39v. ja tuntuu, että ikätovereiden kanssa vanhenemme eri tahtia

Kai sinä nyt keski-ikäisenä jo ymmärrät, että ihmisten elämät menevät eri polkuja? Nauti omastasi, toivottavasti ikätoverisi nauttivat omistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kai sinä nyt keski-ikäisenä jo ymmärrät, että ihmisten elämät menevät eri polkuja? Nauti omastasi, toivottavasti ikätoverisi nauttivat omistaan. 

Keski- ikä ei ala vielä 40v. Keski- ikä alkaa noin 45v. 

U

Olen saman ikäinen ja herättää sellaisia ajatuksia että olet kova lokeroimaan ihmisiä ja näet ympärilläsi vain ne asiat, jotka vahvistavat tuota omaa narratiiviasi. Itselläni esim. ei lapsia ja naimisiin olen menossa tänä vuonna (ensimmäistä ja viimeistä kertaa). 

Mietin että "vähiten epäsopivin" ei ole suomea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sinä nyt keski-ikäisenä jo ymmärrät, että ihmisten elämät menevät eri polkuja? Nauti omastasi, toivottavasti ikätoverisi nauttivat omistaan. 

 

Keski- ikä ei ala vielä 40v. Keski- ikä alkaa noin 45v. 

Kyllä se alkaa 40v. Mä täytän kesällä 45v ja olen siis ollut pian 5 vuotta keski-ikäinen.

Se, että moni ikääntyessään näyttää siltä, että kokisi, ettei elämällä ole enää mitään annettavaa, voi johtua myös siitä, että monilla elämänkokemuksen ja kasvaneen suhteellisuudentajun myötä kirkastuu se, mikä elämässä on tärkeintä, ja mihin haluaa rajallisen aikansa ja energiansa käyttää. Nämä asiat voivat näyttäytyä muille ihmisille "ei-minään", toisin kuin matkustelu ja meikkaus. 

Miksi sinua häiritsee nuo mainitsemasi asiat/eroavaisuudet? Eivätkä nuo asiat oikeastaan kerro vanhenemisesta vaan ainoastaan erilaisista elämänvalinnoista tai kiinnostuksenkohteista. En nyt oikein sanoisi, että jos joku ei innostu jostain TikTokista, että hän on sitten "vanhentunut". Ja eipä nuo sinunkaan jännittävät "uudet" ideat kovin nuorekkailta kuulosta, jos ne ovat vain jotain TikTokin kokeilemista eli käytännössä kännykkäruudun tuijottamista. 



 

No joo ei siinä varmaan juuri tiktokin meikkausvideot kiinnostele, kun on perhe hoidettavana.

Btw tilastojen mukaan nuorena solmitut liitot kestävät parhaiten. 

Vaikutat ikävältä ja ahdasmieliseltä tyypiltä. 

Mun keski-ikä alkoi vasta 47-vuotiaana kun löysin ekan harmaan hiustupsun otsapörristäni. Väittäisin että keski-iän alkaminen ja päättyminen on vähän liukuva.

Itse kiinnitin muutama vuosi sitten huomioita kahteen minua vanhempaan työtoveriini ja heidän käsiinsä. Se eläkkeelle jäävä oli paljon nuoremman oloinen kuin se muutaman vuoden nuorempi jolla oli vielä muutama työvuosi edessään. Tämä nuorempi stressasi ihan kaikesta ja kämmenten iho oli kuin vanhalla mummolla. Hän taisi vanhentua hieman nopeammin tuota toista. Stressaaminen ei tee hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Mietin että "vähiten epäsopivin" ei ole suomea. 

Aivoihin sattuu kun mietin tätä.

Mä ihmettelen sitä, että moni n. 40-vuotias puhuu olevansa vanha, on kolotusta ja kremppaa ja kaikenlaista iän mukanaan tuomaa vaivaa ja vaikeutta. Olen itse 36-vuotias, enkä koe kehoni juuri vanhenneen viimeisen 10 vuoden aikana. Ulkonäkö on toki muuttunut ja vanhentunut, mutta ihan yhtä lailla jaksan valvoa, harrastaa, tehdä ja touhuta kuin nuorempanakin. Ehkä seuraavan viiden vuoden aikana minustakin tulee vaivainen ja jaksamaton.

Eiköhän kaikki vanhene ihan samaa tahtia, mutta omia polkujaan. Tässä iässä elämänpolut ovat jo niin eriytyneet, että elämät ovat huomattavan erilaisia. 

Mä oon 41 v ja tunnen olevani ihan normaali keski-ikäinen. Ei kiinnosta tiktokit, mutta kroppa sentäs on hyvässä kunnossa. Monet ikäiseni valittaa vanhenevaa kroppaa, mä en koska ei ole (vielä) mitään iän tuomia vaivoja eikä esim lihomista. 

Urapolkuja tämän ikäisillä on jo vaikka minkälaisia. Jotkut ovat edenneet urallaan hienosti, osa taas -esim minä- ei ole saanut opinnoista ja yrittämisestä huolimatta mitään järkevää aikaiseksi. Mulla ainakin se aiheuttaa turhautumista ja sitä tunnetta, ettei elämällä ole mitään annettavaa. Ei ainakaan työelämällä ja kun työelämässä sais sitä rahaa millä tavoitella niitä muita unelmia, niin eipä sitä ole oikein mitään muutakaan. 

Olen 42-vuotias, ja ehdottomasti pidän etäisyyttä niihin, joiden lempipuuhat ja puheenaiheet liittyvät jotenkin kauneudenhoitoon. Myöskin tuo kumppani, joka on tuossa vierellä kulkenut yli 20 vuotta, on vallan mainio itselleni. Tuskinpa vaihtamalla olisin saanut samanlaisen, joka oikeasti jakaa kodin vastuut ja laskujen maksun 50/50. Harrastan tätä nykyä kaikkea yksin, hiihtitoa, lenkkeilyä, kuntosalilla käyntiä. Haluan tehdä asioita yksin, vanhemmiten tämä asia on korostunut. Joskus näen kavereita, ja työkavereita lähes päivittäin. Se riittää minulle. 

Mutta sinun kaltaisia ihmisiä vältän. Ja tiedän, että asia pätee toisinkin päin, hyvä niin. 

Sellaista ajatuksia että Tiktokkia, meikkejä ja matkustelua elämänsisältönä hehkuttava 40-vuotias on kyllä silmiinpistävän epäkypsä. 

Vierailija kirjoitti:

Mä ihmettelen sitä, että moni n. 40-vuotias puhuu olevansa vanha, on kolotusta ja kremppaa ja kaikenlaista iän mukanaan tuomaa vaivaa ja vaikeutta. Olen itse 36-vuotias, enkä koe kehoni juuri vanhenneen viimeisen 10 vuoden aikana. Ulkonäkö on toki muuttunut ja vanhentunut, mutta ihan yhtä lailla jaksan valvoa, harrastaa, tehdä ja touhuta kuin nuorempanakin. Ehkä seuraavan viiden vuoden aikana minustakin tulee vaivainen ja jaksamaton.

Ihmettelen ihan samaa. 42-v. synttäripäivänä äitini kysyi, että onko vanha olo ja vastasin, että ei todellakaan. Samanikäinen kaverini valitteli nivelkipuja ja että lattialta on vaikea päästä ylös.

Kyllä se elämä nelikymppisenä on valitettavasti ohi.

Vierailija kirjoitti:

Sellaista ajatuksia että Tiktokkia, meikkejä ja matkustelua elämänsisältönä hehkuttava 40-vuotias on kyllä silmiinpistävän epäkypsä. 

Tulee mieleen eräskin entinen pääministerimme..

Kyllä sinullekkin ap vielä valkenee se, että ihmiset ovat erilaisia. Ja onneksi ovat. Mikään ei olisi kauheampaa kuin samaan muottiin survotut tiktokkeja tuijottavat trimmatut ja botoxilla kyllästetyt ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ihmettelen sitä, että moni n. 40-vuotias puhuu olevansa vanha, on kolotusta ja kremppaa ja kaikenlaista iän mukanaan tuomaa vaivaa ja vaikeutta. Olen itse 36-vuotias, enkä koe kehoni juuri vanhenneen viimeisen 10 vuoden aikana. Ulkonäkö on toki muuttunut ja vanhentunut, mutta ihan yhtä lailla jaksan valvoa, harrastaa, tehdä ja touhuta kuin nuorempanakin. Ehkä seuraavan viiden vuoden aikana minustakin tulee vaivainen ja jaksamaton.

Ihmettelen ihan samaa. 42-v. synttäripäivänä äitini kysyi, että onko vanha olo ja vastasin, että ei todellakaan. Samanikäinen kaverini valitteli nivelkipuja ja että lattialta on vaikea päästä ylös.

Monilla naisilla alkavat esivaihdevuodet nelikymppisenä. Hormonitoiminnan muutokset aiheuttavat monia oireita jo kauan ennen kuukautisten loppua. Nivelkivut ovat yksi yleisimmistä oireista. Toinen on unihäiriö ja väsymys. Oireiden alkamisajankohta ja voimakkuus ovat hyvin yksilökohtaisia. Jos ei itsellä ole oireita, niin kannattaa olla iloinen, mutta se ei liene syy ylpistyä. Ei se ole omaa ansiota.