Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mik ms on aina niin kiukkuinen minulle ja lapsille vaikka kaikkeni yritän? :(

Vierailija
15.12.2010 |

Teen lähes kaikki kotityöt yksin, en vaadi mieheltä MITÄÄN, jos hän haluaa tehdä niin tekee. Koskaan ei ole lasten kanssa, sen pienen ajan kun on (jos en ole kotona tms) vain HUUTAA heille. Ei osaa nätisti sanoa mitään vain aina haukkumalla, huutamalla jne. En jaksa enää!!!!! Kun en häneltä MITÄÄN muuta odota kuin sen että ei aina huutaisi ja haukkuisi kaikille kotona, olisi joskus tyytyväinen!



Siivoan, leivon, hoidan ja kuskaan lapsia, töitä riittää ihan kylliksi. Yritän tosi paljon että mies olisi tyytyväinen. Tiedän että mies inhoaa jos näkee jonkin lapsen leklun vaikka olohuoneessa tai tiskit on tiskaamatta tai jotain, niin koitan aina että kaikki olisi kunnossa kun mies tulee kotiin mutta aina on jokin vialla! En jaksa enää, en jaksa!! Puhuttu on monta kertaa asiasta mutta ei auta, aina lupaa muttei koskaan pidä lupaustaan.



En haluaisi sen takia erota kun muuten kaikki olisi hyvin. Mutta en haluaisi lasten enkä oman elämän olevan tälläistä. Paljon helpompaa olisi jos asuisin yksin lasten kanssa ja saisin välillä lastenhoitoapua, mutta olisi niin iso kynnys ottaa se erokin.



Kommentoikaa jotain, mitä piatäisi tehdä, omin voimin en enää jaksa.

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ettei tuo ole tervettä puolin taikka toisin ja ihan kamala ilmapiiri lasten kasvaa. Hirveää esimerkkiä.

Eroa.

Vierailija
2/13 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitäs jos pistäisit kerrankin kovan kovaa vastaan, etkä olisi kynnysmattona...se kun monia ärsyttää. Joo, en kattelis, ero olis ainoa vaihtoehto...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun sanot, ettet halua erota. Elämäsi kuulostaa nimittäin helvetiltä, ja todennäköisesti lapsetkin kärsivät. Jos mies ei muutu... miksi hän muuttuisi, jos ei itse koe mitään ongelmaa? Niin elämäsi on tuollaista, itsekin sanot, että olisi helpompi elää lasten kanssa yksin.

Ero on iso kynnys, mutta joskus se on kaikille parhaaksi.

Vierailija
4/13 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ongelma on miehen tunne-elämässä eikä lattialla olevissa leluissa.



Toisaalta miehen saattaa olla vaikeaa kunnioittaa naista joka hyppää jokaisen ailahduksen mukaan.



Älä lähde tuohon leikkiin mukaan, aina löytyy jotain naputettavaa. Tuo murskaa vain oman itsevarmuutesi jos pidät omia tekojasi syynä miehen jäkätyksiin.



Sano miehelle että koska mikään ei kuitenkaan kelpaa, lakkaat yrittämästä.



Yleensä kun siisteydestä jäkätetään, vika on jossain ihan muualla. Kysy mieheltä mikä ihan oikeasti mättää.

Vierailija
5/13 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

lepää vain sinun harteillasi.



Minä olen eroni jälkeen tajunnut, kuinka paljon minä joustin, joustin ja joustin. Mies ei nyt huutanut, mutta kritiikkiä nätisti verhoiltuna kuulin jatkuvasti. Olin myös aina sitä mieltä, että hyvä mies on, avioliitossa vain tarvitsee joustaa.



Ero tuli, kun minä lopetin joustamisen. Kysymys kuuluukin, kauan sinä jaksat joustaa?

Vierailija
6/13 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse tekisin miehelle selväksi, etten halua lasteni kasvavan pelossa enkä omaksuvan huutamista ja ärjymistä tavaksi keskustella. Jos miehen tavat eivät muuttuisi ilman apuja niin sitten avun kanssa. Neuvolan kautta psykologille?

Jos osoittaisi ymmärtävänsä ongelman vakavuuden ja yrittävän muutosta kaikin keinoin luultavasti siinä onnistuisi.

Jos meno jatkuisi samana niin kehottaisin etsimään asuntoa itselleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä olisi ketään jolle rähistä. Mitä mies vastaisi?

Vierailija
8/13 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä olisi ketään jolle rähistä. Mitä mies vastaisi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

miehesi pitäisi oppia elämään perheessä, ja ikävä kyllä sun täytyisi opettaa se tai ainakin antaa toisen oppia. On tosi tylsä tilanne, kun itse on valmis tekemään mitä vaan, mutta joskus asia on vaan toisesta kiinni. sitä varmaan ahdistaa kotona, kun se ei tiedä miten siellä ollaan.



terveisiä vaan kyökkipsykologilta

Vierailija
10/13 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kerrotko mitkä asiat teillä on hyvin, mikä auttaa sinua jaksamaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten joku alistuu tuollaiseen. Itse en katselisi mieheltä tuollaista käytöstä edes yhtä päivää. Nyt pistät kovan kovaa vasten etkä enää anna miehen vapaasti tyrannisoida muuta perhettä.



Tietty ihmisiä on moneen junaan ja joidenkin arki kai toimii hyvin niin, että toinen (usein nainen) tekee kaikki työt ja toinen vaan urputtaa. Mutta mä en kykenisi sellaisen kanssa asumaan.



Tsemppiä ap.

Vierailija
12/13 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selvästi mies ei rakasta sinua ja lapsiaan jos on aina noin kamala. Ei siis oikeasti halua elää teidän kanssanne. Eroa. Vaikka itse kestäisitkin tuollaista hullua niin älä anna sen pilata lastesi elämää.



Mies ei muutu jos kerran olette monesti puhuneet, on luvannut, eikä kuitenkaan mitään muutosta ole tapahtunut.



Miehen ongelma siis ei todellakaan ole ne likaiset tiskit vaan ongelma on sen omassa päässä. Ja jollei sitä paranneta, ei auta mikään.



Karmee elämä sulla. Voimia muuttaa se!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
16.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asiaan on paljon erilaisia vaihtoehtoja. Näillä tiedoilla ei voida antaa suosituksia, mitä sinun pitäisi tehdä.

Ohessa listaa joistakin mahdollisista seikoista, ne voivat olla osuvia 0-100% kukin.

-miehesi haluaa vetää jotain roolia, josko hän on epävarma itsestään tai on pomotushaluinen samasta syystä

-miehellesi on jäänyt kotoa tai muualta opittu roolimalli päälle

-miehelläsi on taakkaa/ongelmia aikaisemamsta elämästään, jotka vähentävät jaksamista ja heijastuvat huonona käytöksenä

-miehesi ei ole ajatellut käyttäytymisasiaa ja taustastaan johtuen torjuu kaiken tällaisen keskustelun ja itsestään puhumisen

-miehelläsi on persoonallisuushäiriö

-miehesi ei ole opetellut/ajatellut koskaan sivistyneitä, humaaneja ajattelumalleja/käytöstapoja

-miehesi on maalta tai muualta, jossa naisen kuuluu tehdä enemmän (kuin orja) kuin kaupunkien kulttuureissa, joissa taas miestä orjuutetaan

-sinä et anna miehellesi tarpeeksi itse; kohtelet ja määräilet kuin pikkulasta, et anna hänelle arvostusta

-olet epälojaali miehellesi (juoruat ja haukut takana ja julkisesti) ym.

-yrität esiintyä parempana kuin miehesi ja kokea marttyyriyttä ja paremmuutta, ja olet uuvuttanut ja kyllästyttänyt miehesi

-vingut ja kimität liikaa koko ajan, et ota huomioon miehesi työn raskautta ja miehesi mahdollsita terveydentilaa (monilla on rasittavia vaivoja, esim. verenpainetta tms.), joka haittaa hänen jaksamistaan suhteessa vaatimuksiisi

-teille on kehittynyt pattitilanne; onko tilanne ollut koko ajan näin? Mikä johti tähän tilanteeseen?



Joka tapauksessa kananttaa lähteä vastavuoroisuuden periaatteesta; mieti, mitä voit antaa miehellesi, sinun on annettava arvostusta, muuten ei onnsitu, ja pyydä sitten miestäsi vastavuoroisesti antamaan sinulle mitä haluat.

Minkäänlainen vinkuminen ja haukkuminen ei ole kummaltakaan puolelta sopivaa. Sitä ei kannata jatkuvasti tehdä; se vain pienentää yhteistä hyväänne.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yksi seitsemän