Lue keskustelun säännöt.
Millä tavalla poikavauvat tai -lapset eroavat tytöistä? En tarkoita niitä fyysisiä tai
27.01.2011 |
persoonallisia eroja, mutta onko jotain "yleistä"? Esikoinen tyttö ja jo 5v., nyt odotan poikaa:-)
Kommentit (20)
ovat vauvoina vaativampia ja 1-2-vuoden iässä äärettömän kiinnostuneita kaikesta (lue: et ehdi näiden ikävuosien aikana juoda koskaan kahviasi kuumana, kun juokset vähän väliä kieltämään poikaa, noudat hänet kiipeämästä kirjahyllystä, kaatamasta isoa kukkaa lattialle, ravistelemasta biojäteastian sisältöä keittiön matolle -lapsilukosta huolimatta-, heittelemästä koriste-esineitä seinään, ja tunkemassa kaikkea mahdollista kaikkeen mahdolliseen)
tytötkin tekevät tuota, mutta erotuksena se, että pojat tekevät sitä paaaljon tiuhempaan. Koko ajan. Yhdestä tihutyöstä lähtee (tai haetaan) niin on jo kovaa vauhtia menossa seuraavaa kohdetta kohti. Tyttö saattaa vähän aikaa istuskella tai leikkiä leluillaan nätisti tihutöiden välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
välillä saman sukupuolen sisällä ovat suuremmat kuin eri sukupuolten välillä.
välillä saman sukupuolen sisällä ovat suuremmat kuin eri sukupuolten välillä.
(käsittää melkoisen monta lapsiperhettä, useampi kymmenen ainakin) äidit ovat aina sanoneet, että tytöt ovat olleet paljon helpompia, hissukampia, kiltimpiä, rauhallisempia kuin pojat.
välillä saman sukupuolen sisällä ovat suuremmat kuin eri sukupuolten välillä.
(käsittää melkoisen monta lapsiperhettä, useampi kymmenen ainakin) äidit ovat aina sanoneet, että tytöt ovat olleet paljon helpompia, hissukampia, kiltimpiä, rauhallisempia kuin pojat.
ei nyt kerro mistään muusta kuin sinun lähipiiristäsi. Tai lähipiirisi asenteista ja ennakko-oletuksista.
Ihan samalla tavalla aikuisissakin on enemmän eroja persoonien kuin sukupuolten välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika on paljon vilkkaampi. Nyt juuri 1-vuotiaana on kauhea vilpertti. Ehtii joka paikkaan salamana. Sekunniksi pöydälle (jos ylettyy) laskettu lasi on samantein kaadettu jne. Oppi kävelemään tasan 11kk ja jo 11,5kk alkoi juosta siskonsa perässä. Kolhii itseään enemmän.
Poika on hellyydenkipeämpi myös. Vastasyntyneenä jo kaivautui yöllä mun "alle". Edelleen pitää vaikka hiuksista kiinni nukkuessa vieressä ja tykkää enemmän sylitellä.
Näin meillä. Tosin persoonastahan se on kiinni varmaan enemmän...
Poikavauvani on kohta 11 kk, ja meno on jo nyt kuvaamasi kaltaista... Poika on saanut jo kolmesti (!!!) pyykkikoneesta lapsilukon pois päältä. Kerran hän laittoi itse koneen linkoamaan. Telkkari on puoliväliin ruutua tahmeissa sormenjäljissä, vaikka on kielletty ja nostettu telkkarin edestä pois kerta toisensa jälkeen. Tänään sitten telkkari nostettiin niin korkealle, ettei enää ylety. Koskakohan keksii tönätä tuolin eteen ja kiivetä...
Tänään ukkeli seisoi ensimmäistä kertaa uunin kahvasta kiinni pitäen. Meni ehkä 5 sekuntia, kun huomasi luukun lapsilukon. Alkoi siinä hytkytellä ylös alas, samalla käpistellä salpaa, ja uunissa sisällä lämpöä 200 astetta. Tuli hiukan kiire nostaa poika pois, oli vain ajan kysymys koska olisi saanut salvan auki. Tähän asti olen antanut koputella uunin lasia, koska ei kuumene. Hellan nappuloita tavoittelee koko ajan. Tänään illalla asennettiin liesisuoja.
Poika on ehtinyt myös saamaan takan tuhkaluukun auki, rapsuttamaan takasta rappausta ja syömään sitä, jne. jne. Ja tarkasti valvotaan, on vain niin uskomattoman nopea.
Kauhulla odotan, millaiseksi tahti muuttuu, kun poika oppii kävelemään...
ovat vauvoina vaativampia ja 1-2-vuoden iässä äärettömän kiinnostuneita kaikesta (lue: et ehdi näiden ikävuosien aikana juoda koskaan kahviasi kuumana, kun juokset vähän väliä kieltämään poikaa, noudat hänet kiipeämästä kirjahyllystä, kaatamasta isoa kukkaa lattialle, ravistelemasta biojäteastian sisältöä keittiön matolle -lapsilukosta huolimatta-, heittelemästä koriste-esineitä seinään, ja tunkemassa kaikkea mahdollista kaikkeen mahdolliseen)
tytötkin tekevät tuota, mutta erotuksena se, että pojat tekevät sitä paaaljon tiuhempaan. Koko ajan. Yhdestä tihutyöstä lähtee (tai haetaan) niin on jo kovaa vauhtia menossa seuraavaa kohdetta kohti. Tyttö saattaa vähän aikaa istuskella tai leikkiä leluillaan nätisti tihutöiden välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varsinkin vauvana. Ei ole ollut sellainen rauhallinen köllöttelijä koskaan. Nytkään ei ole "neiti", tykkää tosi rajuista leikeistä. Ehkä meille tulee rauhallisempi poika:-) (hope so...)
ap
mutta samalla käytännöllinen juttu, joka ainakin itseni pääsi muutamaan kertaan yllättämään: poikavauva voi pissata sinua esim. vaatteisiin tai vaikkapa silmään vaipanvaihdon yhteydessä :D Pyyhkeen laittaminen päälle varalta auttaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
erilaisesta kohtelusta ja mietin paljon oman pojan vauvavaiheessa hoitaisinko häntä mahdollisesti tiedostamattanikin eri tavalla jos hän olisi tyttö. Meillä ainakin poika oli todella rauhallinen vauvana. Nyt on alle kaksivuotias ja on kyllä tullut melko vilkkaaksi, touhukkaaksi ja puheliaaksi mutta mikään täystuho hän ei suinkaan ole. Uskaltaa hyvin jättää kotona hetkeksi silmistään ilman, että tarvitsisi pelätä hänen kiivenneen kirjahyllyyn tms.(ei ole mitään sellaista koskaan tehnyt).
Tänään on leikeissään muun muassa värittänyt vesiväreillä, leikkinyt keittiöleikkejä, katsellut hyvin monenlaisia kirjoja, hoivaillut sekä nukkeja ja nalleja, leikkinyt legoautoilla ja muilla koneilla ja ihastellut autoja ja muita kulkuvälineitä ulkona, Luulen, että tyttö voisi tehdän ihan samaa.
ovat vauvoina vaativampia ja 1-2-vuoden iässä äärettömän kiinnostuneita kaikesta (lue: et ehdi näiden ikävuosien aikana juoda koskaan kahviasi kuumana, kun juokset vähän väliä kieltämään poikaa, noudat hänet kiipeämästä kirjahyllystä, kaatamasta isoa kukkaa lattialle, ravistelemasta biojäteastian sisältöä keittiön matolle -lapsilukosta huolimatta-, heittelemästä koriste-esineitä seinään, ja tunkemassa kaikkea mahdollista kaikkeen mahdolliseen)
tytötkin tekevät tuota, mutta erotuksena se, että pojat tekevät sitä paaaljon tiuhempaan. Koko ajan. Yhdestä tihutyöstä lähtee (tai haetaan) niin on jo kovaa vauhtia menossa seuraavaa kohdetta kohti. Tyttö saattaa vähän aikaa istuskella tai leikkiä leluillaan nätisti tihutöiden välissä.
tällä hetkellä melko osuvasti.Koko ajan saa tuon 1v3kk ikäisen taaperomiehen perässä juosta.Tuo pitää paikkansa että kun yhdestä tihutyöstä otetaan jäpikkä pois niin juoksee jo seuraavan tihutyön pariin.On se sitten koiran huitominen rikkalapio harjalla tai kirjahyllyssä kiipeily.lista on loputon :D
T:Kolmen tytön ja yhden Pojan viikarin äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Geenit tulee aika suoraan ainakin, jos isä on tosi maskuliininen!
Mutta ei välttämättä, mutta lasten isän psyyke määrää aika paljon pojankin psyykettä.
Mun pikkuveli oli oikea rauhallisuuden ilmentymä/unelma lapsi. Minä, isosisko, olin oikea trouble maker :D
Minun esikoispoikani on aivan hirvittävän vilkas, temperamenttinen, "agressiivinen" tai impulsiivinen... kaikin puolin tulinen lapsi. Pikkusisko taas on kuin pieni nallekarhu: istuu siellä mihin hänet jättää. Leikkii rauhassa parilla lelulla, vierastaa ja viihtyy sylissä.
Poikavauvoilla on mielestäni käheämpi ääni kuin tyttövauvoilla. Tunnistan tyttövauvan jo itkusta (minusta melkein kaikki tyttövauvat on kimeä-äänisiä).
Tyttövauvan sosiaaliset taidot on kans vissiin todistettu jollain tutkimuksella poikavauvoja paremmiksi: myötätuntoitku jne. Poikavauvat ovat tavallaan suoraviivaisempia ja itsekkäämpiä.
Mutta ei kannata liikaa luokitella. Poikkeuksiakin on paljon! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovat vauvoina vaativampia ja 1-2-vuoden iässä äärettömän kiinnostuneita kaikesta (lue: et ehdi näiden ikävuosien aikana juoda koskaan kahviasi kuumana, kun juokset vähän väliä kieltämään poikaa, noudat hänet kiipeämästä kirjahyllystä, kaatamasta isoa kukkaa lattialle, ravistelemasta biojäteastian sisältöä keittiön matolle -lapsilukosta huolimatta-, heittelemästä koriste-esineitä seinään, ja tunkemassa kaikkea mahdollista kaikkeen mahdolliseen)
tytötkin tekevät tuota, mutta erotuksena se, että pojat tekevät sitä paaaljon tiuhempaan. Koko ajan. Yhdestä tihutyöstä lähtee (tai haetaan) niin on jo kovaa vauhtia menossa seuraavaa kohdetta kohti. Tyttö saattaa vähän aikaa istuskella tai leikkiä leluillaan nätisti tihutöiden välissä.
ihan joku lähde, vai perustuuko ihan omien ympyröittesi tuijotteluun ja yleistykseen?
mutta lähipiirin lapsissa olen huomannut seuraavaa:
ei eroja vilkkaudessa, taipumuksessa dominoida muita, "villeydessä", kovaäänisyydessä eikä oikeastaan missään muissakaan varsinaisissa luonteen ominaisuuksissa,
mutta pojat ovat selvästi kiinnostuneempia autoista, koneista ym. kuin tytöt. En uskonut tätä ennen kuin oma poika aloitti nuo leikit.
Kaupassa herttainen pappa alkoi kikkailla omalla ostoskärryllään. Valkoiseen fleece-asuun puettu poika seurasi sitä silmä kovana. Vaatteista ei mitenkään voinut päätellä, istuuko omissa kärryissäni pikkainen tyttö vai poika. Pappa vielä huikkasi, että taitaa olla poika. Myönsin ja kysyin, että mistä tiesi. Kuulemma siitä kun katsoi niin kiinnostuneesti kikkailuja. Poika seuraa myös hyvin tarkasti, miten hedelmävaaka toimii, miten pullonpalautuskone toimii, miten valokatkaisija toimii, miten kaukosäädin toimii. Kaukosäätimen toimintaperiaate ei vielä ole täysin hallussa, sillä poika huitoo kapulalla välillä vanhempiaankin kohti :-) Olisikin kätevää, jos olisi olemassa tuollainen kaukosäädin, mieskin imuroisi kun vain nappia painaisi.
mutta lähipiirin lapsissa olen huomannut seuraavaa:
ei eroja vilkkaudessa, taipumuksessa dominoida muita, "villeydessä", kovaäänisyydessä eikä oikeastaan missään muissakaan varsinaisissa luonteen ominaisuuksissa,
mutta pojat ovat selvästi kiinnostuneempia autoista, koneista ym. kuin tytöt. En uskonut tätä ennen kuin oma poika aloitti nuo leikit.
kumpikaan ole "kiipeillyt kirjahyllyissä" ja mennyt koko ajan päättömänä eteenpäin sotkien kaiken. Myös pojat voivat olla rauhallisia ja herkkiä.
mutta lähipiirin lapsissa olen huomannut seuraavaa:
ei eroja vilkkaudessa, taipumuksessa dominoida muita, "villeydessä", kovaäänisyydessä eikä oikeastaan missään muissakaan varsinaisissa luonteen ominaisuuksissa,
mutta pojat ovat selvästi kiinnostuneempia autoista, koneista ym. kuin tytöt. En uskonut tätä ennen kuin oma poika aloitti nuo leikit.
vain yksi poika, mutta omalta kohdaltani voisin ajatella tuon kiinnostuksen em. asiota kohtaan tulevan kasvatuksesta (vaikka alitajuntaisesti). Meillä ainakin poikalapsi on saanut "poikamaisia" lelua, autoja, autokirjoja jne. Samoin varmaan tytöt saavat enemmän nukkeja, pehmoleluja ym. Poikani on vielä sen verran pieni, ettei osaa itse pyytää tai kaivata mitään tiettyä.
Samoin olen huomannut itsessäni (ja muissa), että kiinnitän hänen huomiotaan automaattisesti koneisiisn: "Katso traktori!", "Katso nosturi!" jne. Kokemuksen puutteesta en osaa sanoa, tekisinkö tytölle samoin. Tietysti opetan pojalle myös täysin neutraaleja juttuja, mitä nyt ympärillä näkyy kulloinkin.
Samoin, jos vaikka mummo lukee kirjaa, niin kyllä hän automaattisesti kiinnittää sivulla enemmän huomiota autoon kuin vaikka samalla sivulla olevaan pupujussiin. "Katso auto, auto menee prrrrrrrrrrrrrrr!" Täytyypä tarkkailla itseä sitten, jos seuraavasta lapsesta tulee tyttö:)
ja voihan se olla totta, on meidänkin poika saanut paljon enemmän autoleluja ym. mutta jo ennen kuin oli paljon mitään leluja (paitsi pehmoleluja) niin innostui todella paljon ja mielestäni spontaanisti kaikesta missä on moottori. Omasta mielestäni (voi olla itsepetosta) olen enemmän esitellyt eläimiä ym. kuin autoja, mutta autot ne vaan saa lapsen silmät loistamaan.
Huomaa myös "automaattisesti" pienimmätkin auton kuvat ja kaiken minkä voi vaan muodon perusteella vähänkin tulkita autoksi tai kaivuriksi niin myös tulkitsee sellaiseksi. Lempikirjoja on auto- kaivurikirjat ym. vaikka aina on ollut tarjolla erilaisia kirjoja. Kuuntelee mielellään muitakin satuja mutta nuo kaivurinkuva-kirjat on sellaisia lohtukirjoja, jotka on suosiossa aina mutta kun poika väsynyt tai kiukkuinen niin vain ne kelpaavat ja myös "rauhoittavat" pojan. Ja huom. poika leikkii tosi monipuolisesti kaikenlaisia (myös hoiva-)leikkejä. Mutta kiinnostuksen kohteista ykkösenä autot. Ja just toi spontaanius niiden huomaamisessa ja vilpitön, välitön, valtava riemu viittaa mun mielestä siihen, että se kiinnostus tulee "sisältäpäin".
mutta lähipiirin lapsissa olen huomannut seuraavaa:
ei eroja vilkkaudessa, taipumuksessa dominoida muita, "villeydessä", kovaäänisyydessä eikä oikeastaan missään muissakaan varsinaisissa luonteen ominaisuuksissa,
mutta pojat ovat selvästi kiinnostuneempia autoista, koneista ym. kuin tytöt. En uskonut tätä ennen kuin oma poika aloitti nuo leikit.
vain yksi poika, mutta omalta kohdaltani voisin ajatella tuon kiinnostuksen em. asiota kohtaan tulevan kasvatuksesta (vaikka alitajuntaisesti). Meillä ainakin poikalapsi on saanut "poikamaisia" lelua, autoja, autokirjoja jne. Samoin varmaan tytöt saavat enemmän nukkeja, pehmoleluja ym. Poikani on vielä sen verran pieni, ettei osaa itse pyytää tai kaivata mitään tiettyä.Samoin olen huomannut itsessäni (ja muissa), että kiinnitän hänen huomiotaan automaattisesti koneisiisn: "Katso traktori!", "Katso nosturi!" jne. Kokemuksen puutteesta en osaa sanoa, tekisinkö tytölle samoin. Tietysti opetan pojalle myös täysin neutraaleja juttuja, mitä nyt ympärillä näkyy kulloinkin.
Samoin, jos vaikka mummo lukee kirjaa, niin kyllä hän automaattisesti kiinnittää sivulla enemmän huomiota autoon kuin vaikka samalla sivulla olevaan pupujussiin. "Katso auto, auto menee prrrrrrrrrrrrrrr!" Täytyypä tarkkailla itseä sitten, jos seuraavasta lapsesta tulee tyttö:)
minkäänlaista eroa lapsen tavoissa onko tyttö vai poika. Yleensäkin sanotaan, että suunnilleen tuonne pariin ikävuoteen saakka ei sukupuolten välillä ole eroavaisuuksia(ja juu, en nyt tarkoita niitä fyysisiä eroja).
On raisuja tyttöjä, herkkiä poikia ja päin vastoin...