Lukioon hakeutuu nykyään oppilaat jotka ei sinne kuulu

Mun lapsi on samaa mieltä. Tunnilla jauhetaan jotain simppeliä asiaa ikuisuus ja kursseilla ei sitten ehditä käydä kaikkea.

Itsekseen pitää opiskella joillain kursseilla puolet, jos haluaa aikanaan L:n kirjoittaa. Ja missään ei sanota, että tällä kurssilla käsitellään asiat vain B - C-tasoon asti.

OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi on samaa mieltä. Tunnilla jauhetaan jotain simppeliä asiaa ikuisuus ja kursseilla ei sitten ehditä käydä kaikkea.

Itsekseen pitää opiskella joillain kursseilla puolet, jos haluaa aikanaan L:n kirjoittaa. Ja missään ei sanota, että tällä kurssilla käsitellään asiat vain B - C-tasoon asti.

L:n saa viisi prosenttia kokelaista. Ne, jotka kirjoittavat tositilanteessa parhaat vastaukset. Toinen kirjoittaa L:n vähän vilkaisemalla kirjoja, toinen ei saa sitä millään työllä eikä viidellä uusinnalla. Opettaja ei kenellekään sitä L:ää opeta. Kurssin sisältö taas selviää mistä tahansa lukion opsin mukaisesta oppikirjasta.

T: 4 laudaturia, 3 eximiaa.

Vierailija kirjoitti:

OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.

Oi niitä aikoja tosiaan. Rahalla sai kompensoitua älyn puutteen. Pankinjohtajan poika sai tuplata niin monta kertaa kuin halusi ja konahdella puolet muita isompana takarivistä.

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Etenkin oppivelvollisuusuudestuksen myötä lukioon hakeutuu näitä, joilla ei kyvyt riitä. Ja nyt peruskoulun lisäksi myös lukiossa kaikki resurssi menee näihin perässävedettäviin. Ja luonnollinen seuraus on, että opoimisen taso laskee.

Kohta sitten ihmetellään, kun Suomessa ei ole tieteentekijöitä. No mistähän niitä on tarkoitus tulla, kun perässävedettävät laskevat opetuksen tasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.

Oi niitä aikoja tosiaan. Rahalla sai kompensoitua älyn puutteen. Pankinjohtajan poika sai tuplata niin monta kertaa kuin halusi ja konahdella puolet muita isompana takarivistä.

Ei hänellä silti ollut oikotietä ylioppilaskirjoituksissa. Sitä paitsi älyn puutteen voi kompensoida rahalla nykyisin vielä helpommin kuin ennen. Tuplaaminen ei kuitenkaan onnistu edes rahalla, mutta se ei liene mikään loistouudistus.

Olen käynyt oppikoulua ja peruskoulua. Jos pitäisi käydä koulut uudelleen, valitsisin ehdottomasti oppikoulun. Se sentään oli oppilaitos eikä päiväkoti.

Ihan sama juttu on ammattikouluissa. Puolet porukasta on sellaista jolla ei ole mitään motivaatiota tai kykyä opiskella. Mihin nämä pitäisi laittaa?

Vierailija kirjoitti:

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Jap, Suomen lukiosta on tulossa/on jo tullut amerikkalainen high school... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.

Oi niitä aikoja tosiaan. Rahalla sai kompensoitua älyn puutteen. Pankinjohtajan poika sai tuplata niin monta kertaa kuin halusi ja konahdella puolet muita isompana takarivistä.

Ei hänellä silti ollut oikotietä ylioppilaskirjoituksissa. Sitä paitsi älyn puutteen voi kompensoida rahalla nykyisin vielä helpommin kuin ennen. Tuplaaminen ei kuitenkaan onnistu edes rahalla, mutta se ei liene mikään loistouudistus.

Olen käynyt oppikoulua ja peruskoulua. Jos pitäisi käydä koulut uudelleen, valitsisin ehdottomasti oppikoulun. Se sentään oli oppilaitos eikä päiväkoti.

Miten ihmeessä älyn puutteen saa kompensoitua rahalla nykyään? Millainen on rahakkaiden oikotie hyviin numeroihin yo-kirjoituksissa? Kerro kun tiedät.

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama juttu on ammattikouluissa. Puolet porukasta on sellaista jolla ei ole mitään motivaatiota tai kykyä opiskella. Mihin nämä pitäisi laittaa?

Valtion työsiirtoloihin teitä rakentamaan yms. Sitten kun opiskelumotivaatio alkaa löytymään, niin takaisin normaaleihin toisen asteen kouluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Jap, Suomen lukiosta on tulossa/on jo tullut amerikkalainen high school... 

Kävin amerikkalaista high schoolia noin 25 vuotta sitten, jolloin suomalainen koululaitos oli huipputasoa. Matematiikka vastasi lukion pitkää matematiikkaa, ja äidinkielessä luettiin selvästi enemmän kirjoja kuin Suomessa. Historiassa oli hyvin tekstipainotteinen oppikirja, ei juuri lainkaan kuvia. Muista reaaliaineista en osaa sanoa, koska yhtä aikaa pystyi opiskelemaan vain kuutta ainetta.

Märkäselän on pakko päästä lukioon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama juttu on ammattikouluissa. Puolet porukasta on sellaista jolla ei ole mitään motivaatiota tai kykyä opiskella. Mihin nämä pitäisi laittaa?

Valtion työsiirtoloihin teitä rakentamaan yms. Sitten kun opiskelumotivaatio alkaa löytymään, niin takaisin normaaleihin toisen asteen kouluihin.

Tiet rakennetaan nykyään kalliilla koneilla, joiden käyttö vaatii osaamista. 

Tämä on seurausta politiikasta jossa halutaan kaikille kansalaisille koulutus, vaikka älyllisiä tai toimintakyvyn edellytyksiä siihen ei olisi. Yhteiskunta on kieltäytynyt hyväksymästä että meillä on ja tulee aina olemaan ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia eivätkä tukitoimillakaan pärjää tai yleisesti toimintakyky on niin huono, ettei edellytyksiä korkeakoulutukselle ole. On karhunpalvelus antaa ymmärtää että kenestä tahansa voi tulla korkeakoulutettu jos edellytyksiä siihen ei vaan ole.

Oppivelvollisuusiän nosto toi asian selvemmin näkyviin. Syy ei ole oppilaiden eikä oppilaitostenkaan vaan järjestelmän. Lain säätäjä jätti luomatta resursseja järjestää opetus niin että kun se kerran on kaikille pakollista niin että se opetus olisi järkevästi toteutettavissa.

Itse menin lukioon vähän niinkuin viettämään aikaa kun en muutakaan keksinyt. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1990. Sitten töihin ja töissä olen edelleen.

Ilmeisesti suomalaiset "tyhmenee"? Lukioiden keskiarvorajat laskevat laskemistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.

Oi niitä aikoja tosiaan. Rahalla sai kompensoitua älyn puutteen. Pankinjohtajan poika sai tuplata niin monta kertaa kuin halusi ja konahdella puolet muita isompana takarivistä.

Ei hänellä silti ollut oikotietä ylioppilaskirjoituksissa. Sitä paitsi älyn puutteen voi kompensoida rahalla nykyisin vielä helpommin kuin ennen. Tuplaaminen ei kuitenkaan onnistu edes rahalla, mutta se ei liene mikään loistouudistus.

Olen käynyt oppikoulua ja peruskoulua. Jos pitäisi käydä koulut uudelleen, valitsisin ehdottomasti oppikoulun. Se sentään oli oppilaitos eikä päiväkoti.

Miten ihmeessä älyn puut

Heh. Sinä olet tainnut käydä nykymuotoisen lukion. M.O.T.

 

- Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.

- Pankinjohtajan poika sai tuplata niin monta kertaa kuin halusi ja konahdella puolet muita isompana takarivistä.

- Ei hänellä silti ollut oikotietä ylioppilaskirjoituksissa.

- Millainen on rahakkaiden oikotie hyviin numeroihin yo-kirjoituksissa? Kerro kun tiedät.

Totta. Toisaalta itse erityisopena hämmästelen, miten heikot taidot joillakin opettajilla lukiossa on huomioida lieviäkin erityisyyksiä. Ammattikoulussa varmaan vielä haasteellisempaa. Ei se riitä, että vain erityisopettaja osaa. Olisi helpompaa olla luokassa opettajillakin, jos vähän saataisiin täydennyskoulutusta.