Miten saada lapsi pois kotoa?
Minulla on ongelma. Lapseni ovat 26,30 ja 33 vuotiaita. Esikoinen ja keskimmäinen muuttivat molemmat kotoa ja 10 vuotta sitten, mutta kuopus ei suostu lähtemään kotoa. Luulen että kyseessä on raha, sillä täältä saa ilmaista ruokaa. Mitä luulette, kannattaako tehdä niin pahaa ruokaa yms. jotta saan hänet lähtemään kotoa. Olen sentään jo 60vuotias ja kaipaan yhteiselämää puolisoni kanssa. Vinkkejä!!!
Kommentit (23)
Alat ottaa ruokarahaa ja vuokraa siltä. Ongelma ratkaistu.
Ehdotat hänelle, että alatte yhdessä etsiä hänelle omaa vuokra-asuntoa mahdollisimman läheltä teidän asuntoanne. Tarjoat alkuun lupaa käydä päivittäin teillä kotona syömässä, ja lupaat auttaa häntä hänen omassa kodissaan viikoittain mm. siivoamisessa ja pyykinpesussa. Lisäksi lupaat auttaa muutossa ja taloudellisesti huonekalujen ja tavaroiden hankinnassa. Kerrot hänelle, miten tärkeä hän on sinulle, ja miten haluat tukea hänen aikuistumistaan. Puhut oman asunnon etsimisestä kannustavasti, ja samalla korostat sitä, että päivittäin on lupa tulla kotiin syömään ja viettämään aikaa teidän kanssanne.
Eivät ole enää lapsia vaan rintaperillisiä. Vie ne hoitolaitokseen.
Pyydä vuokraa,ja ruokarahaa. Itse asuin tuon ikäisenä kotona,mutta maksoin siitä kyllä,ja siivosin,ja autoin äitiäni.
Olet epäonnistunut kuopuksesi kasvatuksessa ja itsenäistämisessä. Aikuisten lasten ei kuulu asua vastikkeettomasti vanhempiensa luona.
Eräs tuttavapariskunta ratkaisi ongelman niin että myi ison perheasunnon muutti pieneen kaksioon. Heillä oli kaksi nelikymppistä poikaa jotka eivät muuten suostuneet muuttamaan kotoa pois.
Mieheni muutti kotoaan pois 27 vuotiaana, vai 26 ?
valmistui yliopistosta, aloitti työn ja sitten muutti. Mä asuin solussa ja vietettiin siellä aikaa. Mutta säästettiin asuntoon. Odotettiin meidät vakinaistetaan ja aspi tuli täyteen. Tämä johtui siitä, kun puolison vanhemmat eivät halunneet pojan ottavan lainaa ja hoassin asunnot eivät olleet niin kivoja.
Muutatte vielä isompaa asuntoon jossa on kaikille oma rauha, mutta teette markkinahintaisen vuokrasopimuksen jälkikasvun huoneeseen+oma jääkaappi sinne.
En näe ongelmana aikuisena samassa taloudessa asumisen jos jokainen osallistuu omalta osin yhteisiin kustannuksiin.
Myös asuminen vanhemmilla ilmaiseksi vähentää tulevaa perintöä on hyvä mainita. Jos jälkikasvulla ei ole mitään suunnitelmaa esim. oman asunnon ostosta johon säästää näin, niin tilanne on hakala.
Haet häätöä käräjäoikeudesta tai muutat puolisosi kanssa pieneen asuntoon
Muutatte miehen kanssa salaa pois ja jätätte pojan ihmettelemään. Äläkä kerro uutta osoitetta. jätä kuitenkin vähän ruokaa jääkaappiin pariksi viikoksi.
Hankkikaa asunnot, haku tai osto. Ja tukekaa asuntoihin heitä. Missä olisi kiva alue vai läheltä teitä eli kotialuetta.
Minä sanoin aikanaan, että pitää muuttaa pois kun on koulu (lukio) ja intti käyty. Lähtivät ihan suosiolla. En ois katsellut yhtään kauempaa.
Autat sitä lasta löytämään ja vuokraamaan sen ensimmäisen kotinsa. Kyllä se siitä sitten rullaa eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole enää lapsia vaan rintaperillisiä. Vie ne hoitolaitokseen.
Vanhemmille lapsi on aina lapsi!
Käykö kuopus töissä? Minusta kauheeta lukea et vanhemmat haluaa lapsen pois kotoota. Oli minkä ikänen lapsi tahansa.
Kaikkea kanssa, ihmiset seonneet päästään. Mulla on 100 ja 95 v vanhemmat kuinka saisin heidät lähtemään tästä🤣
Vierailija kirjoitti:
Pyydä vuokraa,ja ruokarahaa. Itse asuin tuon ikäisenä kotona,mutta maksoin siitä kyllä,ja siivosin,ja autoin äitiäni.
Mä olin 26-vuotiaana asunut poissa vanhempieni kodista jo 11 vuotta. Olin ollut naimisissa jo 1,5v ja minulla oli yksi lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Ehdotat hänelle, että alatte yhdessä etsiä hänelle omaa vuokra-asuntoa mahdollisimman läheltä teidän asuntoanne. Tarjoat alkuun lupaa käydä päivittäin teillä kotona syömässä, ja lupaat auttaa häntä hänen omassa kodissaan viikoittain mm. siivoamisessa ja pyykinpesussa. Lisäksi lupaat auttaa muutossa ja taloudellisesti huonekalujen ja tavaroiden hankinnassa. Kerrot hänelle, miten tärkeä hän on sinulle, ja miten haluat tukea hänen aikuistumistaan. Puhut oman asunnon etsimisestä kannustavasti, ja samalla korostat sitä, että päivittäin on lupa tulla kotiin syömään ja viettämään aikaa teidän kanssanne.
Uskon että tämä on oikea tie jos nuori arastelee itsenäistä elämää.
Jahas, mummoa panettaa. Ei muuta kuin lapset mäkeen.