Mä olen hakenut tänä keväänä elämäni ensimmäisiä apurahoja, enkä kestä tätä odotusta
Kaikki riippuu apurahoista: tarvitsenko ylimääräisiä tukia, tarvitseeko minun hakea töitä, miten yleensäkin pärjään jne. Ensimmäiset päätökset tulevat vasta kesäkuussa, ja tämä odotus on tuskaa! Miten tähän pitäisi suhtautua?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Sehän on paskaa se odotus. Ei siihen koskaan totu
Ja sitten ne kielteiset päätökset...
Mistä apurahoista on siis kysymys ja miksi sinä haet apurahaa?
Todennäköisesti ihan alkuun tulee hylsyjä. Jos tunnet kokeneemman alasi taiteilijan tai tutkijan, johon voit luottaa, voit pyytää vilkaisemaan hakemustasi ensi kerralla. Onni myötä!
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti ihan alkuun tulee hylsyjä. Jos tunnet kokeneemman alasi taiteilijan tai tutkijan, johon voit luottaa, voit pyytää vilkaisemaan hakemustasi ensi kerralla. Onni myötä!
Miksi te haette apurahoja jotka siis haette? Miksi ette vain tee niitä omia juttujanne? Kertokaa siis tyhmälle mikä hommeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti ihan alkuun tulee hylsyjä. Jos tunnet kokeneemman alasi taiteilijan tai tutkijan, johon voit luottaa, voit pyytää vilkaisemaan hakemustasi ensi kerralla. Onni myötä!
Miksi te haette apurahoja jotka siis haette? Miksi ette vain tee niitä omia juttujanne? Kertokaa siis tyhmälle mikä hommeli.
No esim siksi, että ilman apurahaa en tulisi toimeen. Teen tuntiopettajan töitä, eikä minulle makseta palkkaa kesällä. Se on pitkä aika, kun pitää huolehtia myös lapsista. Mutta pääaisa tietenkin on, että minulla on annettavaa, ja siksi haen apurahaa hankkeelleni.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti ihan alkuun tulee hylsyjä. Jos tunnet kokeneemman alasi taiteilijan tai tutkijan, johon voit luottaa, voit pyytää vilkaisemaan hakemustasi ensi kerralla. Onni myötä!
Näin minulle aina sanotaan tällä palstalla. Silloin kun hain yliopistoon ja tuskailin pääsenkö sisälle, minulle sanottin: et pääse. Pääsi kuitenkin. Plus monta muuta tilannetta. Aina löytyy lannistajia.
Varaudu siihen että todennäköisesti et saa, niin ei tarvitse jännittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti ihan alkuun tulee hylsyjä. Jos tunnet kokeneemman alasi taiteilijan tai tutkijan, johon voit luottaa, voit pyytää vilkaisemaan hakemustasi ensi kerralla. Onni myötä!
Näin minulle aina sanotaan tällä palstalla. Silloin kun hain yliopistoon ja tuskailin pääsenkö sisälle, minulle sanottin: et pääse. Pääsi kuitenkin. Plus monta muuta tilannetta. Aina löytyy lannistajia.
Nyt on pikkaisen eri asia.
Apurahan saaminen on toki harvinaista, mutta aina joskus tärppää. Onnea!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti ihan alkuun tulee hylsyjä. Jos tunnet kokeneemman alasi taiteilijan tai tutkijan, johon voit luottaa, voit pyytää vilkaisemaan hakemustasi ensi kerralla. Onni myötä!
Näin minulle aina sanotaan tällä palstalla. Silloin kun hain yliopistoon ja tuskailin pääsenkö sisälle, minulle sanottin: et pääse. Pääsi kuitenkin. Plus monta muuta tilannetta. Aina löytyy lannistajia.
Nyt on pikkaisen eri asia.
Eikä tuo edes ollut mikään lannistava, vaan lähinnä kannustava kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti ihan alkuun tulee hylsyjä. Jos tunnet kokeneemman alasi taiteilijan tai tutkijan, johon voit luottaa, voit pyytää vilkaisemaan hakemustasi ensi kerralla. Onni myötä!
Miksi te haette apurahoja jotka siis haette? Miksi ette vain tee niitä omia juttujanne? Kertokaa siis tyhmälle mikä hommeli.
No esim siksi, että ilman apurahaa en tulisi toimeen. Teen tuntiopettajan töitä, eikä minulle makseta palkkaa kesällä. Se on pitkä aika, kun pitää huolehtia myös lapsista. Mutta pääaisa tietenkin on, että minulla on annettavaa, ja siksi haen apurahaa hankkeelleni.
Tällä palstalla opettajia ja työttömiä kadehditaan jostain kumman syystä paljon. En ihmettelisi yhtään jos joku alkaisi kohta ulisemaan asiasta sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Apurahan saaminen on toki harvinaista, mutta aina joskus tärppää. Onnea!
Ei se kyllä itse asiassa ole edes harvinaista. Monissa paikoissa todennäköisyys saada apuraaa on aika korkea; yli puolet hakijoista saavat apurahan.
Itse asiassa jos katsoo tilastoja, apuraha on helpompi saada kuin päästä opiskelemaan yliopistoon.
Sama täällä! Toivon että saamme kumpikin. Sanoisin, että on jopa helpompi saada ensikertalaisena, koska taustalla ei voi olla silloin keskeneräisiä hankkeita eikä jo myönnettyjä apurahoja (jotka voivat olla este apurahan saamisessa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apurahan saaminen on toki harvinaista, mutta aina joskus tärppää. Onnea!
Ei se kyllä itse asiassa ole edes harvinaista. Monissa paikoissa todennäköisyys saada apuraaa on aika korkea; yli puolet hakijoista saavat apurahan.
Missä on jaossa tällaisia apurahoja?
On varmaan isoja eroja apurahojen saamisessa, jos verrataan muutaman kuukauden kesäajan rahoitusta isompien tutkimusprojektin rahoituksiin. Tosin silloin kukaan ei hae apurahaa ensimmäistä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apurahan saaminen on toki harvinaista, mutta aina joskus tärppää. Onnea!
Ei se kyllä itse asiassa ole edes harvinaista. Monissa paikoissa todennäköisyys saada apuraaa on aika korkea; yli puolet hakijoista saavat apurahan.
Ehkä niin mutta kyllä apurahan saaminen on viime vuosina vaikeutunut huomattavasti. Ei saa vaikka on jo vuosien kokemus, ansioluettelo kunnossa ja töitä tarjolla. Ja tiedoksi tietämättömillä: apuraha mahdollistaa sen että pystyn edes vähän hiljentämään työtahtia, kaikkia tarjolla olevia keikkoja ei ole pakko ottaa vastaan ja on jopa varaa pitää jonkinlainen kesäloma. Kun ei ole työsuhteessa, niin viikonkin loma ja tulonmenetykset on maksettava omasta pussista.
Sehän on paskaa se odotus. Ei siihen koskaan totu