Lue keskustelun säännöt.
Onko mielestänne Suomessa liian helppoa suorittaa useampi ylempi korkeakoulututkinto?
04.02.2024 |
Tuli vain mieleeni kun luin taas Hesarista, että joku oli päässyt opiskelemaan toista kandi+maisteri-tutkintoa heti valmistuttuaan yhdestä pitkästä koulutuksesta. Ulkomailla hyvin harvalla on tuplatutkintoja, mutta Suomessa se on hyvin yleistä, että ihminen on esimerkiksi lääkäri ja kauppatieteilijä tai juristi ja psykologi. Psykologiaakin on hyvin vaikea päästä opiskelemaan joten onkin hassua, että niin monella pääsykokeella sisäänpäässeellä on vasta gradu toiselta alalta tehtynä ja siitä suoraan uuteen tutkintoon. Tutkinnot maksavat yhteiskunnalle kuitenkin todella paljon joten mihin tarvitsemme ihmisiä, joilla on vaikka kaksi 5 vuoden koulutusta ilman mitään työkokemusta?
Kommentit (89)
Kuten tästä lehtijutustakin käy ilmi, niin se kauppiksen tutkinto on haettu vain siksi kun ei olla päästy opiskelemaan sitä, mikä oikeesti kiinnosti. Eli toisin sanoen tässä maassa on liian helppoa tehdä edes joku kohtuullisen arvostettu tutkinto ihan vaan puoliksi huvin vuoksi pohjalle matkalla kohti unelmia.
Lääkikseenkin hakee vuosittain satoja sellaisia, jotka ovat aina halunneet olla lääkäreitä, mutta pääsivät sitten opiskelemaan juristiksi tai di:ksi helpommin ja tekivät tutkinnon lämpimikseen loppuun, koska oletetaan että Suomessa kuka vain voi opiskella mitä vain yhteiskunnalle kalliita tutkintoja vaikka 60-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin kuvitella että esim. Jenkeissä nuoret jo osaavat miettiä että enttententten haluanko lääkäriksi vai juristiksi, koska hintalappu näillä tutkinnoille ei ole mikään halpa. Suomessa nuori taas ajattelee, että lällänlällänlieru enpäs valitsekaan, vaan otan molemmat, koska mä voin.
Turha selittää, että pienet ja yhteen tutkintoon rajatut opintotuet ja laina olisi jokin este jonkinlaista itsekuria omaavalle nuorelle tehdä kaksi pitkää tutkintoa putkeen. Harva nykyäänkään nostaa opintotukea ainoana tulonlähteenään. Se on tosi monelle vain kiva extra kun lähdetään viettämään kesken periodin hiihtolomaa rannalle.
Vierailija kirjoitti:
Kuten tästä lehtijutustakin käy ilmi, niin se kauppiksen tutkinto on haettu vain siksi kun ei olla päästy opiskelemaan sitä, mikä oikeesti kiinnosti. Eli toisin sanoen tässä maassa on liian helppoa tehdä edes joku kohtuullisen arvostettu tutkinto ihan vaan puoliksi huvin vuoksi pohjalle matkalla kohti unelmia.
Lääkikseenkin hakee vuosittain satoja sellaisia, jotka ovat aina halunneet olla lääkäreitä, mutta pääsivät sitten opiskelemaan juristiksi tai di:ksi helpommin ja tekivät tutkinnon lämpimikseen loppuun, koska oletetaan että Suomessa kuka vain voi opiskella mitä vain yhteiskunnalle kalliita tutkintoja vaikka 60-vuotiaana.
Ei meidän ongelma ole se, että kuka vaan voi opiskella mitä vain tutkintoja vaan se, että liian moni jättää opiskelematta.
Vierailija kirjoitti:
Voisin kuvitella että esim. Jenkeissä nuoret jo osaavat miettiä että enttententten haluanko lääkäriksi vai juristiksi, koska hintalappu näillä tutkinnoille ei ole mikään halpa. Suomessa nuori taas ajattelee, että lällänlällänlieru enpäs valitsekaan, vaan otan molemmat, koska mä voin.
Turha selittää, että pienet ja yhteen tutkintoon rajatut opintotuet ja laina olisi jokin este jonkinlaista itsekuria omaavalle nuorelle tehdä kaksi pitkää tutkintoa putkeen. Harva nykyäänkään nostaa opintotukea ainoana tulonlähteenään. Se on tosi monelle vain kiva extra kun lähdetään viettämään kesken periodin hiihtolomaa rannalle.
Jenkeissä esim kirjallisuutta opiskellut voi mennä vaikka mihin hommiin, suomessa ei.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö huuhaa tutkintoja kuten naistutkimus ja suurin osa humanistisista on liian helppo päästä opiskelemaan. Sen näkee heikkolaatuisesta opiskelija-aineksesta. Stem aloilla nämä yliopistopellet eivät saisi läpi ainuttakaan kurssia.
😅 Noooooh, ehkä vähemmän jormang_söderström -videoita sinulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuten tästä lehtijutustakin käy ilmi, niin se kauppiksen tutkinto on haettu vain siksi kun ei olla päästy opiskelemaan sitä, mikä oikeesti kiinnosti. Eli toisin sanoen tässä maassa on liian helppoa tehdä edes joku kohtuullisen arvostettu tutkinto ihan vaan puoliksi huvin vuoksi pohjalle matkalla kohti unelmia.
Lääkikseenkin hakee vuosittain satoja sellaisia, jotka ovat aina halunneet olla lääkäreitä, mutta pääsivät sitten opiskelemaan juristiksi tai di:ksi helpommin ja tekivät tutkinnon lämpimikseen loppuun, koska oletetaan että Suomessa kuka vain voi opiskella mitä vain yhteiskunnalle kalliita tutkintoja vaikka 60-vuotiaana.
Lääkikseen on helpompi päästä kuin oikikseen. oikis kestää 3 vuotta. lääkis 6 vuotta + erikoistuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita koulutuksia pitäisi pitää muunakin kuin päivähoitona aikuisille ja tarkastaa johtaako ne työnsaantiin. Tarvitaanko niitä edes suomen työmarkkinoilla. Kun taas ne mistä on puutetta kuten lääkäreistä ei pääse kuin kourallinen opiskelemaan.
Tämä. Erityisesti keski-ikäisten naisten museologian ym opinnot.
Museologian perusopinnót, jotka voi suorittaa avoimessa yliopistossa omalla kustannuksella, oikeasti pätevöittävät museoalan työhön aiemman alaan liittyvän yliopistotutkinnon kanssa. Joten en ymmärrä, miten mielipiteesi liittyy tähän keskusteluun toisen maksuttoman maisterintutkinnon suorittamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kaksi toisen asteen tutkintoa.Opiskelin myös yliopistossa ja sain alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistosta.
Nyt teen alempaa korkeakoulututkintoa AMK:ssa.
Olen pitänyt opiskeluista ja hienoa,että minulla on ollut mahdollisuus tällaiseen.
Koen,että kerrytän osaamistani työelämää varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten tästä lehtijutustakin käy ilmi, niin se kauppiksen tutkinto on haettu vain siksi kun ei olla päästy opiskelemaan sitä, mikä oikeesti kiinnosti. Eli toisin sanoen tässä maassa on liian helppoa tehdä edes joku kohtuullisen arvostettu tutkinto ihan vaan puoliksi huvin vuoksi pohjalle matkalla kohti unelmia.
Lääkikseenkin hakee vuosittain satoja sellaisia, jotka ovat aina halunneet olla lääkäreitä, mutta pääsivät sitten opiskelemaan juristiksi tai di:ksi helpommin ja tekivät tutkinnon lämpimikseen loppuun, koska oletetaan että Suomessa kuka vain voi opiskella mitä vain yhteiskunnalle kalliita tutkintoja vaikka 60-vuotiaana.
Lääkikseen on helpompi päästä kuin oikikseen. oikis kestää 3 vuotta. lääkis 6 vuotta + erikoistuminen.
Nyt meni kyllä pieleen. Oikeustieteessä maisterin tutkinnon suoritusaika on viisi vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Harva toista tutkintoa suorittaa ainakaan kokonaisuuudessaan kokopäiväisenä opiskelijana. Jos työnantajat eivät olisi niin konservatiivisia, monelle riittäisi täydentävät opinnot. Ulkomailla näkee ihmisiä, joilla on aivan toisen alan koulutus, mutta sitten vaihtaneet täysin toiselle alalla täydentävien ja itseoppimisen kautta.
Minulla on maisterintutkinto ja ammattikorkeakoulututkinto, jotka liippaavat samaa alaa, eri näkökulmasta tietenkin. Molemmista on ollut kovasti hyötyä uralla ja molemmat vahvistavat ammattitaitoani. Olen kiitollinen, että olen saanut molemmat suorittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten tästä lehtijutustakin käy ilmi, niin se kauppiksen tutkinto on haettu vain siksi kun ei olla päästy opiskelemaan sitä, mikä oikeesti kiinnosti. Eli toisin sanoen tässä maassa on liian helppoa tehdä edes joku kohtuullisen arvostettu tutkinto ihan vaan puoliksi huvin vuoksi pohjalle matkalla kohti unelmia.
Lääkikseenkin hakee vuosittain satoja sellaisia, jotka ovat aina halunneet olla lääkäreitä, mutta pääsivät sitten opiskelemaan juristiksi tai di:ksi helpommin ja tekivät tutkinnon lämpimikseen loppuun, koska oletetaan että Suomessa kuka vain voi opiskella mitä vain yhteiskunnalle kalliita tutkintoja vaikka 60-vuotiaana.
Lääkikseen on helpompi päästä kuin oikikseen. oikis kestää 3 vuotta. lääkis 6 vuotta + erikoistuminen.
Nyt meni kyllä pieleen. Oikeustieteessä maisterin tutkinnon su
Kandi 3 vuotta. Sillä saa jo leivän pöytään.
Suomessa on pakko kouluttautua jos haluaa vaihtaa alaa ns akateemisessa maailmassa. Esim. Opettajan on hyvin vaikea päästä töihin finanssimaailmaan, valtiolle tai mihin vaan. Siksi on pakko opiskella. Muualla maailmassa maisterin tutkinto on enemmän yleispätevöittävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Lääkikseen on helpompi päästä kuin oikikseen. oikis kestää 3 vuotta. lääkis 6 vuotta + erikoistuminen."
Sivusta, mutta mitä ihmettä mahdat selittää? Ensinnäkin harva nykyään jättää tutkinnon kandivaiheeseen, koska se rajaa pois paljon tulevaisuuden työmahdollisuuksia. Toiseksi, miksi ihmeessä vertaat oikiksen kandia lääkiksen lisensiaattiin ja vielä erikoislääkäriin? Oikiksen kandin saaminen kestää noin 3 vuotta. Lääkiksen kandin saaminen noin 2- 2.5 vuotta. Oikiksen maisteri noin 5 vuotta. Lääkiksen lisensiaatti noin 6 vuotta. Oikiksen lisensiaatti varmaan samat noin 6 vuotta. Sitten voi tehdä tohtorin ja erikoistua kumpikin.
Vierailija kirjoitti:
Onpahan marginaalinen ongelma. Maisterintutkinnon suorittaa alle viidennes ikäluokasta ja näistä on tuplamaistereita häviävän pieni määrä.
Ongelma... Kertoo jotain, jos tuplamaisterius ja kilpailu opintopaikoista ylipäätään nähdään ongelmana. Ei ihmekään, että Suomi ei menesty. Tasapäistetään koko maa konkkaan. Heikompien ehdoilla mennään jo nyt varsin paljon peruskoulutuksessa. Ei ole etu, että samaa halutaan korkeakoulutukseen.
"Joskus sitä vain miettii, että mikä tarkoitus heillä oli nyt viedä jonkun toisen opiskelupaikka, kun on kuitenkin kauhea kiire tehdä sitä toista uraa siinä samalla."
Minäkin mietin monesti, kun en onnistunut saamaan haluamaani työpaikkaa, että mikä tarkoitus niillä valituilla oli viedä jonkun toisen työpaikka. Vaikka heillä oli jo aiempi työpaikka hyvä, toisin kuin joillain toisilla. Mikseivät pysyneet siellä. Ja monella sellaisella toisten paikkojen viejillä on kuitenkin samalla hirveä kiire rakentaa sitä perhettä samalla.
Faktahan on se, että ihmiset tekevät päätöksiä oman elämänsä kannalta. Ura on kilpailua. Myös opiskelukin on kilpailua. Kaikki eivät voi saada kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
"Lääkikseen on helpompi päästä kuin oikikseen. oikis kestää 3 vuotta. lääkis 6 vuotta + erikoistuminen."
Sivusta, mutta mitä ihmettä mahdat selittää? Ensinnäkin harva nykyään jättää tutkinnon kandivaiheeseen, koska se rajaa pois paljon tulevaisuuden työmahdollisuuksia. Toiseksi, miksi ihmeessä vertaat oikiksen kandia lääkiksen lisensiaattiin ja vielä erikoislääkäriin? Oikiksen kandin saaminen kestää noin 3 vuotta. Lääkiksen kandin saaminen noin 2- 2.5 vuotta. Oikiksen maisteri noin 5 vuotta. Lääkiksen lisensiaatti noin 6 vuotta. Oikiksen lisensiaatti varmaan samat noin 6 vuotta. Sitten voi tehdä tohtorin ja erikoistua kumpikin.
Oikeusnotaari tienaa enemmän kuin lääkiksen kandi.
Vierailija kirjoitti:
Suomeessa on liikaa maakuntayliopistoja, joihin pääsee sisään kunhan kirjoittaa nimensä oikein hakemuspapereihin. Arvata saattaa, miten korkeatasoista porukkaa niistä valmistuu.
Hei. Nämä on luoto tarpeeseen. Esimerkiksi,kun UEF loppui vähäksi aikaa Hammaslääkäreiden koulutus, tuli Itä-Suomeen todella huutava pula hammaslääkäreistä. Sama "normi"lääkäreiden kohdalla tilanne olisi. Ja monella muulla alalla. Ihmisillä on taipumus jäädä opiskelupaikkakunnalle tai sen läheisyyteen, monesti se työpaikka ja elämänkumppani löytyvät samalla.
Vierailija kirjoitti:
Suomeessa on liikaa maakuntayliopistoja, joihin pääsee sisään kunhan kirjoittaa nimensä oikein hakemuspapereihin. Arvata saattaa, miten korkeatasoista porukkaa niistä valmistuu.
Eliittialoille on vaikea päästä,oli yliopisto missä tahansa. Toki esim lääkiksen pisterajat ovat olleet Hesassa korkeammat kuin vaikkapa Kuopiossa,mutta ei ole suurta eroa. Lääkityksen,kauppis,oikis ja taidealat ovat ne vaikeimmat päästä,oli yliopisto missä tahansa.
On mielestäni kustannuksiltaan hieman eri asia, jos nuori 19-v. huomaa puolen vuoden korkeakouluopintojen jälkeen, että kiinnostaisi sittenkin enemmän ala x ja vaihtaa samantien alaa jättäen koulutuksen kesken kuin että sama 19-v. tekee 5 vuoden koulutuksen turhaan loppuun asti ja hakee sitten suoraan opiskelemaan sitä, mikä alunperin kiinnosti.
Tietenkin ensikertalaiskiintiön vuoksi on helpompi päästä kiintiön ulkopuolelta sisään, jos on on vankka akateeminen tausta kuin että olisi 20-vuotias yliopistodropout joka halusi vain opiskella jotain itseään kiinnostavampaa.
Itselleen epäkiinnostavan koulutuksen kesken jättämisestä on tehty hankalaa. Jos jätät kesken, voi olla ettet ikinä pääse opiskelemaan sitä mitä halusit. Jos et jätä kesken vaan sinnittelet, niin saat taitoja pääsykokeisiin ja et jää sentään tyhjän päälle ilman tutkintoa.