Lue keskustelun säännöt.
Positiivinen raskaustesti ja hirveä shokki, apua toivotaan
18.01.2024 |
Tein aamulla positiviisen raskaustestin, sellaisen digitaalisen varhaisen testin. Näyttöön ilmeistyi raskaana - ja olen aivan paniikissa.
Pelko ja shokki päällimmäisenä mielessä enkä pysty keskittymään mihinkään. Lapsi on ollut toiveissa, mutta siltikin olen kauhuissani.
Olemme olleet mieheni kanssa pitkään, yli 15 vuotta ja ehkä nelisen vuotta sitten aloimme vakavasti puhumaan, että haluaisimme kuitenkin lapsen, vaikka olimme pitkään sitä mieltä (tai minä olin), ettei ole meidän juttu. Noin 2 vuotta sitten aloin jo syömään foolihappoa, mutta pillerit jätettiin pois vasta puolisen vuotta sitten ja ovulaatiota tikutin kaksi kuukautta, ja tästä jälkimmäisestä tämä lopputulos.
Minä täytän tänä vuonna 35, mies pari vuotta vanhempi. Lisäksi minulla on paljon ylipainoa (veriarvot kuitenkin ihanteelliset ja liikun paljon) ja pelkään, että en saa hoitoa ja neuvola jättää minut yksin painoni takia.
Toisaalta tuntuu, että en ole valmis, mutta en halua myöskään kuvitella elämää ilman lasta vaikka kymmenen vuoden päähän.
Mieheni oli todella onnellinen testistä, ja kerroin asiasta äidilleni, joka suhtautui asiaan ehkä hieman eri tavalla kuin olisin toivonut.
Ymmärrän olla kiitollinen siitä, että raskautuminen onnistuu jotenkin, sillä ei todellakaan ole itsestäänselvää. Mutta, olen itkuinen ja paniikissa, ja toivoisin kokeneempien ajatuksia ja mahdollisia tsemppejä.
Kiitos jo etukäteen jos joku viitsii vastata <3
Kommentit (26)
En ihan ymmärtänyt mitä apua toivot.
Itse olin 36 v, kun aloin odottamaan esikoistani. Painoni oli 120 kg paikkeilla (170 cm). Kaikki meni hyvin, hoito oli erinomaista, vähän liiankin tarkkaa mielestäni, enhän kuitenkaan ollut sairaana, vaan raskaana.
Pysy rauhallisena, useinmiten kaikki sujuu hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä mieli sen verran vielä sekaisin, etten tajunnut kirjata tarkemmin avun tarvetta :D Eli toivoin juuri tämän tyyppisiä vastauksia kun jo sain, että eiköhän kaikki mene ok, tai kokemuksia ison ylipainon kanssa neuvolaan menneiltä.
Tai kommentteja onko muilla ollut samaa paniikkia ja onko lähtenyt helpottamaan :)
Kiitos teille vastauksista!
Onnea sinulle, maailman ihanin asia on tapahtunut!
Mieliala voi vaihdella ääripäästä toiseen, mutta se on ihan normaalia. Kaikki sujuu varmasti hyvin, luota siihen.
Mulla on 40kg ylipainoa ja ihan hyvin kaikki meni. Teinini on hoikka ja urheilullinen eli ei perinyt lihavuutta.
Onnittelut raskaudesta! En ole itse ollenkaan kokenut asiassa, vaan meneillään on vasta ensimmäinen raskauteni, viikolla 20 ja itselleni tämä oli hyvin toivottu raskaus ja tämä on ehkä vähän erikoinen vastaus, mutta 9 kuukautta on aika pitkä aika käydä asiaa läpi ja totutella ajatukseen äitiydestä ja lapsesta. Ja voi olla että alkuraskaus erityisesti on melkoista pahoinvointia ja aika hankalaakin, joten tavallaan silloin ei edes ole energiaa tai kykyä miettiä niitä syvällisiä pohdintoja vaan tulee vaan edenneeksi päivä kerrallaan, mikä on hyvä. Ristiriitaista, mutta hyvä vaan ettei edes tarvitse olla heti jotenkin valmis ja sisäistänyt asiaa koska oma elimistö tarjoaa kyllä kaikkea konkreettista oiretta ja muuta mietittävä kuin se henkinen puoli. Ja sitten kun olet toivottavasti päässyt pahimmasta pahoinvoinnista eroon, olet varmasti yllättävänkin valmis koko äitiysasiaan ja raskaus onkin ihan kiva juttu. Tai voi olla ette edes ole kovin pahoinvointinen. Joka tapauksessa päivä kerrallaan ja saat hyvää tukea neuvolasta ja lääkäreitä! Juttele heille kaikesta mikä mietityttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan tuon saman tunteen, kun tein positiiviset testit. Päällimmäisenä oli pakokauhu, vaikka molemmat toivottuja olivatkin. Varsinaista iloa ei missään vaiheessa raskauksia tullut. Myös synnytyksen jälkeen päällimmäisenä oli pakokauhu ja ajatus, että mitä olen mennyt tekemään. Tunne meni kyllä sitten ohi, ja nyt lapset aikuisia. Olin kylläkin normipainoinen (59kg) raskauksien alussa. Paino kylläkin mm. raskausmyrkytyksestä johtuvasta turvotuksesta nousi n. 20kg. En usko, että jäät painon kanssa ns. yksin kyllä neuvolassa tuetaan ja seurataan. Ja ikää oli 1. testiä tehdessä 25.
Normaalipainoisena raskaaksi. Tämän pitäisi olla päivänselvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä tähän maailmaan lasta tekisi.
Rinnalla onnellinen miehesi ja teidän toivomus toteutuu.Oe onnellinen ! Vauva tuntee sinun tunteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen positiivinen huomio sinulle Ap, että olet kyllä tullut helposti ja nopeasti raskaaksi iästäsi ja painostasi huolimatta. Kaikille samassa tilanteessa oleville ei ole itsestään selvää tulla raskaaksi puolen vuoden yrityksellä!
Tsemppiä! Syöthän raskausaikana terveellisesti. Vauvankin takia ajattele positiivisesti. Et ole ainoa ylipainoinen odottaja. Hyvin se menee, ja ihana palkinto odottaa 9 kk päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tähän maailmaan lasta tekisi.
Miksi pelkäät elämää ja vastoinkäymisiä noin paljon? Onneksi kaikki eivät.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 40kg ylipainoa ja ihan hyvin kaikki meni. Teinini on hoikka ja urheilullinen eli ei perinyt lihavuutta.
Unohdit mainita, että olet lihavuudestasi hyvin onnellinen. Ole jatkossa tarkempi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olkoon! Älä huoli, on ihan luonnollista vähän järkyttyä raskaudesta, vaikka se olisi toivottu. Varmaan kaikille tulee ainakin jossain vaiheessa (ensimmäistä) raskautta miete, että mitä hittoa on mennyt tekemään. Kyseessä on kuitenkin niin iso elämänmuutos ja hyppy tuntemattomaan. Tunteita on hyvä käydä läpi luotettavien ihmisten, läheisten ja/tai ammattilaisten kanssa. Tuollaiset tunteet ovat yleensä ohimeneviä.
Neuvolassa sinua ei mitenkään yksin jätetä. Ylipainoisia odottavia äitejä on ties kuinka paljon. Voi olla, että ylipainoisten äitien odotusta tarkkaillaan enemmän tai kiinnitetään huomiota eri asioihin, kuin normaalipainoisten? Käytäntöjä en tiedä, mutta joka tapauksessa et ole minkäänlainen poikkeus ylipainoisena odottajana.
Ota yhteyttä neuvolaan pikimmiten, pääset siellä ainakin terveydenhoitajan ja mahdollisesti neuvolapsykokoginkin kanssa juttelemaan, jos tarve vaatii. Kaikkea hyvää sinulle ja onnea odotukseen!
Ps. Läheisten reaktiot ei aina ole ihan toivotun mukaisia, shokki saattaa heihinkin alkuun iskeä. Itse tulin raskaaksi hyvin nuorena ja isäni ehdotti keskeytystä. Olin kuitenkin jo päätökseni tehnyt (jota kaduin suuresti parin viikon ajan ennen raskauden puoliväliä, kunnes todella kiinnyin tulevaan vauvaan ja katumus väistyi koskaan palaamatta). Isäni rakastui vauvaan heti tämän synnyttyä ja on ollut todella ihana isoisä ja suurena hoitoapuna vuosien varrella. Mielipiteet ja ajatukset tuppaa usein muuttumaan.
Olet / olit jo tehnyt tietoisen päätöksen jättää ehkäisyn pois ja yrittää lasta.
Minusta tuntuu, että olet nyt vain säikähtänyt uuden tilanteen edessä. Ja se on tietysti luonnollista.
Varsinaisen päätöksen tunnut kuitenkin tehneen jo aiemmin. Nuku yösi, kyllä se siitä.
t. vela
Luulen, että nuo kuvaamasi tuntemukset on hyvin normaaleita raskaustestin näyttäessä positiivista. Että apua, nyt ei voi enää peruuttaa ja miten osaan ja pärjään jne. Mutta kyllä se siitä! Luultavasti kaikki menee hyvin ja ylipainoisia alkaa olla jo muutenkin varsin iso osa odottajista, joten kyllä siellä neuvolassa kokemusta asiasta on.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 40kg ylipainoa ja ihan hyvin kaikki meni. Teinini on hoikka ja urheilullinen eli ei perinyt lihavuutta.
Mutta sinun aivokapasiteettisi teini valitettavasti peri...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 40kg ylipainoa ja ihan hyvin kaikki meni. Teinini on hoikka ja urheilullinen eli ei perinyt lihavuutta.
Mutta sinun aivokapasiteettisi teini valitettavasti peri...
Miksi kiusaat?
Nythän sinulla kannustinta liikkua enemmän kävelylenkkejä ym. Syödä terveellisesti sopivan kokoisia annoksia vauvan ja oman terveytesi puolesta.
Onnea raskausuutisestasi. Alkujärkytys on ihan tavallinen reaktio.
Kyllähän se järkyttää, positiivisessa mielessä. Sitä kuitenkin sopeutuu kaikkeen. Onnea teille! Hyvin kaikki menee. 🧡