi josta perintövero on edullinen ja perillinen voi muuttaa asuntoon tai luopua siitä ja nostaa koko summa itselleen.