Taloustieteen tohtori opiskeli suomea vuosia oppimatta kieltä kunnolla vaihtoi ruotsiin ja sai kansalaisuuden heti

"Eri, mutta ei matikkaa voi verrata. Matikan säännöt on loogiset. Suomen kielioppi ei ole looginen. On muistisääntöjä ja poikkeuksia. Ihan turhaa ajanhukkaa kaikki tyynni."

Ei epäloogisuus ja poikkeukset ole este oppia kieltä. Englantikin on täynnä poikkeuksia, ja logiikkakin on usein siinä kateissa, mutta suurin osa oppii sitä vähintään kohtalaisesti varsin helposti. Suomen kielessä varmaan vaikeinta ulkomaalaiselle on oppia sen omalaatuiset erikoispiirteet, joista sijamuodot ovat vain yksi esimerkki. Sijamuodothan ovat sinänsä varsin loogiset, mutta se ei auta, ne ovat silti vaikeat. 

Eli taloustieteen tutkiminen  ei ole kovin  vaativa ala.

Vierailija kirjoitti:

Suomen kieli on looginen, mutta vaikea ja sen ansiosta olemme älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset.

Onko ruotsin kieli looginen ja helppo?

Kosken, kosket, koskemme : koskea(verbi), koski (substantiivi)

Asua, asun, asut, asumme : asua (verbi), asu (substantiivi)

https://www.vauva.fi/keskustelu/5424274/luetellaan-monimerkityksellisia…

Saahan sillä kansalaisuuden joka on varsin hupaisaa kun ruotsilla ei ole mitään mahdollisuutta tulla toimeen Suomessa. Se voi jopa tuottaa uhkia julkisilla paikoilla. 

No tuleekos tohtori toimeen Suomessa sillä ruåtsilla? 😆😆

Nyt jo eläköitynyt työkaverini tekniikan tohtori oppi aikoinaan suomen, ruotsin ja jopa norjaa. 

Viimeinen suomalainen syntyy 2067. Näin on joku fiksu laskenut.

Käytännössä kaikki suomalaiset ymmärtävät kirjakieltä täydellisesti. Jää mietityttämään oliko hänen tavoite kerätä suosiota ja plussapisteitä vai tulla ymmärretyksi. Ruotsin kielen taidolla saat kansalaisuuden, mutta vähemmistökielenä asemasi ei kyllä Suomessa parane.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisko käydä muitakin kuin alkeiskursseja jos kieltä oikeasti haluaa opetella? Eihän noissa käydä läpi kuin, no alkeet. 

Minä puhu suomi koko ikä ja olla suomalainen. Minä ihmetellä miksi opettaa suomi ja jauhaa ja jauhaa vaikea kielioppiasia monta kerta aina vaan. Kun täyty ymmärtä moni sana mitä tarkoitta. Mä yrittää opetella pari vieras kieli ja joka kieli tulla vaikea kun ei ymmärrä sana mitä tarkoitta. Ihan myös kaikki eniten helppo kieli esperanto. Se oppi koko kielioppi tunti, pari tunti. Mutta et ymmärrä se kieli jos ei tietä mitä eri kaikki sanat tarkoitta. Sinä ei tiedä kaikki sana vikko, kaksi vikko, ei kaksi kuukausi. Sinä täyty ensin ymmärtä mitä kuulla. Sitten sinä voi oppi myös itse puhu. 

-  -  Eli mielestäni vieraskielisille tarjottavassa suomenkielen opetuksessa valtavaa tyhjäkäyntiä. Josta hyötyvät ensi kädessä sitä opettavat elantonsa saamisena. 

Vierailija kirjoitti:

"Tää on ollut suomalaisen kielenopetuksen ongelma jo koulussakin. Eli ihan liikaa teknistä kielioppinörtteilyä jolla ei ole arkisen kielenkäytön kannalta paljoakaan väliä. Moniko lukion käyneistä edes muistaa nuo ulkoa opetellut inessiivi, elatiivi, illatiivi, abessiini, konfirmatiivi, imperatiivi tjsp litaniat tai on käyttänyt niitä kertaakaan arkikielessä ulkoaopettelun jälkeen?

Jos matikkaakin opetettaisi samalla tyylillä niin laskutaidon sijaan lyhyen matikan opiskelijat saisi ihmetellä jotain lukuteoriaa tai ryhmäteoriaa tai muita kohtalaisen abstrakteja matematiikan erikoisalueita joille ei ole käyttöä arjessa."

Olet ymmärtänyt kieliopin ihan väärin. Kielioppi on se jokaisen kielen perusta ja vaatimus sille että kielen asioista voidaan puhua eksaktisti. Se ei ole mitään erikoisaluetta vaan samaa kun matikassa että tietää mitä on pluslasku ja mikä on logaritmi. Matikkaakin on vaikea opettaa jos ei ole peruskäsitteitä kertomaan mistä puhutaan. Ihan samoin kielioppi on ne peruskäsitteet joilla kieltä kuvataan. 

Jep-jep. Vauvoillekin kaikki äidit aloittavat kielen harjoituttamisen luennoimalla aluksi Setälän kieliopin ydinkohtia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos suomen kielen vaikeus on este Suomen menestykselle?

Kielen vaikeus aiheuttaa ihmisille vähäpuheisuutta, kommunikaatiovaikeuksia, vaikeuksia kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa, väärinymmärryksiä, konflikteja, kiusaamista, alisuoriutumista opinnoissa...

 

No ei ole este, mutta se on este Suomen menestykselle, että täällä käytetään joidenkin naurettavien pienten kielivähemmistöjen "oikeuksiin" satoja miljoonia ja vuosien kuluessa miljardeja, jotta he voivat toteuttaa täällä Suomessa omia mitättömiä kielijuttujaan. 

Kertokaa missä maassa joku alle 5% kielivähemmistö saa omat valtionrahoilla maksettavat yliopistot ja muut ammattikoulutukset ympäri maata, omat valtionrahoilla maksettavat tv-Kanavat, radio-kanavat, plus muut mediat, 

palvelut ym. mistä suurin osa ei edes tiedä mitään, ihan vaan kun entisen valloittaja-kansan kieli?

No ei sentään ympäri maata. 

- Ja onhan tuo Sveitsikin Euroopan takapajuisimpia maita, siellä kun on eurooppalaisittain paljon, jopa neljä virallista kieltä (vai miten nuo syy- ja seuraussuhteet mahtoivat mennäkään). 

Ruotsin kieltä kannattaisi opetella ihan senkin takia että jos tulee sota niin saa tarvittaessa turva paikan Ruotsista helpommalla.

Vierailija kirjoitti:

Olen opettanut suomea aika kauan, ja voin vain sanoa, että aika monet kirjoitatte ihan höpö-juttuja. Ensinnäkin en ole koskaan käyttänyt tunneilla illatiivi, inessiivi yms. termejä, vaan puhutaan paikallissijoista termein missä-muorin mihin-muoto. Partitiivia on sen sijaan pakko käyttää, koska se on erilainen kuin muissa kielissä, eikä voi opettaa vaikkapa monikkona, kun sitä se ei ole. Kursseilla opiskellaan ruokasanoja, ja siinä yhteydessä kertomaan, mitä opiskelija syö ja juo, tai mitä ostaa kaupasta. Niissä lauseissa tulee automaattisesti esimerkeissä partitiivi. Puhekielessä tosin partitiivi on hieman erilainen, sitäkin kyllä käsitellään, ja kuunnellaan esimerkiksi musiikkia tai TV-sarjoj, joissa luonnollisempi kieli. Myöskin harjoitellaan dialogien avulla sitä, mitä voi puhua kaupassa, lääkärissä, taukotilassa. Näitä on paljon myös nykyisissä suomen oppikirjoissa: realistisen kuuloisia keskusteluja kuuntelutehtävinä ja kirjan tehtävät ovat dialogeja edellämainituista tilanteista. 

 

Kurssilla ollaan opiskeltu perussanastoa ja sanaston käyttöä lauseissa. Verbien taivutuksia, paikallissijoja, kommunikointitilanteita. Tänään esimerkiksi olemme opiskelleet verbin taivutusta ja sen jälkeen opiskelijat ovat puhuneet ryhmissä, olen tehnyt verbeistä kysymyksiä, joihin he harjoittelevat vastaamista. Molemmat ovat vieneet noin 1,5 tuntia. Lopuksi kuunnellaan vielä kirjakielinen ja puhekielinen versio tekstistä ja mietitään, mitä eroja siinä on. 

 

Tunneilla katsotaan jotain sarjaa TV:stä ja opiskelija voi jatkaa sarjan katsomista kotonaan ylen areenasta. 

 

Suomen kieli on kieli, joka on alussa vaikeaa, mutta myöhemmin helpompaa. Monet kielet esim. ruotsi ja saksa ovat juuri päinvastoin, samoin enkku. Yki-tasolle useampi opiskelija pääsee noin vuodessa. Meillä on eritahtisia ryhmiä, eli ei todellakaan mennä samaa vauhtia kaikissa ryhmissä. 

 

Ongelmina näen sen, että joillakin on liikaa poissaoloja, monella henkilökohtaisia ongelmia ja myös se, että vaikka olisi naimisissa suomalaisen kanssa, kotona ei puhuta lainkaan suomea. Itselläni on myös ei-suomalainen puoliso, jonka suomen kielen olen opettanut puhumalla. Totta on, että suomea ei voi oppia loppuun asti kursseilla, vaan sitä pitäisi aktiivisesti käyttää vapaa-aikana. Ehkä olette oppineet enkun vain koulussa? Itse opin enkkua katsomalla TV:tä, puhumalla ulkomailla ja lapsena kirjoittamalla kirjekavereille.

 

Miten niin partitiivia ei ole monikossa? Mitä esim nämä sitten ovat: Osta kaloja, syö perunoita, katsele taloja.