Siis onko nykyvanhemmilla tällainen yhden leikin sääntö?
Kaksi äitiä esittelee lastenhuoneiden sad beige -tyylin - Koti | HS.fi
Tuossa artikkelissa kumpikin äiti sanoo, että on yhden leikin sääntö eli lapsi saa leikkiä vain yhtä leikkiä kerrallaan. Kun tuo leikki loppuu, niin kyseiseen leikkiin kuuluneet tavarat siivotaan paikoilleen ja sitten vasta saa ottaa esille seuraavaan leikkiin kuuluvat lelut. Eli jos on vaikka leikkinyt nukeilla, niin nuket täytyy siivota paikoilleen ennen kuin voi kaivaa kirjat/palapelit/pehmolelut esiin.
Olen jotenkin ihan hämilläni tästä. Minulla on kotona 3 v lapsi ja hän on saanut pienestä asti tutkia leluja ja leikkiä juuri niin vapaasti kuin huvittaa. Ainoa sääntö on ollut, että tavaroita ei saa leikeissä rikkoa. Lapsi on saattanut iloisesti kaivaa pari kirjaa esiin, lukee hetken, siirtyy sitten leikkimään autoilla, kokoaa palapelin, palaa välissä lukemaan taas kirjoja, etsii värityskirjan jne. Välillä lapsi yhdistelee leikeissä tavaroita, pehmolelut tulevat juttelemaan duploeläinten kanssa jne. Meillä lelut on siivottu koreihin ja hyllyyn viimeistään päivän päätteeksi yhdessä lapsen kanssa. Jos ollaan lähdössä kotoa johonkin, niin tavarat on laitettu oikeille paikoilleen ennen kotoa lähtöä. Ja ihan perussiisti koti meillä on: leluja on jonkin verran, mutta kaikille on paikkansa ja kotona tehdään viikkosiivous joka viikko.
Onko muillakin vanhemmilla tällainen yhden leikin sääntö ja olenko jotenkin outo, kun en rajoita lapsen leikkimistä?
Kommentit (83)
Itselläni ei ole lapsia, mutta miten tuo käytännössä siis toteutetaan? Ihan sillä ajattelen, että yhdessäkään lapsiperheessä en ole vielä nähnyt niin organisoitua lelu-kokoelmaa, että sitä kovinkaan helposti edes kaivaisi esille vaikka nyt ne nuket, ilman että siinä pitäisi muutakin tavaraa ottaa, kun ne on yleensä jossain korissa tms. Niin kerääkö se vanhempi sen korin siitä pois missä on ne muutkin lelut? Ja jos niin, niin mistä syystä?
Ei rajoiteta leikkiä. Ainoastaan palapeleissä on sääntönä, että yksi palapeli kerrallaan. Sekin siksi, että palat pysyisivät tallessa.
Meillä saa myös jäädä hieno legoleikki olohuoneen lattialle pariksi päiväksi. Sääntönä on vain, että irralliset palat pitää siivota pois, jotta niihin ei kompastu. Lapsena harmitti aina, kun piti siivota leikki pois juuri, kun sen oli saanut järjestettyä.
Aika ankeaa. Eihän lapsi esim. ehdi rakentaa uutta legotaloa valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole lapsia, mutta miten tuo käytännössä siis toteutetaan? Ihan sillä ajattelen, että yhdessäkään lapsiperheessä en ole vielä nähnyt niin organisoitua lelu-kokoelmaa, että sitä kovinkaan helposti edes kaivaisi esille vaikka nyt ne nuket, ilman että siinä pitäisi muutakin tavaraa ottaa, kun ne on yleensä jossain korissa tms. Niin kerääkö se vanhempi sen korin siitä pois missä on ne muutkin lelut? Ja jos niin, niin mistä syystä?
Meillä oli lapsena esimerkiksi legot yhdessä laatikossa, barbit toisessa ja autot kolmannessa. Siinä mielessä oli helppo ottaa esiin barbileikkiä varten esiin vain ne laatikot, joissa oli Barbit ja siivota ne pois, jos halusikin leikkiä autoilla.
Omankin lapsen kohdalla legot on yhdessä laatikossa ja leikkiruuat toisessa mutta niillä saa kyllä leikkiä sekaisin. Lähinnä tuo järjestys helpottaa, kun pienet lapset eivät osaa etsiä itse niitä leluja vaan kaipaavat siinä apua. Silloin on helppo auttaa, että se leikkitomaatti löytyy keltaisesta korista, katso sieltä.
Ei ole lapsia mutta luulisi vanhemman tunnistavan mikä on omalla lapsellaan pitkäaikainen leikki ja mikä ei ja siihen pitkäaikaiseen olisi puuttumatta? Siis miksi sellaiset leikit pitäisi katkaista, itse leikittiin esim. tiettyjä barbileikkejä kuukausia, siis ne elivät elämäänsä eikä se elämä katkennut klo 19 joka ilta, naurettava ajatuskin. :D
Tuollaiset vanhemmat on mielikuvituksen tappajia. Hulluin oli sääntö, että jos leikkii nukeilla, ei saa ottaa legoja esille.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aikataulutettu arkisin leikkiaika 17:30-19:00, ellei ole harrastuksia. Sille ajalle saa lapset (4v ja 6v) valita kaksi leikkiä, joista toisen on oltava kehitystä tukeva. Lelut korjataan pois paikoilleen välittömästi leikin jälkeen. Viikonloppuna on vapaampaa, lelut korjataan pois vain ruokailujen ajaksi enkä puutu leikkien sisältöön.
Unohdit mainita sen kohdan että jokainen hyväksytty leikki on dokumentoitu leikkitauluun ohjeineen ja osineen ja siitä ei sovi poiketa. Opetithan itse lasta puolisen vuotta että se varmasti osasi joka leikkiä joka leikin sillä hyväksytyllä tavalla eikä lähtenyt (omg) keksimään omiaan.
Huvittavaa tosiaan. Tärkeintä on että kaikki näyttää hyvältä Instassa. Mutta kylässä ja yleisillä paikoilla lapsi saa perseillä minkä kerkiää ja mamma istuu puhelin kourassa ja viis veisaa. Eikä ilmeisesti mistään muusta viitsi lapselleen muutenkaan koskaan sanoa.
Toivottavasti tämä oli trollaus. Todella toivon tai sitten äitiparka on sekaisin kuin seinäkello.
Oudolta kuulostaa. Koko päivä olisi mennyt siihen, että kerätään pois tavaroita. Toki joku tolkku sotkussakin, mutta pienen lapsen leikkiminen nyt vaan on täyttä sekoilua.
Lelut kerättiin pois lapsen huoneesta ennen päiväunia, ja koko asunnosta ennen iltapalaa.
Siis ihan jo joskus vuosia sitten käydyn lukion kehityspsykologian kurssin perusteella tuollaiset rajoitukset kuulostaa aika karuilta lapsen normaalin kehityksen puitteissa.
Ei lapsi tietenkään tarvitse mitään kymmenien lelujen kokoelmaa, vaikka käpylehmilläkin saa leikin hyödyt esiin, mutta se, että aikuinen alkaa määritellä, mistä leikki alkaa ja mihin se loppuu ja miten sitä voi jatkaa, kuulostaa aika hurjalta. Ei leikkiminen kehitä pelkästään mielikuvitusta, vaan myös muita kognitiivisia toimintoja: puhe- ja ajattelukykyä, muistia ja motorisia taitoja esimerkiksi. Siis toisin sanoen aivoihin muodostuu leikkiessä uusia hermoratoja ja olemassaolevat vahvistuu. Näiden lisäksi leikkiminen vahvistaa esim. itsetuntoa ja itsevarmuutta, mitenköhän tän puolen käy jos vanhempi paljon ohjailee?
Lukiossa maikka sanoi, ettei leikki ole lapsen työtä, vaan elinehto, ja tää on kyllä jäänyt mieleen vahvasti, vaikka omat lapset onkin vielä vasta haaveissa. Mielestäni tuon psykakurssin pitäisi olla pakollinen vaikka jo peruskoulussa, olisi hyödyllinen ihan kaikille vaikkei omia lapsia haluaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä sain pienen levittää kaiken pitkin lattioita, koska leikittiin yläkerrassa keskenämme. Kerran kuussa äiti sai raivarin sotkusta ja sanoi laittavansa kaiken kaatopaikalle. Joskus se heitti tärkeän nuken lattiaan niin että se meni rikki.
hyi hele mikä "vanhempi".
Kuka helvetti ehtii tai jaksaa mikromanageroida lastensa leikkejä tuolla tavalla?
Miten noilla äidillä on edes aikaa vahtia mikä leikki on menossa ja mitä leluja mihinkin leikkiin kuuluu?
Taaperoa tietty pitää vahtia koko ajan, mutta en mä isompien lapsien vieressä ehdi ja varsinkaan viitsi seistä analysoimassa jatkuvasti.
En ole tilaaja, mutta onko kyse nimenomaan yhdestä leikistä, vai leikkivälineistä? Tavallaan ymmärrän sen, jos käynnissä on ollut vaikka kotileikki ruokineen, pehmoineen ja majoineen, ja lapset päättävät vaihtaa vaikka piilo- tai sokkoleikkiin. Silloin voi olla ihan järkevää siivota edellinen leikki pois. Meillä varsinkin silloin, kun lapsilla on esim serkut yökylässä, käy helposti niin, että leikkiryhmä siirtyy huoneesta toiseen tai pihalle ja edellinen leikki jää levälleen huoneeseen. Siinä vaiheessa aikuinen voi kyllä muistuttaa korjaamaan jälkensä, palauttamaan sohvatyynyt majoista jne, ettei vieraiden poistuttua koko kaaos jää isäntäväen riesaksi. Samoin pelit kerätään pois pelaamisen jälkeen, ettei osat katoile.
Mutta jos kysymys on siitä, että leikkiin ei voi ottaa yhtä aikaa useampaa lelusettiä, en ymmärrä. Meillä yhdessä vakioleikissä on aina mukana duplot ja figuurit, pehmoleluja ja härpäkkeitä säännöllisinä vieraina. Esikoinen taas usein askartelee jotain leikkiinsä, eli hän saattaa yhtäkkiä poistua piirtämään ja leikkaamaan jotain, ja palaa sitten jatkamaan. Se kuuluu tietysti siihen "yhteen leikkiin".
Vierailija kirjoitti:
Olen järjestyksenpitäjä ja -vaalija. Mutta en ole kuullut noin rajoittavaa sääntöä.
ei sinulla sitten kovin kummoista järjestystä ole
laiskat ja epäsiistit vanhemmat eivät viitsi laiskuuttaan kasvattaa lasta, joten saamattomien vanhempien kodit ovat epäsiistejä
Voi luoja, millaista n-a-t-s-i-meininkiä. Kun mun kummilapset ovat mun luona kyläilemässä he saavat leikkiä vaikka sataa eri leikkiä samaan aikaan ja levittää heille hankkimani kamppeet ihan minne haluavat. Mun mielestä tuon kaltaiset rajoitukset, mistä avaaja mainitsi, edesauttavat ainoastaan ahdistuneisuuden ja pakko-oireiston kehittymistä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti ehtii tai jaksaa mikromanageroida lastensa leikkejä tuolla tavalla?
Ja sitten valitetaan somessa, kun on niin paljon sitä ja tätä metatyötä eikä mies tee tarpeeksi. Ihan itse tekevät naiset elämästään hankalaa. Miten näiden puolisot kestävät tuota touhua.
Onhan tää vitsi? Onhan?