Onko mielestänne Suomessa liian helppoa suorittaa useampi ylempi korkeakoulututkinto?
Tuli vain mieleeni kun luin taas Hesarista, että joku oli päässyt opiskelemaan toista kandi+maisteri-tutkintoa heti valmistuttuaan yhdestä pitkästä koulutuksesta. Ulkomailla hyvin harvalla on tuplatutkintoja, mutta Suomessa se on hyvin yleistä, että ihminen on esimerkiksi lääkäri ja kauppatieteilijä tai juristi ja psykologi. Psykologiaakin on hyvin vaikea päästä opiskelemaan joten onkin hassua, että niin monella pääsykokeella sisäänpäässeellä on vasta gradu toiselta alalta tehtynä ja siitä suoraan uuteen tutkintoon. Tutkinnot maksavat yhteiskunnalle kuitenkin todella paljon joten mihin tarvitsemme ihmisiä, joilla on vaikka kaksi 5 vuoden koulutusta ilman mitään työkokemusta?
Kommentit (89)
Ei ole. Uranvaihdon pitäisi olla nykyistä helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Uranvaihdon pitäisi olla nykyistä helpompaa.
Onko kyse uranvaihdosta, jos et ole vielä ehtinyt edes työelämään, kun jo aloitat uuden tutkinnon?
Maisteriohjelmaanhan nuo pääosin menevät, aika harva tutkinto pitää aloittaa alusta. Juristi-kauppatieteilijä tarkoittaa sitä, että opiskellaan työn ohessa, maksetaan veroja valtavasti verrattuna johonkin työttömään. Kannattaa siis kadehtia niitä, jotka elättävät meidät?
Ulkomaalaisilta pitäisi ne opiskelun kustannukset kokonaan veloittaa mm. lukukausimaksu korkeakoulussa kustannus veronmaksajille 40 tonnia lukukausi. Nythän maksetaan asumista myöden.
Pidin opiskelusta ja olin hyvä pääsykokeissa, joten tulin tehneeksi kaksi akateemista tutkintoa. Täytyy myöntää, ettei yhteiskunnalle siitä oikein hyötyä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Maisteriohjelmaanhan nuo pääosin menevät, aika harva tutkinto pitää aloittaa alusta. Juristi-kauppatieteilijä tarkoittaa sitä, että opiskellaan työn ohessa, maksetaan veroja valtavasti verrattuna johonkin työttömään. Kannattaa siis kadehtia niitä, jotka elättävät meidät?
Aika monet elävät vanhempien omistamissa asunnoissa ja tekevät korkeintaan osa-aikatyötä. En kadehdi kultalusikka suussa syntyneitä kyllä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalaisilta pitäisi ne opiskelun kustannukset kokonaan veloittaa mm. lukukausimaksu korkeakoulussa kustannus veronmaksajille 40 tonnia lukukausi. Nythän maksetaan asumista myöden.
Nämä laskennalliset kustannukset on ihan hörönlöröä. Oikea kustannus per opiskelija on muutama tenttipaperi ja pari assaria tarkistamassa. Luennon hinta on sama oli siellä 1 tai 100 opiskelijaa.
Suomeessa on liikaa maakuntayliopistoja, joihin pääsee sisään kunhan kirjoittaa nimensä oikein hakemuspapereihin. Arvata saattaa, miten korkeatasoista porukkaa niistä valmistuu.
Oon tuplamaisteri. Toisen tutkinnon tein omalla rahalla pikavauhtia. En saanut ekalla tutkinnolla töitä, joten siksi opiskelin. Luulen, että sain maisteritutkinnon nopeammin kasaan kuin jos olisin lähtenyt AMK:oon.
Olen töissä yliopistossa ulkomailla ja mielestäni useammalla täällä on tuplatutkintoja kuin Suomessa. Kansi-ja maisteritutkinnot ovat täällä myös usein eri aloilta.
Mielestäni Suomessa ei tarvitse rajoittaa tutkintojen lukumääräl. Se takaa paremmin muuntokoulutuksen, täydennyskoulutuksen, uudelleenkouluttautumisen ja jatkokouluttautumisen työelämän muutosten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalaisilta pitäisi ne opiskelun kustannukset kokonaan veloittaa mm. lukukausimaksu korkeakoulussa kustannus veronmaksajille 40 tonnia lukukausi. Nythän maksetaan asumista myöden.
Nämä laskennalliset kustannukset on ihan hörönlöröä. Oikea kustannus per opiskelija on muutama tenttipaperi ja pari assaria tarkistamassa. Luennon hinta on sama oli siellä 1 tai 100 opiskelijaa.
Koko kortisto lääkikseen, loppuu se resurssipula
Olen itse tuplamaisteri. Useimmat tekevät sen toisen tutkintonsa keski-iässä, niin minäkin, kun halusin vaihtaa alaa. Ensimmäisen tutkinnon voi hyväksilukea aika pitkälti, lähinnä aineopinnot, syventävät ja gradu pitää tehdä. Suomalainen maisterintutkinto on ihan samanlainen kuin muissakin maissa.
"Psykologiaakin on hyvin vaikea päästä opiskelemaan..."
Kaikkea ei tarvitse eikä kannata tasapäistää. Jos joku on niin hyvä, että pääsee opiskelemaan psykologiaa toisen alansa lisäksi, niin sitten hän on hyvä. Jos on hyvä hakija, on hyvä hakija ja niin sen opiskelupaikkojen kanssa kuuluu mennäkin. Niin se menee myös työelämässä. Hyvä hakija on hyvä hakija tai hyvä yrittäjä palveluntarjoana on hyvä palveluntarjoaja. Ei silloin mietitä, että tuolla huonommalla ei ole nyt yhtään koulutusta ja tuolla hyvällä on paljon, valitsenpa tuon huonomman.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni voisi olla maksutonta suorittaa yksi kutakin tutkintoa per naama eli yksi amk-tutkinto, yksi amistutkinto ja yksi maisterintutkinto. Tässä vaihtoehdossa on kuitenkin jo runsaasti alanvaihtomahdollisuuksia itse kullekin.
Ylimääräiset tutkinnot voisivat sitten olla maksullisia pääsykokeista huolimatta.
Höpsö, varmaan sitä juristia, jota kiinnostaa psykologia, kiinnostaakin tehdä joku amistutkinto. Mitä meinasit, lähihoitajaksi vai?
Ja vastaus apn kysymykseen: on tehty liian vaikeaksi, ei liianhelpoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalaisilta pitäisi ne opiskelun kustannukset kokonaan veloittaa mm. lukukausimaksu korkeakoulussa kustannus veronmaksajille 40 tonnia lukukausi. Nythän maksetaan asumista myöden.
Nämä laskennalliset kustannukset on ihan hörönlöröä. Oikea kustannus per opiskelija on muutama tenttipaperi ja pari assaria tarkistamassa. Luennon hinta on sama oli siellä 1 tai 100 opiskelijaa.
Koko kortisto lääkikseen, loppuu se resurssipula
Varmasti laitettaisiinkin mutta lääkäriliitto vastustaa.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalaisilta pitäisi ne opiskelun kustannukset kokonaan veloittaa mm. lukukausimaksu korkeakoulussa kustannus veronmaksajille 40 tonnia lukukausi. Nythän maksetaan asumista myöden.
Ei pidä paikkaansa. Ulkomaalaiset maksavat lukukausimaksut ja elämisen. Vaihto- opiskelijat ( muutamaata kuukaudesta vuoteen) eivät maksa lukukausimaksuja, kuten eivät suomalaisetkaan joudu maksamaan, jos lähtevät ( sopimus)vaihtoon.
Esim. Saksassa ei ole edes mahdollista suorittaa kahta täysin eri alan yliopistotutkintoa, eli jos haluat olla lääkäri JA kauppatieteilijä, niin teet toisen tutkinnon ulkomailla tai jätät jomman kumman opiskelun kesken ja teet vain toisen. Marginaalinen mahdollisuus niin sanottuihin kakkosopintoihin on, jos on perusteltavissa, miksi tämä toinen tutkinto hyödyttää edellisen tutkinnon kanssa yhdessä. Mutta harva sellaisiin opintoihin valitaan ja pitää olla erinomainen opintomenestys edellisessä tutkinnossa.
Suomessa rahoitetaan vaikka triplamaisterin uudet opinnot ja joustetaan niin että työssäkäyvä voi suorittaa omaan tahtiin näitä maksuttomia opintoja. Yliopistolla voi kuka tahansa roikkua vähintään 7 vuotta ja sen lisäksi vielä muutama vuosi lisäajalla, kun perustelee sen ettei ollut oikein aikaa kun piti käydä töissä.
Samaan aikaan joku nuori ilman mitään työkokemusta hakee jo kolmatta vuotta putkeen opiskelemaan pääsemättä sisään.
Onhan tässä jotain outoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maisteriohjelmaanhan nuo pääosin menevät, aika harva tutkinto pitää aloittaa alusta. Juristi-kauppatieteilijä tarkoittaa sitä, että opiskellaan työn ohessa, maksetaan veroja valtavasti verrattuna johonkin työttömään. Kannattaa siis kadehtia niitä, jotka elättävät meidät?
Aika monet elävät vanhempien omistamissa asunnoissa ja tekevät korkeintaan osa-aikatyötä. En kadehdi kultalusikka suussa syntyneitä kyllä yhtään.
Taidat kadehtia. Näe enemmän vaivaa pääsykokeiden suhteen sen sijaan, että käytät aikaasi marisemalla täällä. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalaisilta pitäisi ne opiskelun kustannukset kokonaan veloittaa mm. lukukausimaksu korkeakoulussa kustannus veronmaksajille 40 tonnia lukukausi. Nythän maksetaan asumista myöden.
Nämä laskennalliset kustannukset on ihan hörönlöröä. Oikea kustannus per opiskelija on muutama tenttipaperi ja pari assaria tarkistamassa. Luennon hinta on sama oli siellä 1 tai 100 opiskelijaa.
Koko kortisto lääkikseen, loppuu se resurssipula
Varmasti laitettaisiinkin mutta lääkäriliitto vastustaa.
Lääkäriliitto ei edelleenkään tee päätöksiä sisäänotosta. Jotain rajaa näihin salaliittoteorioihin.
Lääkäriliitto vastustaa lääkiksen liian pientä budjettia. Jos sisäänottoa nostetaan, myös opetuksen budjettia pitää nostaa merkittävästi. Budjettia pitäisi kasvattaa tälläkin sisäänotolla, jotta vastavalmistuneilla olisi riittävät taidot. Onko lääkäriliittoa kuunneltu? No ei ole.
Mielestäni voisi olla maksutonta suorittaa yksi kutakin tutkintoa per naama eli yksi amk-tutkinto, yksi amistutkinto ja yksi maisterintutkinto. Tässä vaihtoehdossa on kuitenkin jo runsaasti alanvaihtomahdollisuuksia itse kullekin.
Ylimääräiset tutkinnot voisivat sitten olla maksullisia pääsykokeista huolimatta.