Siis onko nykyvanhemmilla tällainen yhden leikin sääntö?
Kaksi äitiä esittelee lastenhuoneiden sad beige -tyylin - Koti | HS.fi
Tuossa artikkelissa kumpikin äiti sanoo, että on yhden leikin sääntö eli lapsi saa leikkiä vain yhtä leikkiä kerrallaan. Kun tuo leikki loppuu, niin kyseiseen leikkiin kuuluneet tavarat siivotaan paikoilleen ja sitten vasta saa ottaa esille seuraavaan leikkiin kuuluvat lelut. Eli jos on vaikka leikkinyt nukeilla, niin nuket täytyy siivota paikoilleen ennen kuin voi kaivaa kirjat/palapelit/pehmolelut esiin.
Olen jotenkin ihan hämilläni tästä. Minulla on kotona 3 v lapsi ja hän on saanut pienestä asti tutkia leluja ja leikkiä juuri niin vapaasti kuin huvittaa. Ainoa sääntö on ollut, että tavaroita ei saa leikeissä rikkoa. Lapsi on saattanut iloisesti kaivaa pari kirjaa esiin, lukee hetken, siirtyy sitten leikkimään autoilla, kokoaa palapelin, palaa välissä lukemaan taas kirjoja, etsii värityskirjan jne. Välillä lapsi yhdistelee leikeissä tavaroita, pehmolelut tulevat juttelemaan duploeläinten kanssa jne. Meillä lelut on siivottu koreihin ja hyllyyn viimeistään päivän päätteeksi yhdessä lapsen kanssa. Jos ollaan lähdössä kotoa johonkin, niin tavarat on laitettu oikeille paikoilleen ennen kotoa lähtöä. Ja ihan perussiisti koti meillä on: leluja on jonkin verran, mutta kaikille on paikkansa ja kotona tehdään viikkosiivous joka viikko.
Onko muillakin vanhemmilla tällainen yhden leikin sääntö ja olenko jotenkin outo, kun en rajoita lapsen leikkimistä?
Kommentit (83)
Onhan siinä eroa, levittääkö lapsi lelut vaikka oman huoneensa lattialle vs. pitkin kämppää
Mä sain pienen levittää kaiken pitkin lattioita, koska leikittiin yläkerrassa keskenämme. Kerran kuussa äiti sai raivarin sotkusta ja sanoi laittavansa kaiken kaatopaikalle. Joskus se heitti tärkeän nuken lattiaan niin että se meni rikki.
Monella on tuollainen, koska päiväkodissa on noin. Siksi monelle lapselle on todella eksoottista, kun meillä leikki voi kestää kuukausia eli jos kävi viime viikon maanantaina, niin sama junarata on yhä paikallaan, nyt sen ympärillä on vain toisenlaista asutusta ja uusia puita. Yhden leikin perheissä leikki (ja mielikuvitus) ei pääse valloilleen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsia, mutta jo meillä oli kotona 80-luvulla sääntönä, että yksi leikki kerrallaan, kaikkea ei levitellä pitkin poikin ja opeteltiin jo nuoresta lähtien siivoamaan jäljet, oli ne sitten lautasia pöydässä, likaisia pyykkejä tai niitä leluja. Eiköhän tuo ole ihan normaalia eikä mikään nykyaikaa kuvaava ilmiö :)
Meillä ei ollut noin 70-80-luvuilla.
Iloisesti menee duplot ja junaradat sekaisin. Nykyään niihin myydään myös ihan osia, joilla leikin saa ihan kunnolla yhdistettyä.
Miksi leikkiä pitäisi edes jotenkin rajoittaa? Aikuisten takiahan nuo rajoitukset on. Aikuisen silmä sietää paremmin sitä barbiekasaa kuin röykkiötä, jossa on barbit, autot, legot ja muut sekaisin.
Menee samaan syssyyn kuin tuo beige sisustaminen. Vanhemman toiveesta nuo asiat tehdään, eikä lasta ajatellen.
Onko leikeillä jokin virallinen määritys? Listasta voi sitten katsoa, mitä leluja mihinkin leikkiin kuuluu?
Jos haluaa luovuutta niin kyllä pitää saada leikkiä samalla kertaa eri asioilla. Sehän kasvattaa aikuisuutta varten löytämään parempia ratkaisuja jokapäiväisiin ongelmiin. Out-of-the-box -ajattelua.
Entä jos lapsi haluaa leikkiä, että lukee kirjaa nukelle, mutta se ei olekaan sallittua, koska kirja ja nukke eri leikkiä? En enää ihmettele, että ihmisillä ei ole mielikuvitusta.
No ei todellakaan ole tuollaista sääntöä. Mutta emme olekaan siivousnipoja, joissain muissa asioissa nipoja kyllä.
Meilläkin oli kakaroina tuo sääntö. Ei siis saannu kotia sotkea. Joskus tosin vi tutti kun oli palapeliä kokoamassa ja kävi vessassa siinä välissä niin se oli siivottu pois... Mutta koti oli aina siisti.
Meidän perheessä vähän sovelletaan, että milloin olisi syytä korjata pois edellisen leikin lelut ja milloin on ok ottaa lisää leluja leikkeihin. Mun puolesta lapset voivat ottaa monenlaisia leluja ja tarvikkeita leikkejä varten, mutta jos joidenkin tavaroiden käyttö on jo selkeästi jo päättänyt ja ne eivät kuulu juuri sen hetkiseen leikkiin, niin saatan kyllä kehottaa niiden esineiden keräämistä pois, jotta koko asunto ei lopulta olisi täydessä kaaoksessa. Useampi lapsi saa kyllä aikamoisen sotkun aikaan, jos ei minkäänlaisia rajoituksia laita.
Lasten luovuutta rajoitetaan siksi, ettei kodin stailaus näytä instakuvissa huonolta.
Olen järjestyksenpitäjä ja -vaalija. Mutta en ole kuullut noin rajoittavaa sääntöä.
Mikähän tuollaiseen kontrollinhaluun oikein ajaa. Onko nuo äidit unohtaneet omasta lapsuudesta täysin sen että minkälaista leikkiminen ylipäätään on? Ei hyvä leikki tunne rajoja sille että mikä lelu "kuuluu" mihinkin leikkiin
Meillä on aikataulutettu arkisin leikkiaika 17:30-19:00, ellei ole harrastuksia. Sille ajalle saa lapset (4v ja 6v) valita kaksi leikkiä, joista toisen on oltava kehitystä tukeva. Lelut korjataan pois paikoilleen välittömästi leikin jälkeen. Viikonloppuna on vapaampaa, lelut korjataan pois vain ruokailujen ajaksi enkä puutu leikkien sisältöön.
Illalla kerättiin pois tavarat, muuten sai leikkiä vapaasti.
Mulla ei ole lapsia, mutta jo meillä oli kotona 80-luvulla sääntönä, että yksi leikki kerrallaan, kaikkea ei levitellä pitkin poikin ja opeteltiin jo nuoresta lähtien siivoamaan jäljet, oli ne sitten lautasia pöydässä, likaisia pyykkejä tai niitä leluja. Eiköhän tuo ole ihan normaalia eikä mikään nykyaikaa kuvaava ilmiö :)