Apua kaivataan, hallituksen suunnitelmat käyvät liikaa päälle
Nyt tarvitsen oikeasti rehellisesti hyviä neuvoja, mitä tehdä. Tunnen olevani umpikujassa josta ei ole poispääsyä. Jätä kiitos trollaus ja oman pahan mielen purkaminen johonkin toiseen paikkaan, kiitos.
Olen pienipalkkainen sekä löytyy useita sairauksia, jotka elämää hankaloittavia, eivätkä riitä sairauseläkkeeseen. Nykyistä työtä pystyn tekemään, sillä pystyn vaikuttamaan todella paljon työntekooni, työtahti on rauhallista, jne. Ainoa ongelma on palkan pienuus ja saankin asumistukea palkan päälle, mutta kiitos hallituksen tämä tulee poistumaan minulta syksyllä. Asuntoni on todella pieni, halpa ja kävelymatkan päässä työpaikastani (joka on tärkeää, koska en omista ajokorttia eikä autoon olisi rahaakaan), joten muuttokaan ei tule kysymykseen.
Nyt sitten hallitus aikoo laittaa ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomaksi. Ja yksi sairauksista on migreeni. Muuten en olekaan oikeastaan poissa töistä, mutta silloin tällöin olen päivän poissa. Migreenini on kuitenkin hyvin hankala, mm sormeni halvaantuvat, naama voi myös ja joskus jalatkin. Sen lisäksi näkö voi lähteä, ja aivosumu aiheuttaa pahoja ymmärtämisongelmia, en esimerkiksi pysty kunnolla puhumaan tai lukemaan. Päänsärkyä on kuitenkin äärimmäisen harvoin, yleensä on pelkkiä hermostollisia oireita sekä pahaa huimausta. Minulle sopii tasan yksi triptaani, mutta tämä maksaa 14e/kpl koska siihen ei saa enää kelakorvausta (väärä migreenityyppi). Kohtaus onneksi päättyy näin muutamassa tunnissa, mutta kyseisenä päivänä pitää ottaa varovaisesti, koska muuten kohtaus lähtee uudelleen päälle. Tällöin päädyn helposti päivystykseen tiputukseen, jolloin tulee 25e ambulanssikyyti plus yli 40e päivystysmaksu. Eli toisinsanoen, näiden terveyskustannusten lisäksi tulisin jatkossa menettämään päivän palkan. Tähän ei ole varaa. Migreenin estolääkkeet eivät toimineet ja haitat olivat suuria, biologisiin lääkkeisiin taas en saa kelakorvausta koska ei ole särkyä, päiviä pitää olla riittävästi jotta niitä myönnetään. Työterveyttä ei ole.
Migreenikohtaukseni laukeavat siis hajuvesistä sekä tupakoinnista. Eivätkä mitenkään helposti, kestän kyllä hajusteita, mutta voimakkaat hajuvedet laukaisevat kohtaukset. Maskit eivät auta, hajumolekyylit ovat niin pieniä että mahtuvat kyllä maskin raoista. Lisänä koronatartunnan vuoksi menetin suurimmaksi osaksi hajuaistini, eikä se ole palautunut. Hajuvedellisten ihmisten välttely on siis entistä haastavempaa, sillä en välttämättä edes haista, mutta kohtaus lähtee kuitenkin päälle. Terveydellisistä syistä minun on kuitenkin jonkin verran kuljettava julkisilla sekä julkisissa paikoissa, sekä täysin pakko käydä harrastamassa liikuntaa (muut sairaudet edellyttävät jos haluan pysyä toimintakykyisenä). Myös ystäviä on ihan kiva nähdä joskus oman mielenterveyden vuoksi. Haluaisin myös opiskelemaan, mutta kerran jo keskeytin opinnot hajuvedellisten ihmisten vuoksi. Uutta terveydentilaani sopivaa ja parempipalkkaista työtä on myös hankala saada ilman mitään koulutusta.
Voisinko jatkossa esim salin pukkarissa (jossa siis hajusteet on kielletty salin toimesta) parfyymeja suihkauttelevalta henkilöltä jatkossa periä korvauksia kyseisen migreenikohtauksen aiheuttamista kustannuksista sekä ansionmenetyksestä? Minulla kun ei jatkossa ole enää tähän sairauteen sekä elämiseen varaa. Vai kannaattako jättäytyä pois töistä ja elellä toimeentulotuella? Mietin että jos joku on allerginen pähkinöille, ja toinen hieroo tähän pähkinöitä ja henkilö joutuu sairaalaan, tämä tulkitaan pahoinpitelynä ja henkilö on oikeutettu korvauksiin.
Loppukappale: et voi.
Ja juu, toimeentulotuki kutsuu.