Taloustieteen tohtori opiskeli suomea vuosia oppimatta kieltä kunnolla vaihtoi ruotsiin ja sai kansalaisuuden heti

Onhan tuo nyt ilmiselvää. Jos suomea ei perhepiirissä käytä, ei sitä opi oikein kukaan. Ruotsi taas on helppo kieli, jonka oppii jokainen pienellä vaivalla, tämäkin ihminen 10 kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt ilmiselvää. Jos suomea ei perhepiirissä käytä, ei sitä opi oikein kukaan. Ruotsi taas on helppo kieli, jonka oppii jokainen pienellä vaivalla, tämäkin ihminen 10 kuukaudessa.

Tämä juuri. Suomi on erittäin vaikea kieli ja taloustieteen tohtorille tutkinnon saaminen ei edellytä mitään ylitsevertaista kielipäätä, vaan ihan muuta taitoja. 

Ruotsin oppinee arkitilanteissa riittävälle tasolle melko hyvin ihan vaan pänttäämälläkin, suomessa et pääse samalle taitotasolle ellei tosiaan aktiivisesti joudu käyttämään kieltä arjessa. 

Tästä ei puhuta, mutta suomen kieli on vaikea monille suomalaisillekin. Sitä oppii kyllä sellaisen kielitaidon millä pärjää arjessa, mutta ei kieltä, jolla voisi kunnolla ilmaista ajatuksiaan. 

Kannattaisko käydä muitakin kuin alkeiskursseja jos kieltä oikeasti haluaa opetella? Eihän noissa käydä läpi kuin, no alkeet. 

Mitä jos suomen kielen vaikeus on este Suomen menestykselle?

Kielen vaikeus aiheuttaa ihmisille vähäpuheisuutta, kommunikaatiovaikeuksia, vaikeuksia kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa, väärinymmärryksiä, konflikteja, kiusaamista, alisuoriutumista opinnoissa...

Kun vaimo joskus kävi suomenkielen kursseilla, siellä harjoiteltiin tyyliin "minä olen ihminen, minä en ole apina". Eipä ole koskaan tarvinnut sitä, enkä kantasuomalaisena minäkään. Oli pettynyt kun käteen ei jäänyt mitään käyttökelpoista. Opetuksen pitäisi olla enemmän sellaista miten polyglotit opettelevat kielen nopeasti, eli oikeasti käyttökelpoisia lauseita yleisimmissä sosiaalisen kanssakäymisen tilanteissa. Pienellä lausemäärällä ja variaatioilla selviää pitkälle. Siitä voimaantuu kun huomaa pärjäävänsä ja on mukava lähteä laajentamaan osaamista. Jos sen sijaan tankataaan lauseita joilla ei tee mitään, menee nopeasti maku koko hommaan.

Aina kun olen jutellut jonkun ulkomailta muuttaneen kanssa niiden kieliopinnoista ne on alkaneet puhumaan mulle kieliopista: juurikin partitiivista ym ja eri poikkeuksista ja asioista jotka olen unohtanut tai en koskana kuullutkaan. Ja otsa hiessä muistelleet niitä ja miettineet että on vielä niin paljon opittavaa ja muistettavaa.

Kukaan ei ole sanonut mulle että hyvin menee, osaan jo asioida kaupassa tai että ymmärrän jo melkein tv-uutiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt ilmiselvää. Jos suomea ei perhepiirissä käytä, ei sitä opi oikein kukaan. Ruotsi taas on helppo kieli, jonka oppii jokainen pienellä vaivalla, tämäkin ihminen 10 kuukaudessa.

Tämä juuri. Suomi on erittäin vaikea kieli ja taloustieteen tohtorille tutkinnon saaminen ei edellytä mitään ylitsevertaista kielipäätä, vaan ihan muuta taitoja. 

Ruotsin oppinee arkitilanteissa riittävälle tasolle melko hyvin ihan vaan pänttäämälläkin, suomessa et pääse samalle taitotasolle ellei tosiaan aktiivisesti joudu käyttämään kieltä arjessa. 

Taloustiede on sovellettua matematiikkaa, ja matematiikka on tieteen peruskieli, ja täten taloustieteen tohtorilta edellytetään erinomaista kielipäätä.

Suomen kielen oppiminen ei edellytä erinomaista kielipäätä. Sen oppii yksinkertainenkin ihminen.

Tohtori mutta ei opi suomen kieltä :D

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos suomen kielen vaikeus on este Suomen menestykselle?

Kielen vaikeus aiheuttaa ihmisille vähäpuheisuutta, kommunikaatiovaikeuksia, vaikeuksia kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa, väärinymmärryksiä, konflikteja, kiusaamista, alisuoriutumista opinnoissa...

Varmasti näin on. Toisaalta suomen kieli verbien taivutuksineen ja sijamuotoineen vaatii puhujaltaan enemmän kuin esim. ruotsi. Siksi varmaankin suomen puhujat ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin esim. ruotsia äidinkielenään puhuvat. Jos puhuu suomea hyvin, ihminen joutuu vaivaamaan päätään huomattavasti enemmän kuin esim. ruotsia tai englantia puhuessaan. Englannin kohdalla tosin sanamuisti joutuu koetukselle, koska edistyneemmällä tasolla sanaston koko on moninkertainen esim. suomeen tai ruotsiin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt ilmiselvää. Jos suomea ei perhepiirissä käytä, ei sitä opi oikein kukaan. Ruotsi taas on helppo kieli, jonka oppii jokainen pienellä vaivalla, tämäkin ihminen 10 kuukaudessa.

Tämä juuri. Suomi on erittäin vaikea kieli ja taloustieteen tohtorille tutkinnon saaminen ei edellytä mitään ylitsevertaista kielipäätä, vaan ihan muuta taitoja. 

Ruotsin oppinee arkitilanteissa riittävälle tasolle melko hyvin ihan vaan pänttäämälläkin, suomessa et pääse samalle taitotasolle ellei tosiaan aktiivisesti joudu käyttämään kieltä arjessa. 

Suomi ei ole sen vaikeampi kuin mikään muu kieli. 3-vuotiaat lapset puhuvat sujuvasti kaikkia maailman kieliä. Venäjää puhuvalle suomi ja ruotsi molemmat ovat yhtä vaikeita, koska kumpikaan ei ole sukulaiskieli. Kielen vaativuus riippuu mm. motivaatiosta oppia kieli.

Vierailija kirjoitti:

Tohtori mutta ei opi suomen kieltä :D

Ruotsin kielen oppi 10 kuukaudessa riittävän hyvin, että "läpäisi kansalaisuuteen vaadittavan YKI-kielitestin ensimmäisellä yrityksellä."

Vierailija kirjoitti:

Kun vaimo joskus kävi suomenkielen kursseilla, siellä harjoiteltiin tyyliin "minä olen ihminen, minä en ole apina". Eipä ole koskaan tarvinnut sitä, enkä kantasuomalaisena minäkään. Oli pettynyt kun käteen ei jäänyt mitään käyttökelpoista. Opetuksen pitäisi olla enemmän sellaista miten polyglotit opettelevat kielen nopeasti, eli oikeasti käyttökelpoisia lauseita yleisimmissä sosiaalisen kanssakäymisen tilanteissa. Pienellä lausemäärällä ja variaatioilla selviää pitkälle. Siitä voimaantuu kun huomaa pärjäävänsä ja on mukava lähteä laajentamaan osaamista. Jos sen sijaan tankataaan lauseita joilla ei tee mitään, menee nopeasti maku koko hommaan.

ja on harmi, että usein keskitytään kirjakieleen, vaikka puhekieli on täysin erilaista. Ei sillä kirjakielellä selviä arkitilanteissa lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt ilmiselvää. Jos suomea ei perhepiirissä käytä, ei sitä opi oikein kukaan. Ruotsi taas on helppo kieli, jonka oppii jokainen pienellä vaivalla, tämäkin ihminen 10 kuukaudessa.

Tämä juuri. Suomi on erittäin vaikea kieli ja taloustieteen tohtorille tutkinnon saaminen ei edellytä mitään ylitsevertaista kielipäätä, vaan ihan muuta taitoja. 

Ruotsin oppinee arkitilanteissa riittävälle tasolle melko hyvin ihan vaan pänttäämälläkin, suomessa et pääse samalle taitotasolle ellei tosiaan aktiivisesti joudu käyttämään kieltä arjessa. 

Suomi ei ole sen vaikeampi kuin mikään muu kieli. 3-vuotiaat lapset puhuvat sujuvasti kaikkia maailman kieliä. Venäjää puhuvalle suomi ja ruotsi molemmat ovat yhtä vaikeita, koska kumpikaan ei ole sukulaiskieli. Kielen vaativuus riippuu mm.

What. Kyllähän ruotsi ja venäjä ovat samaa kieliperhettä eli keskenään helpommin opeteltavissa kuin suomi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt ilmiselvää. Jos suomea ei perhepiirissä käytä, ei sitä opi oikein kukaan. Ruotsi taas on helppo kieli, jonka oppii jokainen pienellä vaivalla, tämäkin ihminen 10 kuukaudessa.

Tämä juuri. Suomi on erittäin vaikea kieli ja taloustieteen tohtorille tutkinnon saaminen ei edellytä mitään ylitsevertaista kielipäätä, vaan ihan muuta taitoja. 

Ruotsin oppinee arkitilanteissa riittävälle tasolle melko hyvin ihan vaan pänttäämälläkin, suomessa et pääse samalle taitotasolle ellei tosiaan aktiivisesti joudu käyttämään kieltä arjessa. 

Suomi ei ole sen vaikeampi kuin mikään muu kieli. 3-vuotiaat lapset puhuvat sujuvasti kaikkia maailman kieliä. Venäjää puhuvalle suomi ja ruotsi molemmat ovat yhtä vaikeita, koska kumpikaan ei ole sukulaiskieli. Kielen vaativuus riippuu mm.

Matematiikka on ylivoimaisesti vaativin kieli maailmassa. Se on niin vaativa kieli, että paraskaan oppija ei opi siitä kuin murto-osan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt ilmiselvää. Jos suomea ei perhepiirissä käytä, ei sitä opi oikein kukaan. Ruotsi taas on helppo kieli, jonka oppii jokainen pienellä vaivalla, tämäkin ihminen 10 kuukaudessa.

Tämä juuri. Suomi on erittäin vaikea kieli ja taloustieteen tohtorille tutkinnon saaminen ei edellytä mitään ylitsevertaista kielipäätä, vaan ihan muuta taitoja. 

Ruotsin oppinee arkitilanteissa riittävälle tasolle melko hyvin ihan vaan pänttäämälläkin, suomessa et pääse samalle taitotasolle ellei tosiaan aktiivisesti joudu käyttämään kieltä arjessa. 

Suomi ei ole sen vaikeampi kuin mikään muu kieli. 3-vuotiaat lapset puhuvat sujuvasti kaikkia maailman kieliä. Venäjää puhuvalle suomi ja ruotsi molemmat ovat yhtä vaikeita, koska kumpikaan ei ole sukulaiskieli. Kielen vaativuus riippuu mm.

Kolmevuotias ei välttämättä kuitenkaan osaa kieltä niin hyvin, että läpäisisi kielikokeen. Tuskin osaa lukeakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt ilmiselvää. Jos suomea ei perhepiirissä käytä, ei sitä opi oikein kukaan. Ruotsi taas on helppo kieli, jonka oppii jokainen pienellä vaivalla, tämäkin ihminen 10 kuukaudessa.

Tämä juuri. Suomi on erittäin vaikea kieli ja taloustieteen tohtorille tutkinnon saaminen ei edellytä mitään ylitsevertaista kielipäätä, vaan ihan muuta taitoja. 

Ruotsin oppinee arkitilanteissa riittävälle tasolle melko hyvin ihan vaan pänttäämälläkin, suomessa et pääse samalle taitotasolle ellei tosiaan aktiivisesti joudu käyttämään kieltä arjessa. 

Suomi ei ole sen vaikeampi kuin mikään muu kieli. 3-vuotiaat lapset puhuvat sujuvasti kaikkia maailman kieliä. Venäjää puhuvalle suomi ja ruotsi molemmat ovat yhtä vaikeita, koska kumpikaan ei ole sukulaiskieli. Kielen vaativuus riippuu mm.

Kiinakin on aika vaikea kieli ulkopuoliselle mutta pääkieltä ja eri variaatioita puhuu reilu miljardi ihmistä. 

Vierailija kirjoitti:

Aina kun olen jutellut jonkun ulkomailta muuttaneen kanssa niiden kieliopinnoista ne on alkaneet puhumaan mulle kieliopista: juurikin partitiivista ym ja eri poikkeuksista ja asioista jotka olen unohtanut tai en koskana kuullutkaan. Ja otsa hiessä muistelleet niitä ja miettineet että on vielä niin paljon opittavaa ja muistettavaa.

Kukaan ei ole sanonut mulle että hyvin menee, osaan jo asioida kaupassa tai että ymmärrän jo melkein tv-uutiset.

Samaa puhuvat omat asiakkaani. Kielikursseille mennään innostuneena, mutta nopeasti selviää, että siellä ei opi mitään hyödyllistä. Ei kantasuomalaiset puhu illatiiveja ja ablatiiveja. Tämän vuoksi ne jäävät monelta kesken tai niillä saavutetaan kielitaito, jolla saa YKI -testin tehtyä, mutta ei pärjää vaikkapa lääkärissä. t: sossu

Kielivaatimukset on tarkoituksella alemmat ruotsille. Ihan siksi että se laajentaa saapujien muodossa kielipohjaa, ja pönkittää kolonialistista arvojärjestelmää laajentaen alentavan, rassistisen bättre folkin valtaa.

Ulkomaalainen oppii kyllä suomenkin kielen, jos vain haluaa. Suomessa käytetään nykyisin englantia ihan liikaa.