Kun Jumalan Sanalla ei ole arvoa...
Olen käynyt tällä palstalla aina silloin tällöin kastekeskustelua. Lopputuloksena on yleensä ollut valtava vastustus. Jopa uskovien kasteellakin käyneet saattavat olla sitä mieltä, että ei se kasteasia niin tärkeä ole? Eikö tällainen keskustelu kuulu johonkin menneisyyteen?
Havahduin tässä hiljattain huomaamaan, kuinka ihmiset ovat menettäneet uskonsa Jumalan Sanaan. He selittävät ja selittävät. Ja sitten kun he ovat puhuneet suunsa puhtaaksi, he ovat kaukana alkuperäisestä Jumalan Sanan kohdasta.
Otan esimerkin. Jumalan Sana sanoo: " Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" . Ihminen sanoo: " joo joo, mutta ei sillä järjestyksellä ole niin väliä, ja pelastuihan se ristin ryövärikin ilman kastetta, sitä paitsi Raamatussa puhutaan perhekuntakasteista, kyllä siellä on täytynyt olla mukana sylilapsiakin, eikä unohtaa sovi sitäkään, että ympärileikkaus voidaan nähdä kasteen esikuvana jne."
Jumalan Sana sanoo edelleenkin: " Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" . Ihminen sanoo: " just joo, vaikka se kaste tarkoittaakin alkukielessä upottamalla kastamista, niin ei sillä ole niin väliä miten kastaa, ihan hyvin voi kastaa sylilapsenakin valelemalla (upottamalla lapsi saattais muuten vetää vettä sisäänsä), ja ei silläkään ole mitään väliä, vaikka se Luther itsekin oli suurissa vaikeuksissa kasteasian suhteen, keksi taikuuteen menevän teorian siitä kuinka lapsessa vaikuttaa kummien usko, ei ei, kyllä tämä luterilainen kaste on oikein, sillä on pitkät perinteetkin jne.
Jumalan Sana edelleen sanoo: " Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" .
Ja ihminen vaan jauhaa ja jauhaa, mutta ei usko.
Jos joku uskosi, hän sanoisi: " Jumalan Sana on pidettävä arvossaan, ei tähän ole turhaan kirjoitettu " Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" . Minäpä menen heti upotuskasteelle ja lopetan joutavanpäiväiset löpinät."
Kommentit (37)
Marij@:
Eikö kuitenkin kannattaisi varoa tuomitsemasta muita noin jyrkästi? Niitä, jotka myös koettavat etsiä Jumalan tahtoa näissä asioissa.
Ensiksi: minä en tuomitse, Jumalan Sana tuomitsee. Toiseksi: Raamattu ottaa kasteeseen jyrkän kannan, miksi minun pitäisi ajatella toisin. Ne jotka koettavat etsiä Jumalan tahtoa kasteasiassa, löytävät sen parhaiten, kun puhun avoimesti, mitä Raamattu sanoo kasteesta.
Ei se, että luterilainen kirkko opettaa kasteesta toisin, tarkoita sitä, että minun pitäisi olla asiasta hiljaa. Aroista asioista ei missään tapauksessa pidä vaieta, päinvastoin. Kun julistaa Raamattua niin kuin kirjoitettu on, niin silloin ei varmasti tee väärin.
sen raamatullisuudesta kuin upotuskasteenkin kannalla olevat. Tämän olen huomannut vuosien varrella eri tahojen kannanotoista. Esimerkiksi jonkun luterilaisen herätysliikkeen piirissä toimiva pastori voi olla ja on aivan vilpittömän varma siitä, että lapsikaste on ainut raamatullinen kaste, ja hän lukee samaa Raamattua kuin upotuskasteen kannalla olevat. Tähän on vain todettava, että tämä on tulkintakysymys.
Näissä tulkintakysymyksissä tullaan usein pohdintaan, mikä on koko Raamatun linja ja henki kussakin asiassa. Pohditaan sitä, voiko asioissa tehdä yksiselitteisiä linjauksia jonkun yksittäisen lauseen tai raamatunkohdan perusteella.
Meillä kullakin on oma usko, mikä on raamatullista ja sitä jokainen tietysti noudattaa omalla kohdallaan. Vuosien varrella olen tullut myös siihen tulokseen, että Jumala ei kompastu näihin opillisiin eroavaisuuksiin. Hän on valmis vuodattamaan Henkeään kaikille, jotka Häntä avuksi huutavat ja haluavat uskoa Jeesukseen Vapahtajana ja syntiensä sovittajana. Tämä on mielestäni avainasia myös pelastumisessa. Oma näkemykseni on myös hyvin vahvasti se, että kukaan ei pelastu sen perusteella, onko ylipäätään kastettu vai ei. Ratkaisevaa on se, onko henkilöllä pelastava usko, se usko, jonka vain Jumalan Henki voi synnyttää.
Kaikesta huolimatta olen myös sitä mieltä, että kaste ei ole vähäpätöinen asia. Raamatussa puhutaan kasteesta melko paljon ja sillä on vahva raamatullinen pohja ja merkitys. Mutta kuten sanottu, kastekäytäntö perustuu jokaisen omakohtaiseen raamatuntulkintaan. Minulla on oma näkemykseni ja usko, mikä on raamatullinen kaste, mutta käytännön elämä on näyttänyt, että myös muunlaisen kastenäkemyksen omaavat ovat ihan yhtä lailla Jumalan lapsia ja Jumalan Hengestä syntyneitä ja meillä kaikilla on sisimmässä se Henki, joka huutaa: " Abba, Isä!"
Älä sano, että niinhän siellä lukee. Tai jos sanot, niin perustele myös se, miksi sinun silmäsi lukevat oikeammin kuin jonkun muun. Tiesitkö, että lukeminen on AINA tulkinnanvaraista, ja tulkintojen teko on AINA riippuvaista kontekstista?
että AllisenAsille on turha vastata oikeastaan mitään. Hän ei kantojaan muuta, vaikka päällämme seisoisimme. Ikävää sanoa näin nikistä, mutta se on totta.
Silkkiuikku:
että AllisenAsille on turha vastata oikeastaan mitään. Hän ei kantojaan muuta, vaikka päällämme seisoisimme. Ikävää sanoa näin nikistä, mutta se on totta.
jo silloin paljon aikaisemmin, kun kävimme kastekeskustelua. Sääli sinänsä, koska minusta aihe on mielenkiintoinen jos sitä voitaisiin käsitelä hyvänä keskusteluna, eikä minään epäs-juupas väittelynä. Sitä paitsi miksi me uskovaiset emme voisi yhdessä tutkia näitä asioita rukoillen Jumalalta oikeaa vastausta? Kai kuitenin kukin toivoo, että me kaikki pelastuisimme (?) Tulee mieleen, onko kyse sitten vain siitä oikeassa olemisen tarpeesta.
Silkkiuikku:
Älä sano, että niinhän siellä lukee. Tai jos sanot, niin perustele myös se, miksi sinun silmäsi lukevat oikeammin kuin jonkun muun. Tiesitkö, että lukeminen on AINA tulkinnanvaraista, ja tulkintojen teko on AINA riippuvaista kontekstista?
Ei kasteessa ole kyse tulkitsemisesta, vaan uskomisesta. Usko ainoastaan. Se on oleellisinta kristinuskossa.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun Raamattu sanoo: " Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" , niin henkilö joka uskoo tämän, tulee uskoon ja ottaa kasteen. Ei siinä ole mitään tulkintaa tarvita. Ihan selkeää tekstiä. Yksinkertainenkin ymmärtää.
Vai tulkitsetko sinä, Silkkiuikku, kyseisen kohdan jotenkin toisin? Siis joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. No, kuka pelastuu? Vastaapa siihen.
äitimummi:
Esimerkiksi jonkun luterilaisen herätysliikkeen piirissä toimiva pastori voi olla ja on aivan vilpittömän varma siitä, että lapsikaste on ainut raamatullinen kaste, ja hän lukee samaa Raamattua kuin upotuskasteen kannalla olevat. Tähän on vain todettava, että tämä on tulkintakysymys.
Tästä juuri on kyse. Tulkinnasta, muttei lapsenkaltaisesta uskosta. Ja tulkitahan voi mitä vain. Ei Jumala ole puhunut Sanassaan mitään siitä, että ympärileikkausta voisi soveltaa kastekysymyksessä. Se on täysin omavaltaista tulkintaa. Raamatussa ei ole mitään todisteita siitä, että perhekuntakasteissa oli mukana sylivauvoja. Jälleen kerran: omavaltaista tulkintaa. Ja lapsen siunauskin vedetään ihan toisesta asiayhteydestä kastekysymykseen.
Mutta entäpä ne lukuisat kohdat, missä opetetaan selkeästi kasteesta? Niistä ei juuri puhuta. Ikään kuin ne vain olisi jätetty heitteille.
Oma näkemykseni on myös hyvin vahvasti se, että kukaan ei pelastu sen perusteella, onko ylipäätään kastettu vai ei. Ratkaisevaa on se, onko henkilöllä pelastava usko, se usko, jonka vain Jumalan Henki voi synnyttää.
No, miksi sitten Jumalan Sana sanoo: " Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu." Voitko antaa tälle kohdalle mitään arvoa? Valehteleeko Raamattu sinun mielestä?
Ei tässä mitään omia näkemyksiä tarvita, sen kun lukee Raamatusta, miten asiat ovat.
Kaikesta huolimatta olen myös sitä mieltä, että kaste ei ole vähäpätöinen asia. Raamatussa puhutaan kasteesta melko paljon ja sillä on vahva raamatullinen pohja ja merkitys.
Kaste ei ole todellakaan vähäpätöinen asia. Usko ja kaste kuuluvat oleellisesti yhteen. Sen takia onkin hämmästyttävää, miten monet vähättelevät kasteen merkitystä.
Alkuseurakunnan aikaan ei ollut kuin yksi kastekäytäntö. Sitä käytäntöä kun tarkastelee, pysyy totuudessa.
Silkkiuikku:
että AllisenAsille on turha vastata oikeastaan mitään. Hän ei kantojaan muuta, vaikka päällämme seisoisimme.
Muutatko ehkä sinä kantojasi?
Siihen vain vastaan vielä, että voin kyllä tarvittaessa muuttaa kantojani ja olen muuttanutkin. Mutta vaikka en niitä helposti muuttaisikaan, niin pyrin elämässä yleensäkin kunnioittamaan erilaisia näkemyksiä ja ihmisiä. Voimakasta oman paremmuuden toitottamista en kuitenkaan kunnioita.
missään kohdassa. Totean vain, että kastenäkemyksiä on monia ja kaikki silti lukevat samaa Raamattua. Ei tästä kannata sen enempää jauhaa. Ja vaikka kastenäkemyksiä on monia, jokaisen kannan edustaja on mielestään totuudessa. Tämän olemassaolo on vain hyväksyttävä. Jos ja kun jollakin on erilainen kastenäkemys kuin itsellä, älä siihen kompastu. Uskotko, ettei Jumalakaan siihen kompastu? Niin kuin jo totesin, Jumala vuodattaa Henkeään jokaiselle, joka huutaa avuksi Herran nimeä, ja joka avuksi huutaa Herran nimeä, pelastuu. Ja olen edelleen sitä mieltä, että tässä pelastuneiden joukossa on keskenään erilaisen kastenäkemyksen omaavia.
Sanoisin vielä, että jos jollakin on eri kastenäkemys kuin Sinulla, häntä ei silti kannata tuomita. Tämä on toistoa, mutta se lapsenkaltainen usko on lahjoitettu hänelle siitä riippumatta, millainen kastenäkemys henkilöllä on.
Jos Sinua vaivaa tuo kohta " joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" , jätä se koko asia rukouksessa Jumalalle ja LUOTA siihen, että Jumalan vastaus tulee.
äitimummi:
Jos Sinua vaivaa tuo kohta " joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" , jätä se koko asia rukouksessa Jumalalle ja LUOTA siihen, että Jumalan vastaus tulee.
Ei minua vaivaa mitenkään mainittu kohta, enkä aio jättää asiaa, joka on täysin selkeä, Jumalalle. Jumalan vastaus on jo tässä kohdassa: ne jotka uskovat ja ottavat sitten kasteen, pelastuvat.
Voitko sinä, äitimummi, uskoa tämän? Onko sinulla yhtään uskoa?
Silkkiuikku:
pyrin elämässä yleensäkin kunnioittamaan erilaisia näkemyksiä ja ihmisiä. Voimakasta oman paremmuuden toitottamista en kuitenkaan kunnioita.
Voisitko kunnioittaa Jumalan selkeää näkemystä tässä kohdassa? Miksi tarvitaan muita näkemyksiä? Ei tässä Asi Allinen mitenkään halua itseään korottaa (mitäs hyötyä sellaisesta olisi). Haluan vain nostaa Jumalan selkeän kannan esille.
Ajattele. " Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu." Eikö se ole yhtä selkeää tekstiä kuin että hauki on kala? Jos se ei sinun mielestäsi tarkoita sitä, mitä se sanoo, niin mitä se sitten tarkoittaa?
Sinun kanssasi olisi mukava vaihtaa ajatuksia tästä kaste-asiasta. Aihe on minusta edelleen kiinnostava, mutta minulla ei ole mitään hinkua väitellä siitä. Olenko ymmärtänyt oikein, että sinä olet uskovien kasteen kannalla?
AllisenAsille vielä sen verran, että kai ymmärrät, että tyylisi " keskustella" ei ole mitenkään vastakaikua herättävä. Se aikaansaa vain turhaa väittelyä, josta ei ole hyötyä kenellekään. Tottakai ymmärrän, että tämä sinun kantasi on sinulle ainoa oikea totuus, mutta vaikka olisitkin oikeassa ja haluaisit muidenkin ymmärtävän sen, niin tuolla tyylilä esitettynä se ei varmastikaan onnistu...
Itse uskon kokonaiseen Jumalan Sanaan ja hänen ilmoitukseensa Jeesuksesta Kristuksesta. Mielestäni yhdem lauseen sanatarkka tuijottaminen ei ole oikea tapa tutkia Raamattua. Mutta tämä vain minun mielipiteeni siis.
Marij@:
Itse uskon kokonaiseen Jumalan Sanaan ja hänen ilmoitukseensa Jeesuksesta Kristuksesta. Mielestäni yhdem lauseen sanatarkka tuijottaminen ei ole oikea tapa tutkia Raamattua. Mutta tämä vain minun mielipiteeni siis.
Minusta on ihan kiva keskustella täällä. Mitä tulee kirjoitustyyliini, niin se on osa minua. Minä olen Jumalan luoma ihminen, jolle on annettu tietynlainen persoona, joka sitten heijastuu teksteissäni.
Kirjoitustyylini saattaa vaikuttaa kovalta, koska se on dynaamista ja suoraa, mutta pohjimmiltani olen leppoisa ja rauhallinen persoona. Et ehkä usko sitä.
Mutta ei dynaaminen ja suora ote mikään huono tyyli ole. Jos tutkit Jeesuksen puheita, niin voit löytää sieltä jotakin samaa (esim. ehdottomuutta, lujuutta). Ja vaikka Jeesus oli suorapuheinen (eräät jopa loukkaantuivat hänen puheistaan), silti Hänen pohjanaan oli rakkaus.
Riippuu siis paljon missä sävyssä suorapuheista tekstiä lukee. Mistä tiedät, onko minulla pohjana rakkaus vai ei. Ethän tunne minua tarkemmin. Joten pientä harkintaa, kiitos.
Se mihin olen turhautunut tässä keskustelussa, on se, ettei kirjoittajat pysy alkuperäisessä aiheessa. Tässä keskustelukokonaisuudessahan puhuttiin nimenomaan siitä, että nykyisin ihmiset eivät enää anna Jumalan Sanalle arvoa. He eivät luota siihen ehdottomasti, vaan jättämättä tiettyjä kohtia, jotka ovat heidän kannaltaan " kiusallisia" kokonaan huomioimatta.
Kysyin esimerkiksi Äitimummilta, voiko hän uskoa " joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" -kohdan (Markus 16:16)? Mitään vastausta en saanut kysymykseeni. Koska vastausta ei yksinkertaiseen kysymykseeni tullut, minun on vedettävä tästä se johtopäätös, että Äitimummi ei usko 100-prosenttisesti Jumalan Sanaan. Hän ei pidä Raamattua luotettavana kirjana.
Eikä tämä kohta, mitä olen jankannut tässä tuon tuostakin, ole suinkaan ainoa upotuskastetta käsittelevä kohta.
Tunnettu englantilainen sielujenvoittaja Smith Wigglesworth, jonka palvelutyön kautta Jumala herätti ainakin 14 kuollutta ja paransi satoja sairaita, piti ensiarvoisen tärkeänä sitä, että Jumalan Sana on ehdottoman luotettava ja tarkka. Siksi Jumala saattoi käyttää häntä voimakkaasti valtakuntansa työssä. Wigglesworth ei epäillyt yhtäkään sanaa tai sanajärjestystä, vaan toimi niiden mukaan. Siksi Jumala toimi voimakkaasti hänen kanssaan.
Tiedän kyllä mikseivät luterilaiset mielellään mene kasteelle. Suvun paine, tradition kahleet. Mutta käyvätkö ne selitykseksi Jumalan edessä? Moni ei halua leimautua hihhuliksi, kantaa Kristuksen häpeää, siksi he valitsevat siistimmän, yhteiskunnan arvostaman luterilaisuuden. Ja näin he hylkäävät myös alkuseurakunnan käyttämän kastekäytännön.
Se on surullista. Se on järkyttävää.
Jos sinulla on mielestäsi tärkeää asiaa, niin pue se toisenlaiseen muotoon. Käyttämäsi hyökkäävä tyyli ei saa täällä aikaiseksi mitään muuta kuin ärsyyntymistä ja vastustusta, ja alkuperäinen asiasi hautautuu unholaan. Jos ihan rehellisesti sanotaan, niin minulle tulee sinusta mieleen lähinnä kristinuskoon ja seurakuntaan kauan sitten hattuuntunut ihminen, jonka nettipersoona provosoi uskovia ja haastaa riitaa tahallaan.
Ehkä (ja toivottavasti) tämä ei pidä paikkaansa, mutta kun tyyleistä tuli puhe, niin kerron rehellisen ajatukseni.
Mutta luulen, että jos lähden keskustelemaan asiasta enemmän, niin minulle tulee yhteentörmäys allisenanssin kanssa. Itsekin olen pohtinut tuota, että Raamattua selitellään välillä ihan omituisesti. AV-palstalla oli jonkin aikaa sitten pitkä keskustelun uskonnon opetuksesta. Siinä kävi ilmi, että jotkut haluavat ottaa koko Raamatun vain yhtenä vertauskuvana.
Minunkin mielestäni Raamattu on otettava juuri sellaisena kuin se on. Sanon aina, että siinä mielessä Raamattua on luettava kuin romaania: luettava sellaisena kuin se on sinne kirjoitettu. Romaaniakin lukiessa ihmiset lukevat romaanin suoraan sellaisena tekstinä, minkälaisena se on kirjoitettu. Siitä ei oteta yhtä lausetta keskeltä kirjaa ja aleta pohtia, mitähän se lause tarkoittaa. Tosin Raamattuun sisältyy romaania suurempi merkitys Jumalan sanana.
Kuitenkin ihmisten käsityskyky on rajallinen. Olen joskus aivan hämmästynyt, kun minun mielestäni selkeä selitys kääntyy aivan toisenlaiseksi toisen ihmisen mielessä. Tämä toinen ihminen saattaa olla uskovainen ja uskoa, että Raamattu on luettava sellaisean kuin se on annettu. Joskus se tuntuu oudolta nämä erilaiset ymmärrykset, mutta sellainen on vain hyväksyttävä.
Mitä tulee tuohon yhteen kohtaan kasteesta, niin tutkailin sitä vähän enemmän. Oli mielenkiintoista, kun laittoi hakusanaksi raamattu.uskonkirjat.net-sivulle sanan " kastetaan" , niin siihen tuli tuo kohta, missä puhutaan " uskoo ja kastetaan" . Tämän jälkeen seuraava kohta oli Apostolien teoista " teidät astetaan Pyhälle Hengellä" . Olisi ollut hauskaa lähteä yhdistämään näitä kohtia ja se oli suuri kiusaus. Mutta olen itse aina ollut tällaista raamatunkohtien mielivaltaista yhdistelyä vastaan. Toisaalta kun luin lähetyskäskyssä käytetyn sanan syntyä, niin alkukielellä juuri se kastaminen on tarkoittanut vesikastetta, joten siinäkin mielessä ei kannata lähteä ylimalkaisesti yhdistelemään eri raamatunpaikkoja.
koneen ääressä ei ehdi kovinkaan paljoa istua. Joskus ehtii enemmän ja joskus vähemmän.
Luitko jo edellisessä kannanotossani aloitukseni " Raamattu ei valehtele missään kohdassa" ? Uskon sydämestäni Raamatun sanan olevan tosi. Itsekin laitoin kysymyksen Sinulle, huomasitko: Uskotko, että Jumala ei kompastu näihin kasteopillisiin eroavaisuuksiin, vaan on valmis vuodattamaan Henkensä jokaiselle, joka huutaa Häntä avuksi?
Sopii oikein hyvin, että vaihdetaan ajatuksia. Nyt vaan olen töissä ja kiirettä pukkaa, mutta kyllä tässä taas kotosalla jossakin välissä ehtii kirjoittelemaan.
Kyllä, olen uskovien kasteella kastettu uskoontuloni jälkeen 15-vuotiaan. Vauvana minua ei ole kastettu lainkaan. Laita vaikka kysymyksiä tai muuten ajatuksia ja palaillaan asioihin! :)
Silkkiuikku:
Jos ihan rehellisesti sanotaan, niin minulle tulee sinusta mieleen lähinnä kristinuskoon ja seurakuntaan kauan sitten hattuuntunut ihminen, jonka nettipersoona provosoi uskovia ja haastaa riitaa tahallaan..
Niin, et tunne minua. En ole hattuuntunut kristinuskoon, enkä seurakuntaan, todellakaan. Mutta haluan vaikuttaa ja synnyttää asiallista keskustelua. Ongelmana on vain se, että ihmiset suuttuvat asiani sisällöstä, koska se ei vastaa heidän omaa käsitystään (juuri siitä syystä, että he eivät ota Jumalan Sanaa kaikilta kohdin tosissaan).
Kuvitellaanpa että samalla dynaamisella ja sattuvasanaisella tyylilläni juttelisin kanssasi jostakin sellaisesta asiasta, josta meillä olisi sama näkemys. Todennäköisesti kannustaisit minua. Sanoisit että olen hyvä tyyppi. Tai että hyvin sanottu. Miksi näin? Siksi että olen puolellasi.
Mutta toivoisin, että voisitte kunnioittaa sitä ainutlaatuista persoonaa, jonka olen saanut Luojaltani lahjaksi. Minäkään en teidän persoonaanne enkä kirjoitustyyliin ole mitenkään puuttunut, vaikka välillä se tuntuu olevan kuin ihmisellä, joka tuijottaa maailmaa tynnörintapinreiästä.
Ollaan vaan vapaita Kristuksessa.
sehän on varmaan eniten kiistellyin aihe kristinuskossa. Mekin olemme muistaakseni joskus käyneet keskustelua aiheesta. Silloin itse mietin kasteasiaa kovasti. Nyt enemmän aihetta pureskeltuani olen saanut varmuuden omasta kannastani kastekysymykseen.
Kiva, jos sinäkin olet saanut varmuuden. Eikö kuitenkin kannattaisi varoa tuomitsemasta muita noin jyrkästi? Niitä, jotka myös koettavat etsiä Jumalan tahtoa näissä asioissa.