Lue keskustelun säännöt.
Lapsen sukupuolesta ongelma? Uskomatonta!
04.02.2011 |
Luin tänään ilmestyneen Vauvan psykologin palstan kirjoituksen; äiti jolla oli 2 poikaa odottaa nyt kaksosia jotka molemmat ovat myös poikia. Hänelle oli ISO ongelma se ettei ollut sattunut saamaan yhtään tyttölasta.
Järkytyin ja vähän suutuinkin lukiessani kirjoitusta. Ei ollut tullut mieleenikään että jollekulle sukupuolella voi olla näin suuri merkitys. Toki ymmärrän, että on kiva jos perheessä on molempia sukupuolia. Mielestäni lapsen terveys ja onnellisuus menee kuitenkin aina sukupuolen edelle.
Perheessämme on 1 poika ja vaikka tulisi 4 lisää (neljää ei kyllä tule :), niin kaikki olisivat yhtä tervetulleita ja rakastettuja lapsia.
Hyvät lukijat, kertokaapa mietteitänne/kokemuksianne. Onko sukupuolella todella näin suuri merkitys ja onko oikeutta asennoitua negatiivisesti jos sattuu saaman lapset vain yhtä sukupuolta?
Kommentit (98)
tuo voisi olla jonkinlainen kriisi. Itselle ainakin viidennen tytön syntymä herätti surun ja pettymyksen tunteita, sekä minulla, että miehelläni
mieltä kaihertaa, etten koskaan saanut omaa poikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että onneksi tuli poika, ettei enää tarvi toista lasta tehdä. Eikä tehneetkään.
Ystävän appiukko sanoi kuultuaan, että tyttö tuli: Tytöksikö se tärveltyikin.
Kyllä ne pojat vaan on mieheille enemmän toivottuja, vaikka naisten se on vaikea myöntää.
Pitäisikö miestenkin olla jotenkin pahoillaan, jos naiset toivoo tyttäriä?
Meillä on kolme poikaa, ja kyllä mä ihan vakavissani mietin, pitäisikö se jollain lailla varmistaa, että saisi tulevaisuudessa tytön. Kun mulle riittää kolme poikaa, en varmaan enää neljättä jaksaisi. Tytön ottaisin milloin vaan, tältä istumalta.
eräs tuttu sanoi synnytyksen jälkeen vaimolleen; työnnä se takaisin, voitko vaihtaa tuon poikaan?? en tilannut tyttöä! :p
ihan selvästi nykyään yrittää jyllätä femakot, halutaan muka pelkkiä tyttöjä, mikä on todella naurettavaa!! kuka oikeasti tosissaan voi väittää, että haluaisi jopa 7 tyttöä, LOL! mies parat, jos ovat suostuneet tuollaiseen femakkojen orjuutettaviksi...
Halutaan sitä ja halutaan tätä. Lapsi on lahja, ja olisi se tyttö tai poika, yhtä arvokas.
Kun sitä lasta yrittää pitkään ja monen yrityksen ja keskenmenon jälkeen sen elävänä syliinsä saa, asiat saavat ihan erilaiset mittasuhteet.
ihan selvästi nykyään yrittää jyllätä femakot, halutaan muka pelkkiä tyttöjä, mikä on todella naurettavaa!! kuka oikeasti tosissaan voi väittää, että haluaisi jopa 7 tyttöä, LOL! mies parat, jos ovat suostuneet tuollaiseen femakkojen orjuutettaviksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehet haluavat vähintään yhden oman pojan, tyttö ei sitä poikaa tule koskaan korvaamaan.
perheen poika sitäpaitsi perii kaiken, entäs jos ei sitä poikaa ole?kuka silloin perii?
poika on suvun jatkumissen tae, tyttö ei ole.
naisvaltaisilla aloilla tienataan aina vähemmän.
miehet haluavat vähintään yhden oman pojan, tyttö ei sitä poikaa tule koskaan korvaamaan.
perheen poika sitäpaitsi perii kaiken, entäs jos ei sitä poikaa ole?kuka silloin perii?
poika on suvun jatkumissen tae, tyttö ei ole.
naisvaltaisilla aloilla tienataan aina vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4 poikaa!Hui kauheeta mikä kohtalo naisihmiselle
eikös pikemminkin, että pojat ovat rikkaus!
sinä ole sairas ja miehelläsi on kamala kohtalo, kun joutuu olemaan kanssasi
tänne palstalle on ilmeisesti pesiytynyt joku feministi-puolue?
pelkästään naisilla on lupa uneksia ja toivoa, pelkästään naisilla on oikeus!!!
naisille miehet ovat nykyään välineitä, jotta saisivat sen oman TYTÖN! nimen omaan TYTÖN muu ei kelpaa, sitten leikitään kotia kahden äidin ja tyttärien kanssa ja opetetaan tytöistäkin vähintään yhtä Kpäitä kuin itsekkin!!
oletteko todellakin ypeitä itsestänne?
ei kukaan voi väittää haluavansa vain tyttöjä, siis ei todellakaan voi!!! olette säälittäviä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsen terveys ja onnellisuus menee kuitenkin aina sukupuolen edelle.
Hyvät lukijat, kertokaapa mietteitänne/kokemuksianne. Onko sukupuolella todella näin suuri merkitys ja onko oikeutta asennoitua negatiivisesti jos sattuu saaman lapset vain yhtä sukupuolta?
kenelläkään ei ole oikeutta asennoitua negatiivisesti, jos perheen lapset ovat kaikki samaa sukupuolta!!!
idiootti akka tuo joka tinttailee lapsiensa sukupuolesta!!! kaikki lapset pois tuollaiselta idiootilta!
kuinka tuollaisesta asiasta viitsitään edes tehdä juttua, älytöntä!
Mä olen iloinen, että on kolme poikaa. Poikaa toivoin ekaksi. Toisen kohdalla kumpi vaan olisi käynyt ja kolmannen kohdalla toivoin todella poljon, että hän olisi poika. Taidan sitten olla omituinen :)
mulla täysin sama tilanne,
paitsi että melkein pelkäsin, että kolmas olisi tyttö.
Olen NIIN onnellinen kolmesta pojastani
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itselle ei silloin ollut mitään väliä, kunhan sain lapsen. Aina kuitenkin olen toivonut, että saisin edes yhden tyttären. Tyttö tuli. Toisesta min' toivoin hitusen poikaa, että olis molemmat. Miehelle sukupuolella ei ollut mitään merkitystä. Toinen tyttö tulossa. Oma ihanne olisi ollut yksi kumpaakin sukupuolta, mutta mieluummin kaksi tyttöä kuin kaksi poikaa. Jos lapset olis poikia, varmaan ajattelisin toisin:-)
Tyttö viihtyy isänsä kanssa paljon paremmin kalassa kuin poika....Tarviis varmaan sitten huolestua:P
tuli heti ensimmäisellä kerralla poika, ei tarvinnut loputtomiin odotella oikeaa ;)
Mies on enemmän kuin tyytyväinen, että hän sai mitä halusikin; ikioman kalakaverin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... mutta mitäpä siitä.
Rakas ja persoonallinen lapsi kasvoi kuopuksestakin ja neljästä tytöstä reipas tiimi, joka pärjää ja osaa.
Saavat sukulaiset ihmetellä. POikaserkkunsa eivät yllä lähellekään samaan, missään lajissa.
Meillä jokaisella on ollut se vaihtoehto ettemme olisi koskaan syntyneetkään. Joillekin on kuitenkin ongelmana se mitä he eivät tässä elämässä ole saaneet tai tule saamaan sensijaan että näkisivät mitä heillä on. Itse katson jokaista kolmea poikaani yksilöinä; he ovat mahtavia luonteita jokainen tavallaan, erilaisia toisistaan tietysti. Heillä on elämä edessään. Kyse on heistä, ei minusta. Minä olen lottovoittoni jo saanut.
Uskon, että pettymyksen tunteet tulevan lapsen sukupuoleen ovat varsin tavallisia ja mielestäni myös ymmärrettäviä. Tulevilla äideillä ja isillä on jonkinlainen mielikuva itsestään vanhempina ja lapsi piirtyy tuohon mielikuvaan joko tyttönä tai poikana. Näitä keskusteluja lukeneena olen huomannut, että usein (ei aina) naisen on helppo mieltää itsensä tytön äidiksi ja miehen pojan isäksi. Ns. "idylliperheeseen" kuuluu taas kumpaakin sukupuolta. Pettymyksen tunteet tulevat siitä, kun sukupuoli ei vastaakaan omaa mielikuvaa.
Mielestäni ei ole väärin toivoa jompaa kumpaa sukupuolta, eikä edes pettyä siihen. Ongelma asiasta tulee siinä vaiheessa, jos sukupuolta ei millään HYVÄKSY. Tällöin riskinä on se, että lapsi ei saa riittävästi rakkautta ja hyväksyntää.
Väittäisin kuitenkin, että suurimmalla osalla pettymys sukupuoleen häviää lapsen synnyttyä ja tulee tunne, että juuri tämä yksilö meidän perheeseen pitikin syntyä. Harva varmaankaan antaisi omaa lastaan pois tai toivoisi, ettei sitä olisi.
Lapset ovat yksilöitä ja ainulaatuisia persoonia, eivät vain tyttöjä tai poikia.
ja odotan kolmatta lasta, joka on poika ja ihanaa itseasiassa lukea tätä ketjua ja tajuta, että on "normaalia" olla "pettynyt" sukupuoleen, tai ainakin lukea, että en ole asian kanssa yksin. Periaatteessa sukupuolella minulle ei ole sen kummemmin merkitystä, mutta tyttölapsi on vain ollut kaikin puolin niin paljon helpompi itselleni, että salaa pikkase toivoin tyttöä ja pari kuukautta on mennyt "toipuessa" tästä poikalupauksesta, vaikka ihan varmasti poika tulee olemaan minulle ihan yhtä rakas, ovathan tyttö ja poikanikin minulle ihan yhtä rakkaita, ymmärrän vain tyttöjä ja tyttöjen juttuja niin paljon paremmin. Miehenkin toivoi meille toista tyttöä.. Olen ollut varma, että 3 lasta meille on maksimi, mutta olisin valmis neljänteen, jos takuuvarmasti saisin tytön!
Sanon ihan suoraan että jos eivät olisi olleet eri sukupuolta, olisin tehnyt vielä kolmannen.
Tulee väkisin mieleen tätä ketjua lukiessa, että onkohan nämä kärkkäästi tiettyä sukupuolta vielä syntymättömiltä lapsiltaan vaativat naisia, joita ei pikkutyttöinä lapsuudessaan rakastettu ja hyväksytty sellaisina kuin ovat..vai onko vaan niin, että tässä hyvinvointiyhteiskunnassa jopa tällainen asia tulee saada toteutettua tahtomallaan tavalla. Elämän lahja minkä lapselleen antaa on se arvokkain asia niin sille uudelle pienelle ihmiselle kuin antajalleenkin. Tästä "vaatimusasenteesta" on vaan niin lyhyt matka siihen, että seuraavaksi halutaan vaatia siltä lapselta tiettyjä ominaisuuksia. Entäs jos se lapsi syntyykin sairaana, vammaisena, punatukkaisena, kaljuna, liian pitkänä tai liian painavana...mihin se piste vaatimukselle laitetaan? Siihenkö, kun lapsi saa käteensä diplomi-insinöörin tai lääkärin tutkintotodistuksen? Vai siihen, kun oman perheen perustaessaan saa juuri sen toivomansa sukupuolta olevan lapsen, sinun lapsenlapsen? Vai mihin?? Voisko enää itsekeskeisemmin ihminen ajatella?
4 tyttöä!Hui kauheeta mikä kohtalo miehelle ja koko perheelle!!!