Menisitkö tässä tilanteessa isäsi hautajaisiin?
Mitä sä tekisit tällaisessa tilanteessa:
Jos sinä olisit nyt se sama 17-vuotias teini, joka sinä olit silloin, kun sinä olit 17-vuotias teini, ja sinä saisit kutsun sun biologisen isän hautajaisiin ja sä et olisi ollut varhaislapsuuden jälkeen ollut missään tekemisissä hänen kanssaan siksi, koska hän on hylännyt sinut. Hän ei ole koskaan lähettänyt sinulle synttärilahjaa, joulukorttia eikä tehnyt elettäkään, ja hän on kaikki elatusmaksut jättänyt maksamatta eikä ole ikinä osallistunut eurollakaan sinun elättämiseesi ja sä tiedät, että hän on aikoinaan kohdellut sun mutsiasi huonosti, niin mitä sä vastaisit siihen kutsuun?
Kommentit (56)
Eikö tää oo käsitelty jo monta kertaa.
Menisin varmistamaan, että pistetään kuoppaan.
Olin jo ihan aikuinen tuossa tilanteessa enkä mennyt minulle aivan vieraan ihmisen hautajaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tää oo käsitelty jo monta kertaa.
Menisin varmistamaan, että pistetään kuoppaan.
Tarkoitatko, että haluat varmistua siitä, että hän todella on kuollut vai että et halua häntä polttohaudattavan vaan nimenomaan laitettavan maahan?
Lähettämäsi tarinan perusteella minulla on siihen selkeä vastaus: EN TODELLAKAAN MENISI !
Christiiina kirjoitti:
Muita kommentteja?
Ap
Teetkö aina kuten toiset tekisi?
En hukkaisi kallisarvoista aikaani tuohon.
Leikkaisin tältä "isältä" pallit pois ennenkuin laitetaan monttuun. Noita helvetin "isiä" on tämä maa pullollaan, heidät kuuluisi heittää ihan minne vaan, mutta ei siunattuun maahan.
Lähettäisin adressin. Yleensäkin tykkään maata kotona.
En mene vieraiden ihmisten hautajaisiin ja kuvailusi mukaan bioisäsi oli vieras elämässäsi.
No en menisi jonkun tuntemattoman hautajaisiin. Eikä siihen kutsuun tarvitse mitään vastata, sen kun jättää vaan menemättä.
Christiiina kirjoitti:
Muita kommentteja?
Ap
Voisit nähdä siellä itsesi näköisiä ihmisiä ja tutustuakin heihin.
Luulisin että menisin. Se on sentään isä eikä mua olisi ilman sitä. Toisekseen en näe mitään syytä kiusata itseäni katkeruudella, mitä hyötyä siitä on. Joo, menisin.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Muita kommentteja?
Ap
Teetkö aina kuten toiset tekisi?
Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Ja tässä vaiheessa paljastan, että minun suvussani oli viime vuonna tällainen tilanne, että eräs sukulaismies kuoli nuorella iällä äkillisesti ja hänen lapsensa osallistui hautajaisiin. Mutta eipä se teini kovin surulliselta vaikuttanut.
Jos itse olisin tuollaisessa tilanteessa, en menisi hautajaisiin. Tai jos menisin, niin ainoa syy siihen olisi se, että en haluaisi loukata mummoni/ukkiani.
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli äidin osuus?
Äiti oli alusta alkaen ollut sitä mieltä, että isä saa erittäin Mielellään tavata lastaan, hän ei siis estellyt.
Jos saisin kutsun, niin menisin. Jos tuntisin isän suvun, niin menisin.
Jos en saisi kutsua, menisin kuitenkin kirkkoon saattamaan.
Edesmenneet eivät vahingoita ketään, käsittelemättömät tunteet kalvaa läpi elämän.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Muita kommentteja?
Ap
Voisit nähdä siellä itsesi näköisiä ihmisiä ja tutustuakin heihin.
Jos leikitään, että tässä tilanteessa olisit ollut aina tekemisissä ukkisi ja mummosi, tätien ja setien kanssa. Sä siis tunnet ne jo ennestään.
Ap
Voit lisätä myös perustelut.