En saanut yhtään lahjaa, edes mieheltäni.
Ja hänelle antamani lahja on vielä avaamatta. Olisi edes tuon lahjansa avannut, huoh.
Kommentit (9)
Eihän ne lahjat ole elämän ja kuoleman kysymys, mutta on se kiva tulla muistetuksi. Vaikka jollain tuiki tarpeellisella, yleensä sitä aina jotain tarvitsee. Minä tänä vuonna aamutakkia ja sen sain :)
Mä ostin itselleni korun ja paketoin sen. Tilasin kirjan enkä avannut sitä pakettia ennenkuin tänään. Ja nettikaupasta tilaamani laukun paketoin myös.
Sain mitä halusin + lapselta käsitöitä + äidiltäni kirjan
Hyvin pitää meidän suvussa periaate, ettei aikuisille osteta lahjoja! Hienoa! Jokainen aikuinen pystyy ihan hyvin itsekin hankkimaan sen, minkä tarvitsee.
Hyvin pitää meidän suvussa periaate, ettei aikuisille osteta lahjoja! Hienoa! Jokainen aikuinen pystyy ihan hyvin itsekin hankkimaan sen, minkä tarvitsee.
Ja muutenkin olla ihan omavarainen, runkkaamista myöten ;)
kyllä otti pattiin ennekuin aloin ostamaan itse lahjani. Sen jälkeen vuosia ostettiin lahjat niin että olin itse miehen mukana ja nyt tänä vuonna riitti pelkkä lista lahjoista (tuntuu ihan joltain koiran koulutukselta :) )
Mutta; tänä jouluna sain ne mitä toivoinkin, lomapkon, korun ja suklaata.
Tein siis listan jossa oli n. 10 eri lahjaa ja mies valitsi sitten niistä.
Ehkä jo ensi Jouluna kylkenee ajattelemaan itse, saa nähdä. Kymmenen vuotta tässä on koulutettu ja vasta nyt alkaa tajuamaan miten tärkeää mulle on että myös mua muistetaan.
Miehet on vaan niin.... miehiä.
Se on ottamista, eikä antamista. :)
Meillä on 5,5v poika ja vietämme joulun pyhät oman perheen kesken. Mies on yrittäjä ja hän sai sitä kautta muutaman lahjan, joiltakin maahantuojilta, tilitoimistosta jne. Mies toi nämä lahjat pukin säkkiin. Lapselle hankimme harkitusti lahjoja. Kummeja ei ole, eikä sukulaisillakaan ole tapana ostella lahjoja (emme tapaa jouluisin, asumme kaukana toisistamme). Itselleni löysin kaapin kätköistä joulutähti lampun ja paketoin sen itselleni. Lapsi oli ihan innoissaan ja tyytyväinen lahjoihin ja niiden määrään.
Ai niin, lapsi innostui pakettien avaamisen jälkeen leikkimään paketointi leikkiä. Löysin kirjastokirja kasasta kaksi kirjaa, jotka olin lainannut miehelle. Lapsi halusi paketoida ne ja yllätys yllätys, mies oli tosi innoissaan kirjoista.
Mutta ei harmita. :) (en ainakaan tunnusta!)
..vaan se, että saa nauttia läheisten ihmisten seurasta..
Itsekään en saanut yhtään mitään, eikä harmita yhtään. Mieltä lämmitti ihan tarpeeksi nähdä perhe viettämässä aikaa yhdessä.