Miten saada 87-vuotias jääräpää isoäiti muuttamaan?
Mummoni on kotinsa vanki ja ei ymmärrä järkipuhetta. Hän liikkuu todella huonosti ja käyttää rollaattoria. Tällä hetkellä tilanne on se, että hän ei pääse kotinsa ulkopuolelle ollenkaan liikkumisensa vuoksi.
- ei pääse kauppaan, koska asuu kaukana kaupasta
- ei voi kulkea bussilla, koska pelkää ettei pääse/pysty nousemaan bussiin
- ei voi mennä taksilla, koska maksaa liikaa (ei saa ilmaisia takseja varallisuutensa vuoksi)
- ei pyydä apua/kyytiä kaverilta tai naapurilta, koska on häpeällistä pyytää apua kun on tottunut pärjäämään yksin
- valittaa huonoa rahatilannetta, mutta todellisuudessa asuu velattomassa talossa, eläke on suuri ja tileillä/rahastoissa on useita tuhansia euroja säästössä
- saa paniikkikohtauksia ja on ahdistunut, koska on niin yksin
- valittaa yksinäisyydestä, mutta asuu yksin rivitalossa kaukana palveluista ja muista ihmisistä.
Asun samassa kaupungissa, mutta minulla on myös oma elämä enkä pysty hänen luonaan jatkuvasti käymään. Soitellaan kyllä usein. Ei suostutteluista (minun ja ikäihmisten palveluohjaajan) huolimatta suostu muuttamaan lähemmäs palveluita tai palvelukotiin. Muistissa ei vielä mitään hälyttävää. Mitä voin enempää omaisena tehdä?
Kommentit (64)
No entäs vanhempasi? Ja jos mummo on täyspäinen, anna olla. Ruuat voi tilata, apteekki tuo kotiin, on vanhustyön kirjoilla.
Kaupungissa siis asuu, voisi olla eri asia jossain todella syrjäseudulla mökissään
Mitä enemmän teet, sitä vähemmän mummollasi on halua muuttaa mitään. Hänellehän on vain mukavaa, mitä enemmän sinä huolehdit hänen asioistaan. Mummosi suostuu muuttamaan tai käyttämään palveluita vasta sitten, kun kaapeissa ei ole lainkaan ruokaa eikä kukaan hyvää hyvyyttään sitä hänelle enää tuo. Näin se vaan ikävä kyllä vanhojen jäärien kanssa usein menee.
no ei se pitkään enää elä. Vedä oma egosi hetkeksi syrjään ja ala viemään mummoa kauppaan. Sovit vaikka että kerran viikossa sinä käytät mummoa kaupassa. kerrot hänelle, että olet niin kuormittunut omassa elämässäsi, että et jaksa kauheasti auttaa muuten, että kaupassa käynnin lisäksi voit käydä toisena päivänä viikossa vaikka kolamaassa talvisin pihan tai vähän imuroimassa sisällä ja jos mummo tarvitsee muuta apua, niin hänen pitäisi sitten ostaa vaikka kotisiivouspalvelua .
Miten iso se eläke on ja mistä ihmeestä löytyy asunto, josta ei synny yhtään mitään kuluja? Voin muuttaa mummosi kanssa samaan rivariin, siellähän on muut asunnot tyhjänä, koska mummo omistaa velattoman talon ihan yksin.
Ilmaisia taksikyytejä ei ole. Hinta on linja-automaksun suuruinen.
Monessa kaupungissa on palvelubussit, kotiovelta keskustaan, terveyskeskukseen jne.
Älä vaan vanhene, sulla sama p**ka edessä.
Sano, että voit muuttaa mummon luo asumaan kun muuten asiat eivät järjesty ja katso mummon reaktio tähän. Ehkä tämän jälkeen mummo suhtautuu asioihin toisella tavalla. Tällainen käänteinen psykologia ja piilomanipulointi ei ole mukavaa, mutta joskus siihen vain on pakko turvautua.
Hommat lähtevät yleensä rullaamaan kun vanhus joutuu sairaalaan. Näin valitettavasti ainakin lähipiirissä.
Käsi tai lonkka murtuu ja ollaan osastolla jonkun aikaa niin sitten alkaa palvelukotipaikka järjestyä ja myös kiinnostaa ihmistä itseään.
Nämä provoaloitukset niin hyviä aina. Kun poimii pätkän sieltä, toisen täältä aloitus on täynnä ristikkäisiä tietoja, kaukana muista ihmisistä = kaupunki, velaton talo = rivitaloasunto, ei kukaan auta = kunnan palveluohjaaja.
Vierailija kirjoitti:
No et mitään. Et auta tippaakaan, et vie ostoksia, et vie lääkäriin, et käy asentamassa uutta kahvinkeitintä.
Mietipä vastaaja omalle kohdallesi, jos et halua pois kodistasi.
Minulla on 93- vuotias sisar, henkisesti virkeä, asuu yksin, laittaa ruuat, hoitaa kotinss. Siivouksen kyllä ostaa kerran kuussa.
Eipä auttaisi kenenkään mennä neuvomaan ja holhoamaan. Koti on siist, ruoka hyvää, pakastimessa aina oma vara ja vieraa vara.
Vierailija kirjoitti:
Nämä provoaloitukset niin hyviä aina. Kun poimii pätkän sieltä, toisen täältä aloitus on täynnä ristikkäisiä tietoja, kaukana muista ihmisistä = kaupunki, velaton talo = rivitaloasunto, ei kukaan auta = kunnan palveluohjaaja.
Ottamatta kantaa muuhun, niin se, että kunnan - tai siis nykyisin hyvinvointialueen - palveluohjaaja on kuvioissa mukana ei suinkaan tarkoita, että vanhus olisi suostunut ottamaan mitään kotiapua vastaan.
Itse kävin mummini luona kerrran viikossa siivoamassa ja tein samalla meille lounaan , sitten keitettiin kahvit . Vein joko mennessäni tarvittavat tuomiset tai sitten kurkkasin jääkaappiin ja kipaisin lähikauppaan . Kun hän alkoi tarvitsemaan lisää apua , osti hän kotihoitoa lisäksi . Lopulta hän muutti palvelutaloon mutta siellä kunto romahti ja kuoli nopeasti .
Vierailija kirjoitti:
Sano, että voit muuttaa mummon luo asumaan kun muuten asiat eivät järjesty ja katso mummon reaktio tähän. Ehkä tämän jälkeen mummo suhtautuu asioihin toisella tavalla. Tällainen käänteinen psykologia ja piilomanipulointi ei ole mukavaa, mutta joskus siihen vain on pakko turvautua.
Sehän olisi mummon onnenpäivä eli älä ehdota edes läpällä.
yhdellä sukulaisella on muistisairas mummo ja tämä asuu itsepintaisesti kodisssaan uuden miesystävänsä kanssa, joka on myös muistisairas. Mummo kuvittelee, että tuo miesystävä on hänen 1. aviomiehensä ja kutsuu häntä sillä nimellä. Miesystävä ajattelee, että se on hänen lempinimensä.
Mummo soittelee säännöllisesti sukulaiselleni, pyytää esim. illalliselle, tilaa kaupasta tuotteet ok, valmistaa ruoat, kattaa pöydän ja kun illallinen alkaa ja sukulaiseni menee pesemään kädet ja palaa vessasta, niin nämä muistisairaat ovat saaneet päähänsä, että kotonaan on tunkeilija ja poliisi on soitettu. Eivät he ole eilisen teeren poikia ja osaavat kyllä hoitaa tunkeiijat poliisin avustuksella, kyllä he tietävät mistä tässä on kyse ja nyt kiltisti odotat poliisia.
Sitten tulee poliisi, poliisi toteaa mummolle, että näyttää siltä, että tämä on sukulaisesi, niin mummo alkaa ihmetellä, että kuka poliisin kutsui, että kyllähän hän nyt oman lapsenlapsensa tunnistaa, että se on varmasti naapuri, joka tekee tahallaan kiusaa. Poliisi sanoo, että perin kummallista, mutta hyvä, että asia selvisi. Saako sukulainen jäädä illalliselle, vai tarjoammeko hänelle valtion kustannuksella kyydin kotiin. Kyllä tottaki saa jäädä, sitä vartenhan tässä on kolme lautasta pöydällä, että ettte ole tainneet kaunkaan olla poliiseina? Haluaisittekos tekin?
poliisi tekee huoli-ilmoituksen, ties kuinka monennen ja se käsitellään ja todetaan, että mummo pärjää kyllä miesystävänsä kanssa. Että muisti nyt vähän reistailee, mutta muuten asiat hoituu.
Sitten mummo välillä katsoo jotain televisiosarjaa ja lähtee sitten sen teeman mukaisesti kaupungille tekemään hommia. milloin etsimään kadonneita ihmisiä, milloin mitäkin sarjan hahmoa tai ongelmia ratkomaan.
Sen verran mummo on tekniikasta innostunut, että hänellä on seurantaranneke mukana. Hän ei tosin muista mikä se on, mutta tärkeä se on, sen hän tietää.
Toisaalta hyvä, että pakkohoidon kriteerit on suomessa kovat, että kun mummo nyt haluaa elää yhdessä uuden miesystävänäs kanssa vaikka luulee häntä 1. aviomiehekseen ja miesystäväkin on järjestelyyn tyytyväinen, niin saavat sitten asua yhdessä onnellisena menneisyydessään.
Toki poliisia siinä pitää kuormittaa sitten aina välillä, kun tulee kotiin outoja illallisvieraita valmiiseen pöytään.
Vierailija kirjoitti:
Hommat lähtevät yleensä rullaamaan kun vanhus joutuu sairaalaan. Näin valitettavasti ainakin lähipiirissä.
Käsi tai lonkka murtuu ja ollaan osastolla jonkun aikaa niin sitten alkaa palvelukotipaikka järjestyä ja myös kiinnostaa ihmistä itseään.
Siinä vaiheessa vasta ollaankin ongelmissa, kun on liian terve sairaalaan, mutta liian sairas kotiin.
Isä ei päässyt ilman apua sängystä ylös. Kotiutettiin näpsästi katetrin kanssa, omaiset 300 km päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No et mitään. Et auta tippaakaan, et vie ostoksia, et vie lääkäriin, et käy asentamassa uutta kahvinkeitintä.
Mietipä vastaaja omalle kohdallesi, jos et halua pois kodistasi.
Mietipä itse, kun töissä käyvä ihminen joutuu hoitamaan työnsä, kotinsa, lastensa lisäksi myös vanhuksen hommat ja nukkuakin pitäisi jossain välissä. Eikä mitään rajoja tunnu olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No et mitään. Et auta tippaakaan, et vie ostoksia, et vie lääkäriin, et käy asentamassa uutta kahvinkeitintä.
Mietipä vastaaja omalle kohdallesi, jos et halua pois kodistasi.
Mietipä itse, kun töissä käyvä ihminen joutuu hoitamaan työnsä, kotinsa, lastensa lisäksi myös vanhuksen hommat ja nukkuakin pitäisi jossain välissä. Eikä mitään rajoja tunnu olevan.
tilaisuus opettaa lapsille arvoja, että läheisistä on hyvä pitää huolta. Lapset mukaan mummon luo vaikka siivoamaan ja viettämään aikaa mummon kanssa. lapset saa tärkeitä muistoja mummon kanssa olemisesta: niitä hetkiä kun ei enäää paljon ole jäljellä.
No et mitään. Et auta tippaakaan, et vie ostoksia, et vie lääkäriin, et käy asentamassa uutta kahvinkeitintä.